Minulta on mennyt ohi, mitä hölmöä bulevardoinnissa on? Hyödyn nappaavat Helsinki ja helsinkiläiset, haitat kuitataan ulkopaikkakuntalaisille ja kehyskunnille.
Asenna sovellus
Sovelluksen asentaminen iOS:ssä
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Helsingin yleiskaava 2016
- Viestiketjun aloittaja hmikko
- Aloituspäivämäärä
Minulta on mennyt ohi, mitä hölmöä bulevardoinnissa on? Hyödyn nappaavat Helsinki ja helsinkiläiset, haitat kuitataan ulkopaikkakuntalaisille ja kehyskunnille.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Minulta on mennyt ohi, mitä hölmöä bulevardoinnissa on? Hyödyn nappaavat Helsinki ja helsinkiläiset, haitat kuitataan ulkopaikkakuntalaisille ja kehyskunnille.
Se tulee ennemmin tai myöhemin haittaamaan Helsinkiä kun työmatkaliikenne naapurikaupungeista ja Helsingin pohjoisosista puuroutuu kunnollisen joukkoliikennejärjestelmän puuttuessa. Helsinki joutuu ennemmin tai myöhemmin rakentamaan Pisaran tai pohjois-eteläsuuntaisen metrolinjan.
t. Rainer
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minulta on mennyt ohi, mitä hölmöä bulevardoinnissa on? Hyödyn nappaavat Helsinki ja helsinkiläiset, haitat kuitataan ulkopaikkakuntalaisille ja kehyskunnille.
Tämä kuulostaa aikamoiselta osaoptimoinnilta. Kyllä seudun liikennejärjestelmän pitää huomioida tasapuolisesti kaikki seudulla asuvat eikä vain jotain alaryhmää.
Tämä kuulostaa aikamoiselta osaoptimoinnilta. Kyllä seudun liikennejärjestelmän pitää huomioida tasapuolisesti kaikki seudulla asuvat eikä vain jotain alaryhmää.
Bulevardeissa on kyse Helsingin liikennejärjestelmästä sekä Helsingin kiinteistökehityksestä. Voihan sitä osaoptimoinniksi sanoa, että kunnan kannattaa tehdä itselleen eikä muille järkeviä ratkaisuja. Mutta se on juuri sitä, mitä kunnan on tarkoituskin tehdä: ratkaisuja omaksi edukseen. Helsinki ei ole ratkaisuja tehdessään minkäänlaisessa tulosvastuussa esimerkiksi Vantaalle ja vantaalaisille, joten heitä ei myöskään tarvitse huomioida.
Helsingillä toisaalta on intressi saada Vantaalle muuttaneita ihmisiä muuttamaan kunnanrajojensa sisälle ja maksamaan siten veronsa Helsinkiin. Olisi monelta kantilta typerää optimointia Helsingille uhrata paljon rahaa tai paljon helsinkiläistä kiinteistökehitystä, jotta Vantaalle veronsa maksava ihminen pääsisi vähän kätevämmin työmatkailemaan Helsinkiin.
Se tulee ennemmin tai myöhemin haittaamaan Helsinkiä kun työmatkaliikenne naapurikaupungeista ja Helsingin pohjoisosista puuroutuu kunnollisen joukkoliikennejärjestelmän puuttuessa.
Bulevardien kanssa yhtäaikaa rakennetaan joka tapauksessa uusi nopea ja korkeakapasiteettinen joukkoliikenneyhteys.
Bulevardien kanssa yhtäaikaa rakennetaan joka tapauksessa uusi nopea ja korkeakapasiteettinen joukkoliikenneyhteys.
Nopea? Se ei siis kulje bulevardeja pitkin.
Nopea? Se ei siis kulje bulevardeja pitkin.
Millä tavoin bulevardilla oleva joukkoliikenneyhteys ei olisi nopea? Nopeushan on suhteellista, ei keskustan lähettyvillä tarvitse ajaa hirveän kovaa ollakseen nopea kun melkein perillä ollaan muutenkin.
Toisaalta esimerkiksi Mannerheimin bulevardin suunnitelma (Hämeenlinnanväylä) sisältää vaihtoehdon, jossa bulevardilla ei ole poikittaista liikennettä lainkaan vaan poikkikadut kulkevat nykyisiä siltoja pitkin. Eikä se välimuotokaan jossa on näiden lisäksi kourallinen uusia poikkikatuja hirveän tukkoinen ole.
Vastaava ratkaisu on helppo toteuttaa muillekkin bulevardeille, kun vain jätetään nykyisen moottoriväylän yli- ja alikulut purkamatta.
Millä tavoin bulevardilla oleva joukkoliikenneyhteys ei olisi nopea? Nopeushan on suhteellista, ei keskustan lähettyvillä tarvitse ajaa hirveän kovaa ollakseen nopea kun melkein perillä ollaan muutenkin.
Ilmaus nopea vaatii kyllä aika suhteellista mieltä, jos ja kun ratikka matelee Mannerheimintietä kohti keskustaa vielä merkittävästi nykyisiä bussejakin hitaammin. Siinä sitten ollaan "melkein perillä", ratikassa Mannerheimintiellä ja sen bulevardijatkeella jonkin aikaa, oikealla sekuntikellolla mitattuna selvästi pidempään kuin mitä metro ottaa aikaa Rautatientorilta päättäreille.
Suhteessa kävelemiseen kyse on kyllä nopeasta liikkumisesta, ihan niin kuin käveleminenkin on nopeaa ryömimiseen verrattuna.
On se riittävän nopeaa ihan nykyisellä Mannerheimintielläkin. Asiasta tunnutaan kuitenkin maalailevan maailmanlopun maisemia.
Se, että jossain muualla matka kulkee vielä nopeammin ei vielä tarkoita sitä, että sitä hitaampi matkanteko olisi ongelma toisaalla. Eikä matka-aika Rautatientorilta kauas sitäpaitsi ole se joukkoliikenteen laatukriteeri.
Se, että jossain muualla matka kulkee vielä nopeammin ei vielä tarkoita sitä, että sitä hitaampi matkanteko olisi ongelma toisaalla. Eikä matka-aika Rautatientorilta kauas sitäpaitsi ole se joukkoliikenteen laatukriteeri.
Tämä kuulostaa aikamoiselta osaoptimoinnilta. Kyllä seudun liikennejärjestelmän pitää huomioida tasapuolisesti kaikki seudulla asuvat eikä vain jotain alaryhmää.
Maankäytön hajautuminen kehyskuntiin se vasta osaoptimointia onkin. Koska kuntakärjestelmämme perustuu siihen, että jokainen kunta tavoittelee vain omaa etuaan, on tietysti luonnollista että myös Helsingin pitää tehdä niin - vaikka kehyskunnat sitten syyttäisivätkin Helsinkiä siitä.
Tämä kuulostaa aikamoiselta osaoptimoinnilta. Kyllä seudun liikennejärjestelmän pitää huomioida tasapuolisesti kaikki seudulla asuvat eikä vain jotain alaryhmää.
Minusta on osaoptimointia, jos seudun yhdyskuntarakenteen tiivistämistä rajoitetaan sillä perustein, että liikennejärjestelmän tulisi palvella tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Liikennejärjestelmä kun on vain osa yhdyskuntarakenteen kokonaisuudesta. Jos kaikkialta pitää päästä kaikkialle yhtä nopeasti eikä lähempänä oleminen saa olla etu, niin työtä riittää kyllä ikuisesti.
Varsinkin, jos tämä vaatimus pitää täyttää autoilulla, joka käyttää tilaa erittäin tehottomasti. Silloin syntyy varsinainen ikiliikkuja, kun asioita siirretään kauemmaksi toisistaan, jotta autoliikenteelle saadaan tilaa kasvaa, tämä seurauksena matkat pitenevät ja sitten siirretään asioita kauemmaksi toisistaan, jotta autoliikenteellä...
Minusta on osaoptimointia, jos seudun yhdyskuntarakenteen tiivistämistä rajoitetaan sillä perustein, että liikennejärjestelmän tulisi palvella tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Liikennejärjestelmä kun on vain osa yhdyskuntarakenteen kokonaisuudesta. Jos kaikkialta pitää päästä kaikkialle yhtä nopeasti eikä lähempänä oleminen saa olla etu, niin työtä riittää kyllä ikuisesti.
Varsinkin, jos tämä vaatimus pitää täyttää autoilulla, joka käyttää tilaa erittäin tehottomasti. Silloin syntyy varsinainen ikiliikkuja, kun asioita siirretään kauemmaksi toisistaan, jotta autoliikenteelle saadaan tilaa kasvaa, tämä seurauksena matkat pitenevät ja sitten siirretään asioita kauemmaksi toisistaan, jotta autoliikenteellä...
Hmm. Tämä on kyllä varsin mielenkiintoinen ajatuskulku. Ehkä se kuitenkin kaipaisi hiomista, siis sanavalintojen puolesta, siltä varalta että joku vääräleuka vaikka siihen törmää. "Jos kaikkialta pitää päästä kaikkialle yhtä nopeasti" vähän särähtää silmään, mutta perusajatus vaikuttaa minusta varsin pätevältä ilman sitä. Esimerkiksi tällä lailla lyhennetyn version kanssa minäkin voisin olla samaa mieltä:
"Minusta on osaoptimointia, jos seudun yhdyskuntarakenteen tiivistämistä rajoitetaan sillä perustein, että liikennejärjestelmän tulisi palvella tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Liikennejärjestelmä kun on vain osa yhdyskuntarakenteen kokonaisuudesta. Jos lähempänä oleminen ei saa olla etu, niin työtä riittää kyllä ikuisesti."
Viimeksi muokattu: