Tuohon ei tarvittane kummoista kristallipalloa. Nykyiset matkustajat + raidekerroin + kaavoituksessa oleva täydennysrakentaminen reitin varrella. Siellä on aika isojakin kohteita, mm. 3000 asukasta Karhunkaatajan alueelle.
Helsingin ratikkaverkon laajentaminen
- Viestiketjun aloittaja late-
- Aloituspäivämäärä
Tuohon ei tarvittane kummoista kristallipalloa. Nykyiset matkustajat + raidekerroin + kaavoituksessa oleva täydennysrakentaminen reitin varrella. Siellä on aika isojakin kohteita, mm. 3000 asukasta Karhunkaatajan alueelle.
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 2,177
Tuohon listaan lisäisin vielä matkustajat, jotka bussijokerin ylikuormasta johtuva alempi palvelutaso on karkoittanut.
Niin ja tosiaan supersuositulla tarkoitan, että matkustajia on niin paljon, että HSL joutuu julkisesti sen myöntämään. Tällainen tilaanne olisi esimerkiksi jos ruuhkahuippu ylittäisi kapasiteetin ja HSL joutuisi julkisesti pahoittelemaan, ettei vaunut riitä vuorovälin tihennykseen ja ettei uusia vaunuja saada tehtaalta/ nykyisiä vaunuja pidennettyä ennen kuin x ajan kuluttua. Kapasiteetin ylitys vaatisi erittäin suurta raidekerrointa, jonka ennustamiseen tarvitaan jo isompaa kristallipalloa.
Ilman kristallipalloakin voi sanoa, että vaunujen pituudesta riippumatta ahdasta tulee leveyssuunnassa. On päätetty tilata kapeat vaunut, joilla voi ajaa nykyisellä raitioverkolla. Silti ei ole varmaa tullaanko niillä ajamaan siellä kymmeniin vuosiin tai edes koskaan. Ei ole edes varmaa, tuleeko raideyhteyttä nykyiselle raitioverkolle.
Kyllähän jokerivaunuja ajetaan nykyisellä rataverkolla - ensimmäinen tulee koeajoihin samalla lailla yli vuoden muita ennen, niin kuin Articitkin.
"Pikaraitio 1" -kaluston 2.3 metrisyyden ja 15 m kaarresäteen (+ kaltevuuksien yms) puolesta muistaakseni vahvimmat syyt olivat ensinnäkin käyttää samaa kalustoa Laajasalossa ja myöskin käyttää Koskelaa määräaikaishuoltoihin, vaikka sekä jokeri-rata ja Koskelan varikon peruskorjaus tehdään 2.65 m leveitä 25 m kaarresäteen vaunuja silmällä pitäen. Tilanne elää koko ajan, tietoni on alkuvuodelta, esim. Jokerin varikot ovat siitä voineet taas elää; jossain vaiheessa piti tulla metrovarikon kylkeen päävarikko kaikilla herkuilla, mutta sen rinnalla on sitkeästi elänyt suurten huoltojen teko Koskelassa. Espoon säilytyshalli on ollut kvanttitilassa tuleeko sitä, mutta jos tulee, on se laajennettavissa myöhemmin oikeaksi varikoksi. Päävarikon mahdollisuus linjan keskivaiheilla (Pirkkolassa (?) ) lienee hylätty. Yhdysraiteen kohtalo on vielä ratkeamatta, mutta jos tulee, tulee varmaan Oulunkyläntielle.
Jos tulee 2.65 -leveitä vaunuja myöhemmin, niin ovat nykyhetken tiedoilla alaosastaan 2.3 m, koska HKL on moneen kertaan ilmaissut haluttomuutensa varustaa osaa tai kaikkia 2.3 m leveitä 1-suuntavaunujaan leveän pysäkin lisäastinlaudoilla, jotka ne tarvitsisivat jokeri-pysäkeillä ja vastaavasti jokeri-vaunuilla ei keskustaverkossa olisi asiaa Mannerheimintien ja Hämeentien ulkopuolelle. Heille heidän varttuneen ja vakiintuneen raitioverkkonsa kanssa tämä järjestelmän yhtenäisyys, että kaikella kalustolla voi operoida kaikilla radoilla, on paljon tärkeämpää verrattuna kaupunkeihin, jotka ovat vuosia laajentaneet raitioverkkoaan aggressiivisesti ja joutuneet selviämään epäyhteensopivien osajärjestelmien kanssa.
Vaikka terve pessimismi onkin JLF:llä paikallaan, uskon kyllä, että 2.3 m leveä 1-suuntakalusto ja jokeri tulevat ennen pitkää tarvitsemaan samoja ratoja, ellei sitten kaikkea jokeritasolle yltävää ratikkaliikennettä ohjata maan alle (Töölön metron hybridi-vaihtoehto) tai keskustaverkoa karsita niin, että täyskokoinen jokerivaunu sopii kaikkialle. Jos yhteiset osuudet olisivat lyhyitä, kaksoiskiskotukseenkin voitaisiin päätyä, jos tällöin jokerilla operoisi 2.65 -alaosastaan leveitä vaunuja. Jos eletään terveellisesti, niin ehditään ehkä juuri rullata sähkömopollaimme koeajolle, ennen kuin kuolo korjaa :lol:
Leveyteen en ota sen enempää kantaa: 25 cm, tai 5 cm per pylly ja 5 cm käytävälle. Onhan se valtava mukavuustekijä vaikka varioihin verrattuna, joissa on keskimäärin 7,5 cm vähemmän, olettaen että kaikki muu, seinän paksuudet, moduuleista ja podestereista johtuva penkkien asettelun ja avoimen seisomatilan määrä jätetään huomiotta. Kaksisuuntaisuudella saadaan joka tapauksessa heti tupla-seisomatila verrattuna nykyisiin matalalattiavaunuihin, kun on ovet molemmilla puolilla. En kiellä, etteikö pieni lisäkäytävätilan lisäys koko vaunun matkalta toisi hyppysellistä kalliita neliömetrejä, joihin voisi sijoittaa lisää seisojia ainakin paperilla.
Viimeksi muokattu:
No en tietenkään tarkoittanut koeajoja. Taitaa kuitenkin olla myöhäistä rypistellä nyt, kun Artic"XL":n koerankavaunua jo kokeillaan raitioverkolla. Olisi silti ollut nyt vuosisadan tilaisuus päästä eroon jostain sata vuotta vanhasta asiasta ja päättää muuttaa nykyinen raitioverkko vähitellen 2.65-kalustolle sopivaksi. Sen olisi voinut aloittaa siitä varsin lyhyestä osasta, jota Laajasalon vaunut tulevat käyttämään. Hartiatasolla istumapaikoilla ahdistaa nyt. Muut kuin kaljapullohartiaiset seiskööt siis ratikkamatkansa ainakin seuraavat 200 vuotta.
HKL menee turvallisellisesti inkrementaalisten lisäysten reitillä. Katsotaan sitten mahdollisten seuraavien suurten raitiotielaajennosten yhteydessä. Ainakin nyt on tulossa noin 40 vahva laivue kaksisuuntaisia 100% kantakaupunkiyhteensopivia vaunuja.
Metrisissä järjestelmissä 2.65 ei ole kovin tavanomainen kuitenkaan, ja sekin nykyaikana painaa vaakakupissa, että saa kalustoa kilpailutettua, varsinkin, jos rata ei ole aivan tip-top, mutta silti halutaan 40 vuoden käyttöikä. Pitäisi melkein taas asioida Otanmäessä...
Sinänsä, jos Laajasalon vaunu tulee uutta jokeri-speksit täyttävää (?) rataa Hakaniemeen saakka ja siitä matkaa vain rautatieaseman eteen tai Koskelaan, niin kovin pienillä muutostöilläpä päästäisiin; koko vanha verkko kaikilta osin siihen standardiin sen sijaan olisi todella pitkä operaatio. Siksi kirjoitin tuossa yllä karsimisesta, tyyliin Snellmaninkadun rata (tai ehkä uudelleenohjaus Unioninkadulle), Kirurgin lenkki, Tehtaankadun lenkki, Linjat, Alppilan ja Sturenkatun radat. Tässä skenaariossa oikeastaan positiivisin juttu olisi, että Käpylän ratikka ohjattaisiin ehkä viimein johonkin järkevämpään paikkaan.
Sellainenkin skenaario kävi mielessä, tuon sen nyt julki: olettan, että jokerivaunussa olisi yksitelinen lisämoduuli nykyiseen keskustavaunuun nähden, mutta muuten sama perusrakenne kuin Articissa, niin seuraava looginen pidennysoperaatio olisi ehkä lisätä toinen kaksitelinen moduuli ja telitön moduuli niiden väliin, jäljelle jäävillä yksitelisillä lisäpaloilla voitaisiin kustannustehokkaan (?) yksisuuntaistamis-operaation jälkeen pidentää 29 Articia 35 metriin linjojen 10/4/6 käyttöön, joilla ehkä siinä vaiheessa kaikki pysäkit olisivat 35 m pitkiä, sekin on valtava rutistus nykyverkolle.
Spekulaatio on kivaa. Jännityksellä odotan, millainen vaihteenkääntösysyteemi jokerille tulee.
Viimeksi muokattu:
Sinänsä melko turha raitiotie. Bussi 560 kulkee melko tyhjänä tuolla ja erittäin tyhjänä Paloheinän länsipuolella. Jos lähiöihin rakennettaisiin lisää raitiotietä, Raide-Jokerin yhdysraiteen voisi käyttää johonkin ja esimerkiksi linjojen 40, 41 ja 43 muodostama korridori on paljon kuormitetumpi.
Linjan 560 täyttöaste varmasti hyppää, kun Kuninkaantammen asuntoalue valmistuu. Linjojen 40, 41, 42 ja 43 muodostamassa korridorissa tuskin on tarpeeksi kysyntää kiskoille. Bussivuorojen tihentämisellä ja tahdistuksella päästää pitkälle eteenpäin.
Nämä on nimenomaan käytetty loppuun tuolla siten että 40, 41 ja 43 menee ruuhka-aikaan, talviaikataulujen ollessa käytössä tahdistetusti 4 min välein. Toki nykyisellä suunnitteluparadigmalla on todennäköisempää että Suvi Rihtniemi kastuu lentävän lehmän tiputtamasta maitolastista kuin että tuonne tulee raitiotie.
Raide-Jokerin yhdysraiteesta ja Arabian ja Viikin välisestä raitiotietä joko sellaisenaan tai osana Tiederatikkaa olisi kiinnostavaa kuulla sisäpiirin tietoa tai valistuneita arvauksia. Arabiasta pohjoiseenhan menee jo ruuhka-ajan ulkopuolellakin 12 bussia tunnissa ja rata on merkitty kaavoihin, joten se saattaa ehkä joskus toteutua muodossa tai toisessa.
Viimeksi muokattu:
Sen vois luulla vilkastuvan myös vyöhykehinnoittelun tullessa käyttöön ensi vuonna, jolloin Vantaan rajan ylittämisestä ei enää rankaista.
Yksi asia voisi olla laittaa kunnolliset pysäkit halliraiteelle kumpaankin suuntaan, näin linjalta palaavia ja linjalle meneviä vaunuja voisi käyttää edes epävakaana syöttälinjana kutoselle ja kasille.
On kuitenkin olemassa tämä hallisivujärjestelmä, jonka turvin vaunuun maleksimaan jääneet voivat nousta pois millä tahansa pysäkillä ennen hallia, tätä varten on jo nyt järjestetty palaavaan suuntaan pysäkit: Kumpulan kampus - Sumatrantie - Koskelan halli.
(Sanon tän vain ääneen, ettei kukaan unohda.)
On kuitenkin olemassa tämä hallisivujärjestelmä, jonka turvin vaunuun maleksimaan jääneet voivat nousta pois millä tahansa pysäkillä ennen hallia, tätä varten on jo nyt järjestetty palaavaan suuntaan pysäkit: Kumpulan kampus - Sumatrantie - Koskelan halli.
(Sanon tän vain ääneen, ettei kukaan unohda.)
Viimeksi muokattu:
Rahan käyttö on sillä tavalla erikoista, että joka ikiselle raitiovaunupysäkille on asennettu uusi näyttö, mutta siihen ei ole varaa, että noilla kolmella pysäkillä olisi näyttö joka näyttäisi kaikilta laitureilta lähtevän liikenteen. Niinpä ongelma olisi se, ettei matkustajat tiedä, milloin mennä seisomaan hallilta tulevien raitiovaunujen laiturille jos sellainen olisi olemassa.
Niin, no mietin jo viestiä kirjoittaessa, että hallisivujen saaminen näkymään aikatauluissa luotettavasti on oma 7-päinen lohikäärmeensä. En edes ottanut koko pysäkkinäyttöjä huomioon, mutta sen jälkeen kun hallisivut on jäsennelty niin hyvin, että Reittiopas pystyy ehdottamaan hallille (lisäkirjain H) tai linjalle (L) siirtymässä olevaa vaunua, jos se sattuu olemaan "reitillä" annettuun aikaan, niin luulisi tämän tiedon saaminen pysäkkinäyttöihin olevan sen jälkeen helppoa. Kyllä pitäisi 2010-luvulla järjestelmien olla sen verran integroituja, kele. Tosin näytöillä, jotka näyttävät vain numeron, siitä tietosta, että "linjan 9 L vaunu on pian menossa tästä etelään", on apua lähinnän JLF:n käyttäjille
Ehkä pitäisi reittioppaassa näyttää valtavan huutomerkin kera, että tämä on yksittäislähtö. Osaako Reittiopas suosittaa nyt tapahtumien yhteydessä ja muuten suoritettavia lisälähtöjä?
Kaikilla / joka 10 minuutti (jolloin muihin vaunuihin ei voisi nousta) kulkevilla nykyisen halliraiteen vaunuilla voisi olla vaikka tunnus 6X8 Koskelan varikolta Paavalinkirkolle.
(Paavalinkirkolta takaisin Koskelaan kääntyvät - 6Y8.)
Suurin ongelma tässä lienee rajallinen hyöty, ja HKL:n pelivara linjoille ja linjoilta siirtymisissä kaiketi kapeni tämän systeemin asiakkaille lisäpalveluna tuomisen jälkeen siinä määrin, että se painaa noita hyötyjä vastaan vaakakupissa myös rakennuskustannusten ohella.
Lopuksi: impliseerasitko tuolla kolmen pysäkkinäytön anekdootilla jotain sellaista, että joskus olisi laskettu myös kaupunginsuuntaisten pysäkkien kannattavuutta ja tosiaan tultu sellaiseen lopputulokseen, että pysäkkinäyttösysteemin taivuttaminen niiden tarpeisiin / kolme pysäkkinäyttöä yksistään olisi tehnyt niistä silloin liian kalliita?!
Viimeksi muokattu:
Pieni välikysymys: onko Reijolankadun radan rakentamisesta havaintoja tai peräti fotograafista todistusaineistoa? Itse en ole sattunut kesällä liikkumaan siellä päin, ja netistä ei tunnu löytyvän muuta kuin tiedotteita kevättalvelta. Joskus takavuosina Jätkäsaaren ratojen rakentamista innokkaat jaksoivat valokuvata. Semmoinen on ilmeisesti jäänyt vanhanaikaiseksi.
Pari viikkoa sitten eräs foorumilainen laukaisi kameransa Reijolankadun ja Manskun risteyksessä. Omituisen mutkaiselta näyttää Reijolankadulta tuleva rata vaihteen kohdalla. Tämäkö on sitä HKL:n Suomi 100 -juhlimista = radanrakennusmenetelmät sadan vuoden takaa? Nordenskiöldin- ja Reijolankadun risteyksen vaihteet kaipasivat vielä silloin lisää täytemateriaalia ympärilleen.