Helsingin raideliikennekaavio

Vs: raitiolinjat joskus

Käyttäjiä hämää tässä oikeastaan vain se, että se ei kerro asiasta vihkiytymättömälle mikä linja on metroa, mikä rautatietä ja mikä ratikkaa. Viivojen paksuutta tai ulkoasua muokaamalla se tulisi selvemmin esille.
Minusta tällä asialla on käyttäjän kannalta kovin vähän merkitystä. Minulle tietenkin aina on, kun haluan tutustua juuri tiettyihin liikennemuotoihin. Mutta normaalille matkustajalle on tärkeintä päästä perille.

Toki asialla on merkitystä silloin, jos järjestelmä on rakennettu korostamaan eroja ratikan, metron ja junien välillä. Silloin täytyy matkustajan tietää, mitä hän hakee kun haluaa pysäkille/asemalle päästä. Pahimmillaan tilanne on silloin, kun jokaiseen pitää ostaa erikseen lippu. Mutta silloin joukkoliikenteen järjestelmä onkin rakennettu väärin.

Näiden kaavamaisten karttojen piirroksessa olevilla asemien välisillä etäisyyksillä ei muuten ole myöskään kovin suurta merkitystä, jos - jälleen - järjestelmä on tehty ja toimii oikein. Asemavälien matka-aika on yleensä sama, joten etäisyyden oikea mitta onkin asemavälien määrä.

Oman kokemuksenikin mukaan varsin hyvä nyrkkisääntö on, että pysäkki/asemaväli on yksi minuutti. Tämä pätee aika hyvin keskieurooppalaisissa kaupungeissa raitio- ja metroverkoissa. Hesassakin tämä pätee ratikkaverkossa, mutta metrolla asemaväli on 2 minuuttia, koska se on tilastollisestikin kaksinkertainen metreissä keskeisen Euroopan oikeisiin metroihin verrattuna. Tuo 2 minuuttia onkin tavanomainen S-Bahn-asemaväli, ja sehän se Hesan metro "oikeasti" onkin.

Antero
 
Vs: raitiolinjat joskus

Minusta tällä asialla on käyttäjän kannalta kovin vähän merkitystä.

Olen samaa mieltä tästä.

Berliinissä, jossa muuten on hyvin sekavat kartat ja liikennekaaviot, on M- eli metrolinjoja muutama bussilinja sekä viisi ratikkalinjaa. Loput ratikkalinjat ovat "katubaana"linjoja. Maanalaiset (tai sillalla kulkevat) ovat U- ja lähijunat S-linjoja.

Mikäli Helsingissä todellakin haluttaisiin parantaa linjojen kokonaiskuvaa selkeämmäksi, olisi johdonmukaista noudattaa juuri tällaista Berliinin mallia. Hieman yksinkertaisemmin mielummin, eli niin, että ratikkalinjat ovat metroja, lähijunat ja metro S-linjoja tai vastaavia, nopeat poikittaiset bussilinjat vaikkapa Jokeri-linjoja jne.

Jostain pitää aloittaa, eli jos vaikkapa Elmo Allenin kaavio sisältäisi symbolit yllämainitulla tavalla, olisi se muualta tulleille varmaankin mieluisin tapa etsiä määränpäätä. Enkä itsekään pitäisi sitä pahana takataskussa, jos yrittäisin etsiä uutta reittiä. Voin tietenkin itsekin ryhtyä piirtämään ja tehdä oman version, kun saan vähän aikaa järjestettyä.
 
Vs: raitiolinjat joskus

Minusta tällä asialla on käyttäjän kannalta kovin vähän merkitystä. Minulle tietenkin aina on, kun haluan tutustua juuri tiettyihin liikennemuotoihin. Mutta normaalille matkustajalle on tärkeintä päästä perille.

Toki asialla on merkitystä silloin, jos järjestelmä on rakennettu korostamaan eroja ratikan, metron ja junien välillä. Silloin täytyy matkustajan tietää, mitä hän hakee kun haluaa pysäkille/asemalle päästä. Pahimmillaan tilanne on silloin, kun jokaiseen pitää ostaa erikseen lippu. Mutta silloin joukkoliikenteen järjestelmä onkin rakennettu väärin.
Ehkä vuonna 2050, kun poliittista tahtoa on löytynyt sen verran Helsingissä että on saatu ratikkaliikenne sujuvammaksi ja tekniikka on muutenkin niin kehittynyt, että eri raideliikennemuodot eivät merittävästi eroa toisiastaan, niin voidaan samalla kartalla merkitä linjat yhtä paksuina ja merkitä ne vaikka pelkillä numeroilla.

Mutta nykytilanteessa olisi paras merkitä ne eri tavalla esim pelkästään siksi että vain metrossa on tänä päivänä kaikissa vaunuissa lattia samalla tasolla kuin laituri. Ja tämä tilanne tulee säilymään pitkään vielä.

Ja vaikka joka kulkuneuvoon ei tarvitse ostaa erikseen omaa lippua (jos ei ota huomioon ns "raitiovaunulippua"), niin jokaisessa kulkuneuvotyypissä ostetaan kertalippu ihan eri tavalla, ja sen on matkustajan paras tietää etukäteen. Vain tarkastusmaksukäytäntö on valitettavasti yhteinen kaikissa välineissä.

t. Rainer
 
Vs: raitiolinjat joskus

Olen samaa mieltä tästä.

Berliinissä, jossa muuten on hyvin sekavat kartat ja liikennekaaviot, on M- eli metrolinjoja muutama bussilinja sekä viisi ratikkalinjaa. Loput ratikkalinjat ovat "katubaana"linjoja. Maanalaiset (tai sillalla kulkevat) ovat U- ja lähijunat S-linjoja.

Mikäli Helsingissä todellakin haluttaisiin parantaa linjojen kokonaiskuvaa selkeämmäksi, olisi johdonmukaista noudattaa juuri tällaista Berliinin mallia. Hieman yksinkertaisemmin mielummin, eli niin, että ratikkalinjat ovat metroja, lähijunat ja metro S-linjoja tai vastaavia, nopeat poikittaiset bussilinjat vaikkapa Jokeri-linjoja jne.

Berliini, Pariisi, Lontoo ym monen miljoonan asukkaan kaupungit ovat vähän huonoja esimerkkejä Helsingille. Saksankielisen alueen keskikokoiset kaupungit ja pohjoismaiset pääkaupungit parempia. Tukholmassa on valitettavasti lähdetty sille linjalle että eri raidekulkuneuvotyypeille on omat, siistit kaaviomaiset karttansa, joka minun mielestän on turhaa, kyllä ne kaikki samalle mahtuisivat.

Olen samaa mieltä tästä.
Jostain pitää aloittaa, eli jos vaikkapa Elmo Allenin kaavio sisältäisi symbolit yllämainitulla tavalla, olisi se muualta tulleille varmaankin mieluisin tapa etsiä määränpäätä. Enkä itsekään pitäisi sitä pahana takataskussa, jos yrittäisin etsiä uutta reittiä. Voin tietenkin itsekin ryhtyä piirtämään ja tehdä oman version, kun saan vähän aikaa järjestettyä.

Pelkistetyn lähialueen raidekaavion idea on, että se voidaan vaikka painaa 10 x 15 cm kokoon taskuun taitettavien ilmasten kaupallisten turistikarttojen nurkkaan. Otsikkona esim "Metro, Tram and Rail transit in Helsinki" tai jotain vastaavaa. Siinä näytettäisiin koko raideliikenne ulkorajoina Tapiola, Lentokenttä ja Itäkeskus.

Kulkuneuvojen sisällä tai asemilla olisi erikseen iso seudullinen raideliikennekartta josta ratikat Jokeria tai muita lähiöihin ulotuvia pikalinjoja lukuunottamatta jätettäisiin pois, mutta oheistietona asemien kohdalla liityntälinjojen numerot.

t. Rainer
 
Vs: raitiolinjat joskus

Minusta tällä asialla on käyttäjän kannalta kovin vähän merkitystä. Minulle tietenkin aina on, kun haluan tutustua juuri tiettyihin liikennemuotoihin. Mutta normaalille matkustajalle on tärkeintä päästä perille.

Kyllä minusta siitäkin on jotain hyötyä, että tietää vähän minkä sorttista joukkoliikennevälinettä on etsimässä. Metron ja lähijunien tapauksessa etsitään yleensä isohkoa pytinkiä, joka voi olla myös kätkettynä maan alle. Ratikoiden tapauksessa kannattaa kuikuilla ajolankaa tai kiskoja keskeltä normaalia kaupunkiympäristöä. Joissain kaupungeissa runkolinjastoon kuuluu myös johdinautoja ja silloin tietysti katse hakee tietyn sorttista ajolankaa ja lisäksi itse autojen sarvia liikennevirran joukosta.

Tietysti osa näistä hakemisen eroista liittyy joko nykyisen järjestelmän ominaisuuksiin (ratikoilla ei meillä ole isoja asemia eikä metrolla pieniä) ja muuhun brändipuoleen (eri logot), joista varsinkin jälkimmäisiä voidaan muuttaa. Silloin on kuitenkin jo kyse isommasta muutoksesta kuin pelkän kartan tekemisestä.
 
Vs: raitiolinjat joskus

Berliinissä, jossa muuten on hyvin sekavat kartat ja liikennekaaviot, on M- eli metrolinjoja, muutama bussilinja sekä viisi ratikkalinjaa. Loput ratikkalinjat ovat "katubaana"linjoja. Maanalaiset (tai sillalla kulkevat) ovat U- ja lähijunat S-linjoja.

Berliinin M-linjat eivät ole "metroja" vaan raitiovaunulinjoja.
 
Berliinin M-linjat eivät ole "metroja" vaan raitiovaunulinjoja.

Riippuu näkökulmasta. Itse koen nopeat ja suorat ratikkalinjat metrojärjestelmäksi. Osittain siksi, kun ne ovat niin suoria, ja toisekseen siksi, että paikallinen maanalainen ei nopeudessaan voita MetroTram-linjoja. MetroBus-linjat kulkevat harvoilla pysäkinväleillä ja pitkiä matkoja kaupungin halki ristiin rastiin.

Kaupungissa on myös Straßenbahnlinie, joka taas ei mielestäni poikkea MetroTramista muuten kuin, että linjat eivät käy lainkaan keskustassa.

Niin, anteeksi, että otin vertailukohteeksi eri mittakaavan kaupungin. Tämän tein, koska Berliinissä on mielestäni kulkuvälineet jaettu ryhmiin järkevästi, jolloin on saatu hyvä kokonaisuus. Vaikkakin ehjästä paketista on hyvin vaikea löytää kelpoa joukkoliikennekaaviota. Tämä johtunee laajasta tarjonnasta ja suuresta kaupungista. Tarkoitin siis nimenomaan late-:n mainitsemaa brändipuolta. Brändääminen tekisi kyllä hyvää Helsingin seudun joukkoliikenteelle. Alueella kuitenkin asuu miljoona asukasta eli ei mikään ihan tuppukylä.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: raitiolinjat joskus

Tukholmassa on valitettavasti lähdetty sille linjalle että eri raidekulkuneuvotyypeille on omat, siistit kaaviomaiset karttansa, joka minun mielestän on turhaa, kyllä ne kaikki samalle mahtuisivat.

Muutama vuosi sitten SL uudisti linjakarttojensa graafisen ilmeen ja nyt sekä raideliikenteestä että bussilinjoista on samaa tyyliä edustavat kaaviot tarjolla. Raideliikenne on koottu yhteen kaavioon, josta ei todellakaan käy ilmi pysäkkien todellinen maantieteellinen välimatka. Verratkaapa tunnelbaanan linjojen 13 ja 14 etelähaaroja keskenään.
 
Vs: raitiolinjat joskus

Olen päässäni hahmotellut juuri tuollaista nopean raideliikenteen suurta "metrokarttaa", joka perustuisi nykyisen HKL:n metrokartan designiin ja olisi hieman samantapainen kuin tämä,


Tämä on ainakin selkeä... , mutta Espoosta puuttuu 535:sen lentokenttäyhteys ;)



Onkohan tämä riittävän pelkistetty kaavioista tykkääville?


Minä ainakin ymmärsin tuon riittävän hyvin ja myös tyytyväinen, ainakin siksi, että minlulla spåraliikenne yhteydet paranisivat Merikatu-Ilmala linjan ansiosta. Eriasia on taas, miten vaunut riittävät...
 
Niin, anteeksi, että otin vertailukohteeksi eri mittakaavan kaupungin. Tämän tein, koska Berliinissä on mielestäni kulkuvälineet jaettu ryhmiin järkevästi, jolloin on saatu hyvä kokonaisuus. ...
Berliini on siitä hyvä esimerkki, että siellä on ajateltu suuren ja monimuotoisen verkon tiedotusta matkustajan eikä operaattorin kannalta.

Minusta käyttökelpoisin kartta turistille on Schnellbahnnetz, joka sisältää nopeimmat ratikkalinjat ja muutaman nopean bussinkin (M-linjat) U- ja S-linjojen ohella. Tämän nopean reitistön mittana oli, että linjan keskinopeus on 25 km/h.

Kartalla ei siis ollut edes kaikkia ratikkalinjoja ja busseista tosiaan vain muutama. Mutta olennaista oli, että oli huolehdittu siitä, että oli tehty nopeita linjoja riippumatta siitä, mikä sen välineen nimi on. Meillähän tällainen ei tule kysymykseen, koska "ratikan kuuluu olla hidas".

Antero
 
Minusta käyttökelpoisin kartta turistille on Schnellbahnnetz, joka sisältää nopeimmat ratikkalinjat ja muutaman nopean bussinkin (M-linjat) U- ja S-linjojen ohella.

Muistaakseni juuri päänvaivaa aiheuttaa se, että siinä EI ole M-linjoja vaan siinä on X-linjat ja pari 100-sarjaista (ehkä Tegelin bussit 109 ja 128). Ratikoista siinä on muistaakseni M2-M6.
 
Riippuu näkökulmasta. Itse koen nopeat ja suorat ratikkalinjat metrojärjestelmäksi.
Sorry!
Mielestäni ratikka on ratikka
ja
metro on sähköjuna, tai vice versa.

Ratikka voi olla nopea tai hidas, ihan mikä on maan tapa. Ei nopea ratikka muutu metroksi, se on sitten vaan nopea ratikka - vaikkapa pikaratikka!

Eli...
Riippuu näkökulmasta. Itse koen nopeat ja suorat metrolinjat sähköjuniksi.
 
Kieltämättä ajattelen itsekin myös metrot sähköjuniksi... Mutta minkäs sille voi, jos saksalaisten peltojen keskellä paahtaa 80 km/h kaksivaunuinen ja yli 40 metrinen vaunupari, joka ajaa välillä kaduilla, ja jota kutsutaan ratikaksi. Alkaa hämmennys, ja mieli muuttuu.

Vaan entäs, jos yht'äkkiä Helsingin metron laitureita madallettaisiin, kiskoja vedettäisiin koukkaamaan katujen kautta ja vaunuparit vaihdettaisiin vaikkapa 45 metrisiin Flexity Classic XXL-vaunuihin? Mikä tämä järjestelmä silloin olisi?
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös