Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Jolittn · Eilen klo 19:50

Lisää liikennevaloasiaa.

Katselin äsken Mannerheimintiellä Hesperian puiston pysäkkiä pohjoisesta lähestynyttä vaunua. Vaunun lähestyessä pysäkkiä edeltävää suojatietä oli raitiovaunulle valoissa seis-opaste. Vaunun lähestymisnopeudesta päätellen kuljettaja kuitenkin tiesi ja luotti, että vaunu tulee saamaan nuolen lähempänä suojatietä, kuten sitten kävikin. En huomannut katsoa, mitä valot jalankulkijoille tuossa vaiheessa näyttivät, mutta oletettavasti tietenkin jo punaista. Ja tarkennukseksi: nopeus näytti sellaiselta, että vaunun olisi kyllä vielä voinut pysäyttääkin, eli en väitä, että tässä olisi ajettu mitenkään vastuuttomasti vaan pikemminkin ammattitaitoisen sujuvasti.

Tästä tapauksesta tulikin mieleeni seuraava kysymys, johon olisi kiinnostavaa kuulla lisätietoa aiheeseen perehtyneiltä.

Tampereella ja Jokerilla on käytössä "pallo-opasteet", jonkinlaiset esiopasteet, jotka ilmoittavat kuljettajalle, että nuoli on juuri tulossa. Erilaisia esiopastimia käytetään useissa raitiotiekaupungeissa´maailmalla. Mikäköhän mahtaa olla syy sille, että tällaisia opastimia ei nähtävästi ole tulossa Laajasaloon eikä kantakaupungin niille osuuksille, joita nyt peruskorjataan tulevien pikaraitiolinjojen käyttöön? Onko tällaisten opastimien tarjoama hyöty kuitenkin niin pieni, ettei niistä ole todellista iloa siten toteutettuina, kuin nyt esimerkiksi linjalla 15 on? Vai voiko reitin tunteva kuljettaja päätellä vastaavan informaation muualta, kuten esimerkiksi risteävän suunnan ajoneuvojen ja jalankulkijoiden valoista?

Knightrider · Eilen klo 21:01

Monta kertaa olen kanssa nähnyt tuollaisen tilanteen, ettei vaunua ehtisi pysäyttää enää jos ne eivät vaihtuisikaan nuolelle. Ammattilaiset toki oppivat ulkoa valojen toimintalogiikan. Voiko Varova-valojen kohdalla sporakuski olla satavarma siitä että valot vaihtuu?

Jolittn · Eilen klo 21:42

Knightrider sanoi:
Voiko Varova-valojen kohdalla sporakuski olla satavarma siitä että valot vaihtuu?

Ei voi olla ainakaan siitä, että valo vaihtuisi ilman että vauhtia tarvitsisi hidastaa tai vaunua pysäyttää. Yhä edelleen Manskulla näkee joskus tilanteita, joissa raitiovaunut pysähtyvät varova-valoihin lyhyeksi hetkeksi odottamaan, mutta tällaiset alkavat olla aika harvinaisia näkyjä.

339-DF · Eilen klo 21:44

Jolittn sanoi:
Tampereella ja Jokerilla on käytössä "pallo-opasteet", jonkinlaiset esiopasteet, jotka ilmoittavat kuljettajalle, että nuoli on juuri tulossa. Erilaisia esiopastimia käytetään useissa raitiotiekaupungeissa´maailmalla. Mikäköhän mahtaa olla syy sille, että tällaisia opastimia ei nähtävästi ole tulossa Laajasaloon eikä kantakaupungin niille osuuksille, joita nyt peruskorjataan tulevien pikaraitiolinjojen käyttöön?

Siihen on ainakin seuraavat syyt:
1) Pallo on poikkeusluvalla, ja lupa on määräaikainen ja koskee vain jokeria. Noiden asentaminen muualle vaatisi siis oman poikkeuslupansa. Kannattaa silti kulkea Laajasalossa silmät auki.

2) Kahvipöydissä puhutaan, että pallovalo antaa kuskeille liikaa ennakointiaikaa, jolloin osa kuskeista lähtee liikkeelle jo ennen S:n sammumista. Tämä on tietysti rekrytointi- ja koulutuskysymys eikä minusta saisi vaikuttaa pallovalojen lisääntymiseen, mutta...
3) Pallo syttyy 8 sekuntia ennen nuolta, mikä on vilkkaassa risteyksessä aika pitkä aika. Kun valokierrot eivät ole kiinteitä, vaan elävät liikennetilanteen mukaan, niin tuo pallovalo on jokerillakin joissain kohdin osoittautunut vähän raskaaksi. Se 8 sekuntia nimittäin on kiinteä eikä jousta myöskään alaspäin, vaikka nuoli voitaisiin antaa joskus nopeamminkin, ja pahimmillaan pallo siis hidastaa sekä ratikkaa että muuta liikennettä.

CarrotPie · Eilen klo 21:55

Jolittn sanoi:
Tampereella ja Jokerilla on käytössä "pallo-opasteet", jonkinlaiset esiopasteet, jotka ilmoittavat kuljettajalle, että nuoli on juuri tulossa. Erilaisia esiopastimia käytetään useissa raitiotiekaupungeissa´maailmalla. Mikäköhän mahtaa olla syy sille, että tällaisia opastimia ei nähtävästi ole tulossa Laajasaloon eikä kantakaupungin niille osuuksille, joita nyt peruskorjataan tulevien pikaraitiolinjojen käyttöön? Onko tällaisten opastimien tarjoama hyöty kuitenkin niin pieni, ettei niistä ole todellista iloa siten toteutettuina, kuin nyt esimerkiksi linjalla 15 on? Vai voiko reitin tunteva kuljettaja päätellä vastaavan informaation muualta, kuten esimerkiksi risteävän suunnan ajoneuvojen ja jalankulkijoiden valoista?

Kantakaupungissa on ollut käytössä älykäs liikennevaloetuusjärjestelmä jo vuodesta 1999. Alkuperäinen aktivointitapa oli joku radiojärjestelmä (Helmi-järjestelmä), mutta nykyään on osa LIJ:stä. Siis kun ratikka lähestyy liikennevaloa, LIJ lähettää liikennevaloetuuspyyntö liikennevaloon (nämä näkyvät Reittilokissakin). Kun pyyntö vastaanotettu, valkoinen LED-valo vilkuu punaisen/S-valon oikeassa alakulmassa. Kun ratikka ohittaa valon, LED-valo lopettaa vilkkumisen. Tämä toimii myös, kun liikennevalo näyttää jo nuoli-valo. Sitten kuljettaja tietää, että "kannattaa ajaa nyt risteyksen läpi, koska liikennevalo pysyy vielä vihreällä/nuoli-valolla".

Tämä toimii lähes jokaisessa risteyksessä kantakaupungin rataverkolla. Sama järjestelmä toimii myös bussien kanssa LIJ:n kautta, esimerkiksi Länsimetron 1. vaiheen liityntälinjoilla sekä runkolinjoilla.

Jolittn · Eilen klo 22:40

CarrotPie sanoi:
Kun pyyntö vastaanotettu, valkoinen LED-valo vilkuu punaisen/S-valon oikeassa alakulmassa. Kun ratikka ohittaa valon, LED-valo lopettaa vilkkumisen. Tämä toimii myös, kun liikennevalo näyttää jo nuoli-valo. Sitten kuljettaja tietää, että "kannattaa ajaa nyt risteyksen läpi, koska liikennevalo pysyy vielä vihreällä/nuoli-valolla".

Tämä toimii lähes jokaisessa risteyksessä kantakaupungin rataverkolla. Sama järjestelmä toimii myös bussien kanssa LIJ:n kautta, esimerkiksi Länsimetron 1. vaiheen liityntälinjoilla sekä runkolinjoilla.

Tämän toki tiedän. Mutta kuten tiedämme, tämä vanha järjestelmä on kaukana sellaisista valoetuuksista, jotka Jokerille ja Tampereelle on toteutettu. Jos opaste on S tai punainen, vilkkuva led kertoo vain, että vaunu on tunnistettu, ja että se tulee saamaan nuolen joskus. Se ei siis lupaa nuolta silloin, kun vaunu saapuu risteykseen. Näin ollen kuljettaja ei voi luottaa voivansa ajaa risteyksen läpi vähentämättä vauhtiaan tai pysähtymättä kokonaan. Tässä on ero Helsingissä laajasti käytössä olevan järjestelmän ja monien nykyaikaisten raitioteiden valoetuuksien välillä.

Jos tavoitteena on aito nollaviive, ei kuljettajien pitäisi normaalioloissa joutua hissuttelemaan eikä varautua pysähtymään valoristeyksiin. Mutta jos nuolesta ei saada luotettavaa ennakkotietoa, ei kuljettaja voi turvallisesti lähestyä risteystä normaalilla linjanopeudella, sillä hänen on kyettävä pysäyttämään vaununsa valoihin. Ymmärtääkseni tästä syystä maailmalla on käytössä "esiopastimia" (tai mikä onkaan oikea termi raitioteillä). Niiden ansiosta nuoli voidaan ajoittaa tarkemmin siksi ajaksi, kuin vaunu sen todella tarvitsee.

Ja vielä tarkennuksena: kuten 339-df viestissään kirjoitti, ei Jokerinkaan pallo tarkalleen ottaen lupaa nuolta, kun vaunu on risteyksessä, vaan se lupaa nuolen 8 sekunnin kuluessa pallon syttymisestä. Joka tapauksessa tämä on ennakkotieto, johon kuljettaja voi luottaa. Valojen ohjelmoinnilla taas on hoidettu se puoli, että valon pitäisi vaihtua raitiovaunulle optimaalisesti.

339-DF sanoi:
Siihen on ainakin seuraavat syyt:
1) Pallo on poikkeusluvalla, ja lupa on määräaikainen ja koskee vain jokeria. Noiden asentaminen muualle vaatisi siis oman poikkeuslupansa. Kannattaa silti kulkea Laajasalossa silmät auki.
2) Kahvipöydissä puhutaan, että pallovalo antaa kuskeille liikaa ennakointiaikaa, jolloin osa kuskeista lähtee liikkeelle jo ennen S:n sammumista. Tämä on tietysti rekrytointi- ja koulutuskysymys eikä minusta saisi vaikuttaa pallovalojen lisääntymiseen, mutta...
3) Pallo syttyy 8 sekuntia ennen nuolta, mikä on vilkkaassa risteyksessä aika pitkä aika. Kun valokierrot eivät ole kiinteitä, vaan elävät liikennetilanteen mukaan, niin tuo pallovalo on jokerillakin joissain kohdin osoittautunut vähän raskaaksi. Se 8 sekuntia nimittäin on kiinteä eikä jousta myöskään alaspäin, vaikka nuoli voitaisiin antaa joskus nopeamminkin, ja pahimmillaan pallo siis hidastaa sekä ratikkaa että muuta liikennettä.

Kiitos lisätiedoista. Mä luulin tutustuneeni Laajasalon ratainfraan heinäkuun alussa ihan silmät auki (ainakin selvisin pyöräreissustani ehjin nahoin kotiin...

), mutta silmiini ei tuolloin sattunut neliaukkoisia opastimia. Voi toki olla, että tarpeeksi tiiraillut valoja silloin... Jos pallovalo ei ole osoittautunut optimaaliseksi, niin herää tietenkin kysymys, että voisiko sitä sitten kehittää paremmin toimivaksi.

339-DF · Tänään klo 01:17

Joo, vika ei ole sun silmissä vaan mun muistissa. Siellä Laajasalossa on jotain sinne kuulumatonta, mutta ne ei ole pallovaloja...

Mä toivon myös, että pallovaloa pyritään kehittämään. Ymmärrän kyllä sekä tuon kohtan 2 että kohdan 3, mutta kohta 2 ei saisi vaikuttaa valoihin millään tavalla vaan siinä pitää operaattorin oppia rekryymään soveltuvampia kuljettajia ja kouluttaa ne paremmin. Kohta 3 on sellainen, että se voi merkitä sitä, että pallovaloista luovutaan sellaisissa paikoissa, joissa niistä on käytännössä haittaa, mutta varmasti nykyverkolla on vastaavasti sellaisia paikkoja, joihin pallovalon voisi lisätä ja siitä olisi myös hyötyä.

Sattumalta Hesperian puiston pysäkin pohjoinen suojatie on paikka, jossa "pallovaloa" kokeiltiin jo yli 40 vuotta sitten. Se ei ollut silloin pallo vaan pystyviiva ja aika ei ollut 8 vaan 7 sekuntia, mutta toimintaperiaate oli täsmälleen sama. Niitä oli muissakin paikoissa, ainakin Hämeentiellä, mutta kokeiluksi se silloin(kin?) jäi.