Vs: Länsimetro
Ei bulevardeista tule ainakaan sen enempää keskustaa kuin nykyisestä kantakaupungista, jonka palveluista iso osa on kyllä keskustassa. Kantakaupungin ruokakaupatkin on suurimmaksi osaksi kalliita ja muutenkin huonoja lähikauppoja, joten kunnon ruokakauppa on todennäköisesti jopa kauempana kuin lähiössä asuvilla.
Kaikki riippuu siitä, kuinka tiivistä asutusta bulevardien ympäristöön rakennetaan. Sillä, kuinka leveä itse bulevardi on, ei ole niin suurta merkitystä. Kaupalliset palvelut riippuvat tietysti kaupan kannattavuudesta, joka koko lailla suoraan riippuu saavutettavuudesta, eli siitä, kuinka paljon maksukykyisiä asukkaita on kohtuullisen matkan päässä kaupasta. (Kohtuullinen matka arvioidaan yleensä 15 minuutiksi.) Eli koko lailla suoraan: mitä enemmän asukkaita bulevardista ehkä puoli kilometriä suuntaansa, sitä enemmän ja sitä monipuolisempia kaupallisia palveluita. Kohtuullinen odotus on, että palvelutasossa päästään suunnilleen samaan kuin Kalliossa tai Töölössä, taikka kait paremminkin näiden väliin, sillä Kalliossa tarjonta on nykyään paljon parempaa, eikä ainakaan itäisen kantakaupungin asukkaiden tarvitse kärsiä huonoista ruokakaupoista, kun samat S- ja K-marketit löytyvät sieltä siinä missä muualtakin. Kaupallisia palveluita tukee tietenkin sekin, että toisin kuin vaikka eteläisestä kantakaupungista, bulevardien varrelta ei ole viiden minuutin kävelymatkaa keskustan kauppoihin.
Itselläni on jonkin verran kokemusta Wienistä ja niiden mukaan näihin niin sanottuihin esikaupunkeihin voi syntyä hyvinkin monipuolinen palvelurakenne, eikä Wienissä keskusta ole kovinkaan tärkeä kauppakeskittymä, jos puhutaan päivittäistavara- vaate- yms. kaupasta. Varsinainen erikoiskauppa on asia erikseen. Berliinissäkin näkyy olevan samoin, vaikka siellä olen käynyt vain turistina. Näin iso muutos, kuin bulevardisointi on, voi koko Helsingin kaupallisessa rakenteessa tapahtua muutoksia samaan suuntaan.
Työmatkat ovat sitten oma lukunsa ja ensi sijassa niitä varten sitten tarvitaan se pikaraitioteiden verkko. En näkisi tässä kuitenkaan mitään ongelmaa. Kehä I:n sisäpuolinen alue tulee olemaan kohtuullisessa ajassa saavutettavissa bulevardeilta, kun raitioteistä muodostuu verkosto, eli muuallekin kuin Kaivokadulle pääsee hyvin. Jos työpaikka on muualla, niin autolla pääsee helposti kehä- ja moottoriteille, vieläpä ruuhkasuuntaa vasten.
Kun bulevardisointi muuttuu ideasta konkreettiseksi hankkeeksi, kaavotustyön tueksi varmasti kaivattaisiin tutkimustietoa ja esimerkiksi mallinnuksia kaupan sijoittumisesta. Nyt tuntuu kaavoittajalta kadonneen usko pienimuotoisemman kaupan mahdollisuuksiin, osin varmaan siksi, että ei ole tietoa eri tyyppisen kaupan menestymistekijöistä. Paukut sijoitetaan kantakaupungissakin Triplan tai Kalasataman kaltaisiin jättihankkeisiin, eräänlaisiin urbaaneihin versioihin moottoriteiden risteysten hypermarketkeskittymistä. Jotenkin luulen, että näistä hankkeista saadaan vielä isot ongelmat aikaiseksi, joskin tämä on todellakin vain arvailua perustuen siihen tuntumaan, että erityyppiset asuinaluetyypeille soveltuvat omanlaisensa kaupallisten palveluiden verkostot. Ehkä vuoden tai pari päästä osaan jo perustellakin asiaa. Tai olen muuttanut mieltäni aiheesta.
