Onko mahdollista, että mainitsemassasi luvussa on mukana myös vähintään yksi sellainen matka, jossa vaihdetaan metrosta bussiin asemilla Ruoholahti, Kamppi, Rautatientori, Kaisaniemi, Hakaniemi, Sörnäinen, Kalasatama ja jossa metroon on noustu jollain asemista Mellunmäki, Vuosaari, Kontula, Rastila, Myllypuro, Puotila, Itäkeskus, Siilitie, Herttoniemi, Kulosaari?
Nyt en ole varma, mitä lukua tarkoitat. Mutta oletan, että tarkoitat erotusta 100-42-39 = 19. Tässä: 100 = 100 % eli ”kaikki” matkat. 42 = 42 % eli matkat, joilla on matkustettu vain metrolla, ei muulla kulkutavalla. 39 = 39 % eli matkat, joiden pääkulkutavaksi on merkitty metro ja on mainittu, että tällä matkalla on käytetty myös bussia.
Joten kysymykseni Petterille oli, mitä on laskutoimituksesta jäljelle jäävä 19 % osuus ”kaikista” matkoista.
”Kaikki” tarkoittaa tässä matkoja, joiden pääkulkutavaksi on merkitty metro ja ne ovat matkoja, joissa on matkustettu Itä-Helsingin ja kantakaupungin välillä, siis
todennäköisesti metrolla Kulosaaren sillan yli. Korostan sanaa todennäköisesti, koska vaikka osa matkasta tehtäisiin metrolla, se osa ei välttämättä kulje Kulosaaren sillan yli. Esimerkkinä matka bussi 98 + Metro Itäkeskus–Herttoniemi + bussi 59, kun matkakohteena on Pasila.
Siis kysyt, onko mahdollista, että erotuksessa 100-42-39 = 19 on matkoja, joihin sisältyy vaihto bussiin jollain metroasemalla Kulosaaren sillasta länteen. Itse asiassa koko kysymys on väärä, sillä laskutoimitus 100-42-39 on irrelevantti. Se johtuu siitä, 42 % on ainoa kaikkiin matkoihin verrattava osuus, koska vain siinä osuudessa matkat ovat yhden nousun matkoja. Kaikki muut luetellut prosenttiosuudet, kuten 39 % bussin sisältäviä matkoja, ovat kahden tai useamman nousun matkoista laskettuja, joten niitä ei voi verrata yhden nousun matkoihin tai kokonaisiin matkoihin eli vähentää kokonaisista matkoista.
Oikein asetettu kysymyksesi siis on, onko muissa kuin yhden nousun metromatkoissa ja yhden tai useamman metro- ja bussinousun sisältämissä matkoissa sellaisia matkoja, joissa on bussinousu Kulosaaren sillan länsipuolella. Vastaus tähän on ei, sillä sellaiset matkat kuuluvat yhden tai useamman bussinousun matkoihin, jotka on kirjattu siihen ryhmään, jonka osuus on 39 % (niistä matkoista, joiden pääkulkutapa on metro).
Itse asiassa en voi tätäkään tietää varmasti, koska vastaus riippuu siitä, miten matkapäiväkirjamerkinnät on tulkittu näiksi prosenteiksi. Sillä jos on kysymyksesi mukainen matka Siilitien metroasema – Töölöntori ja Töölöntorille on matkustettu bussilla, se on matka, jossa pääkulkutapa (luultavasti, matkapäiväkirjan pitäjän tekemän valinnan mukaan) on metro, mutta matkalla on käytetty myös bussia. Jos minä olisin kirjaamassa päiväkirjamerkintöjä, kirjaisin tämän niin, että pääkulkutapa on metro ja muu kulkutapa bussi. Ja se menee edellä selitetyssä jaottelussa siihen ryhmään, josta on syntynyt 39 %. Siis ei ryhmään, joka on pelkkien metromatkojen ja ryhmän 39 % erotus, joka ei ole edes mielekäs laskutoimitus.
Arvaanko oikein, että te muut keskustelijat ette ole selvittäneet itsellenne, miten tässä referoidut prosentit ovat syntyneet ja miten matkapäiväkirjatutkimus on tehty? Minusta ainakin vaikuttaa siltä. Tutkimus ja kyselylomake sekä sen täyttöohje on esitetty HSL:n julkaisussa
Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella 2008, julkaisun numero 10/2010.
Em. julkaisun lopusta näette, että lomakkeessa kysytään matkan kulkutavat järjestyksessä ja sitten, mikä on pääkulkutapa. Tutkimuskysymys on ”Millä kuljitte matkan pääasiassa”. Pääkulkutapa jää tutkittavan henkilön päätettäväksi, ja se voi myös vaihdella. Henkilö voi pitää pääkulkutapana sitä, jolla matka kesti pisimpään tai sitä, jolla tehtiin pisin matka etäisyytenä.
Petteri väittää, että näillä tiedoilla todistetaan, että vain vähäinen osa (alle 70 %) metrolla tehdyistä matkoista on liityntämatkoja, joilla Petteri näyttää tarkoittavan ainoastaan matkoja, joihin sisältyy bussimatka Kulosaaren sillan itäpuolella. Mutta näillä tiedoilla ei voida sitä osoittaa. Se johtuu siitä, että muihin ”prosenttiosuuksiin” kuin siihen, jossa matka on tehty vain metrolla, lasketaan matkoja, joihin voi sisältyä nousu muuhun välineeseen kuin Itä-Helsingin liityntäbusseihin, tai bussin käyttöön voi sisältyä Dakkuksen esimerkin mukaan matka, jossa ei käytetä Itä-Helsingin liityntäbussia. Mutta ryhmään ”bussi” voi sisältyä myös matka, jossa on käytetty bussia enemmän kuin kerran. Tässä tapauksessa ei tiedetä, onko tulosten koodaaja merkinnyt tästä matkasta bussi-ryhmään kaksi vai yhden bussin käytön.
Kun siis ymmärtää, miten tiedot on kerätty ja miten kerätyt tiedot on tallennettu ja niistä laskettu prosentteja, ymmärtää, ettei näiden tässä esillä olleiden prosenttiarvojen perusteella voi sanoa muuta varmaa, kuin että
42 % niistä matkoista, joiden pääkulkutavaksi vastaaja on merkinnyt metro, on sellaisia, joissa on käytetty vain metroa, joten 58 %:ssa näistä matkoista on käytetty myös jotain muuta kulkutapaa kerran tai useamman kerran. Mihinkään muuhun eivät numerot anna eksaktia vastausta, vaikka saattavat antaa viitteitä.
Ja lisäksi. Ne matkat, joiden pääkulkutavaksi on merkitty metro, eivät ole ainoita matkoja, joihin sisältyy nousu metroon. Vaihdollisia metronousun sisältäviä matkoja on siis enemmän kuin ne matkat, joiden pääkulkutapa on metro. Ja näiden matkojen olemassaolo vähentää pelkästään metronousun sisältävien matkojen osuutta kaikista metronousun sisältävistä matkoista.
Tilastossa ei ole ilman liityntää matkustavien määrä. Tilastossa on ainoastaan matkat, joihin ei sisälly minkäänlaista vaihtoa. Tämä osuus on 42 %.
Eikö tämä osa metrolla tehdyistä matkoista ole mielestäsi ilman liityntää matkustavien matkoja? Siis kun ei vaihdeta, ei myöskään käytetä liityntää. Petterin väittämä on, että pelkkiä metromatkoja olisi yli 70 % metrolla tehdyistä matkoista. Miten voi olla, jos tilastossa niitä on vain 42 %, eikä silloinkaan ole vielä laskettu kaikkia metronousun sisältäviä matkoja?
Late, minä olen yrittänyt kirjoittaa asiallisesti toisin kuin Petteri. Nytkin yritän vääntää metron virtakiskosta, mistä on kysymys ja mitä näistä tiedoista voi saada irti. Toivottavasti sinä, Kuukanko ja Petterikin nyt ymmärrätte, mitä näillä luvuilla voi todistaa ja mitä ei.
Ja vielä kerran. Näillä vaihdottomien ja vaihdollisten metromatkojen osuuksilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että metron asemavälillä on jokin liitynnän sisältävän matkan kokonaiskeskinopeuden suhteen osoitettava optimi. Siitä tässä ketjussa piti keskustella, mutta Petteri halusi kääntää keskustelun muuhun.
Antero