Hintti-Scania

Jompero · 19 Tammikuu 2010

Camo Lissabone sanoi:
Minäkö olen se yksi HelBin kuljettaja, joka kehuu MANia hyvin kiihtyväksi?

Ja jos tarvitsi suurempia vaihteita, ei tarvinnut vaihdenappuloihin koskea ollenkaan, sillä kaasupoljinta painaessa samanaikaisesti näpäytti kantapäällä jarrupoljinta tai kädellä hidastimen käyttövipua - ja kas kummaa, näin sait kakkos- ja kolmosvaihteenkin päälle! Toimi sama systeemi myös nelivaihteisessakin Voithissa.

Kikkelis kokkelis!

Itsepä sen sanoit. Juuri tuota vaihdekikkaa mäkin meinasin!

ipeniemela sanoi:
Itse olen monesti ollut matkustajana bussissa, jossa kuski on ajanut tahallaan pienemmällä vaihteella kierrokset tapissa, esim. kerran matkustaessani linjalla 324 Konalasta Niipperiin. Kyseessä oli Concordian Ikarus-korinen Volvo B10BLE neliportaisella Voithilla, mutta kuski ajoi kolmosnappi alhaalla koko matkan ja Kehä III:lle siirryttäessä ja vauhdin noustessa lähemmäs 80 km/h, oli meteli korvia huumaava. Mikä pointti on huudattaa konetta pienellä vaihteella, sehän kuluttaa konetta ja kasvattaa polttoaineen kulutusta ja saastutusta? Uudemmissa katureissahan tuota ongelmaa ei enää ole, kun on enää vain D, N ja R-napit.

No emmä usko, että kukaan kuski tekee tahallaan noin, kyllä noihinkin tilanteisiin löytyy yleensä joku ihan luonnollinen syy. Olen parikin kertaa ollut ex. Concordian bussin kyydissä, jossa on ollut vaihteistossa vikaa. Kerran olin Concordian Torni-volvossa jossa D-vaihde ei kuulemma toiminut, mutta 1 ja 2-vaihteen avulla sitä kuitenkin nilkutettiin perille. Parempi sekin, kuin että lähtö jää kokonaan ajamatta.

Muutenkin noita 1 ja 2-vaihdetta on mielestäni ihan hyväkin käyttää jos niitä vain osaa käyttää. Mm. Manskun päästä päähän pystyy ajamaan 2-vaihteella ilman sen suurempia huudatuksia ja samoin kiihdyttäminen moottoriellekin voi olla fiksumpaa 2-vaihteella kuin D:llä.

Minun mielestäni noiden 1 ja 2-vaihteen puuttuminen nykyautoista on todella huono asia. Etenkin talvikeleillä liikkeellelähtö mäestä voi olla vaikeaa varsinkin ZF:n vaihteistolla, jos se pitää tehdä D:llä. Kokeilepa joskus ajaa/matkustaa Helbin Säfflen kyydissä talvikeleillä niin ymmärrät varmaan mistä puhun

vristo · 20 Tammikuu 2010

Vs: HelBin ongelmia

SD202 sanoi:
Ja Hintti-Scanioihin liittyen: olen kuullut juttua (olikohan vristolta?), että uutena Koskelaan sijoitetut MaxCit eli ilmeisesti 9510-9515 kokivat kai jonkinnäköisen tuunauksen alkuaikoinaan. Muistelen, että noiden Maxcien jousitusta oli säädetty Koskelassa niin huolellisesti, että k.o. bussit kulkivat todella nätisti.

9509-9515 olivat Koskelassa alunperin ja olivat todella mukavia työkaluja niille, jotka niitä osasivat ja tykkäsivät käsitellä. Ja vaihteenvalitsin AINA "D"-asennossa, niin ne olivat mielestäni, ja ovat nykyäänkin, tarkoitettu (PL:n uusissa Irisbusseissa on taas "1-2-3-D-N-R"-valitsin).

Sanotaan vaikka hieman "runollisesti ja romanttisesti" niin, että allekirjoittaneella niiden kanssa vallitsi paras harmonia, mitä kuljettajan ja hänen työkalunsa välillä voi vallita; täydellinen yhteisymmärrys ja yhteistyö. No okei, hieman piti varoa liukkailla keleillä, kun varsinkin puskivat herkästi (ja varsinkin aiempi vuosikerta ex-Helb 9402-9411). Kyllä, omasta mielestäni bussit ovat kuljettajansa eräänlaisia "työkavereita", kuten vaikkapa hevoset entisinä aikoina, vaikka ne eivät tietystikään eläviä ole. Mutta ne heräävät eloon kuljettajansa kanssa, kukin omalla tyylillään. Itselläni on jonkinlainen sellainen selittämätön kunnioitus näitä työkalujani kohtaan, kuten muinaisilla ajureilla heidän ratsujaan kohtaan.

ZF-vaihteisetkin, eli 9502 ja 9503, olivat aikanaan ihan mukavia työkaluja esim. h58:lla, mitä taas ei voi sanoa lähes samanikäisistä Volvo B10L:istä (nyk. Helb 9611-9620), joista esimerkiksi em. linjalla paljon työkalunani ollut 9613 oli melkoisen loppu jo muutaman vuoden ikäisenä.

Tuomas · 20 Tammikuu 2010

Jompero sanoi:
Muutenkin noita 1 ja 2-vaihdetta on mielestäni ihan hyväkin käyttää jos niitä vain osaa käyttää. Mm. Manskun päästä päähän pystyy ajamaan 2-vaihteella ilman sen suurempia huudatuksia ja samoin kiihdyttäminen moottoriellekin voi olla fiksumpaa 2-vaihteella kuin D:llä.

Melkein kaikissa ohjekirjoissa, joita olen lueskellut ja selaillut, sanotaan, että perustilanteessa käytetään aina D-aluetta. Jos vaihteisto alkaa vaihtaa turhaan edestakaisin kahden eri vaihteen välillä, kytketään pienemmän vaihteen lukitus päälle.

Voisin myös kuvitella, että 1- ja 2-nappuloita tarvitaan vaikka reippaissa alamäissä, esimerkiksi vuoristossa, moottorijarrutuksen ja hydraulisen hidastimen jarruvoiman tehostamiseen. Tällöin eivät pyöräjarrut pääse yhtä helposti häipymään, ja pystyy vielä pysähtymään, kun on lopulta sen aika.

Nykyajan ZF:t tuntuvat olevan niin älykkäitä, että kumpikin toiminto onnistuu ilman kuljettajan puuttumista asiaan, joten 1- tai 2-nappia ei tarvitse edes asentaa.

Kehä I:n suunnasta Pihlajamäelle Scala MkII:lla noustessani joudun joskus pitelemään naurua, kun moottori jurnuttaa 900 kierrosta minuutissa. Eli ZF itsekin tietää, että turha alkaa vaihtamaan. "Jos vaihtaisin pienemmälle, seuraisi vain pieni kiihdytys ja sen jälkeen vaihtaisin taas suuremmalle".

Vastaavasti samassa mäessä alaspäin vanhemmat ZF:t vaihtavat suuremmalle, kun kierroksia on tarpeeksi. Vaikkapa tuolla samalla Scalalla moottorin kierrokset vain nousevat, ja nousisivat varmaan siniselle alueelle asti (paras moottorijarrutusteho), jos ei tarvitsisi alkaa hidastaa mutkaan. ZF siis arvaa kuljettajan käytöksestä, että nyt on tarvis moottorijarruttaa.

Eli yhteenvetona: löytyy kyllä tilanteita, joissa 1- tai 2-nappulaa pitää käyttää, mutta normaalioloissa ei HSL-alueelta.

Jompero sanoi:
Minun mielestäni noiden 1 ja 2-vaihteen puuttuminen nykyautoista on todella huono asia. Etenkin talvikeleillä liikkeellelähtö mäestä voi olla vaikeaa varsinkin ZF:n vaihteistolla, jos se pitää tehdä D:llä. Kokeilepa joskus ajaa/matkustaa Helbin Säfflen kyydissä talvikeleillä niin ymmärrät varmaan mistä puhun

Vaihteenvalitsimen 1- ja 2-nappuloilla ei ole mitään tekemistä liikkeelle lähtemisen kanssa, oli liukasta tai ei. Ne ainoastaan poistavat vaihteiston suurimpia vaihteita käytöstä.

Tietysti on niinkin, että jos aina yrittää lähteä liikkeelle liukkaalta kaasu pohjassa, voi noilla napeilla rajoittaa sutivien takapyörien pyörimisnopeutta, muttei sekään vetoakseleita eikä muuta voimansiirtoa juuri säästä. Sitten voikin taukotilassa kertoa kuskitovereille juttua, että Säfflet on kelvottomia talviautoja, kun ei niillä pääse liikkeelle.

Tänä talvena olen kysellyt muutamalta Säffle-kuljettajalta, kuinka liikkeellelähdöt jäisiltä pysäkeiltä sujuvat. Kumpikin vastasi melkein samoin: ei mitään ongelmia, kun ei päästä renkaita sutimaan.

b10m55 · 20 Tammikuu 2010

Vs: HelBin ongelmia

vristo sanoi:
9509-9515 olivat Koskelassa alunperin ja olivat todella mukavia työkaluja niille, jotka niitä osasivat ja tykkäsivät käsitellä.
Sanotaan vaikka hieman "runollisesti ja romanttisesti" niin, että allekirjoittaneella niiden kanssa vallitsi paras harmonia, mitä kuljettajan ja hänen työkalunsa välillä voi vallita; täydellinen yhteisymmärrys ja yhteistyö. No okei, hieman piti varoa liukkailla keleillä, kun varsinkin puskivat herkästi (ja varsinkin aiempi vuosikerta ex-Helb 9402-9411). Kyllä, omasta mielestäni bussit ovat kuljettajansa eräänlaisia "työkavereita", kuten vaikkapa hevoset entisinä aikoina, vaikka ne eivät tietystikään eläviä ole. Mutta ne heräävät eloon kuljettajansa kanssa, kukin omalla tyylillään. Itselläni on jonkinlainen sellainen selittämätön kunnioitus näitä työkalujani kohtaan, kuten muinaisilla ajureilla heidän ratsujaan kohtaan.

ZF-vaihteisetkin, eli 9502 ja 9503, olivat aikanaan ihan mukavia työkaluja esim. h58:lla, mitä taas ei voi sanoa lähes samanikäisistä Volvo B10L:istä (nyk. Helb 9611-9620), joista esimerkiksi em. linjalla paljon työkalunani ollut 9613 oli melkoisen loppu jo muutaman vuoden ikäisenä.

Kyllä nyt on oltava arvon kollegan kanssa vähän eri mieltä. Kuten nimimerkki TEP70:kin totesi, on matalalattia-Scanioiden etujousitus aina ollut todella surkea. En tunne mitään erityistä kunnioitusta noita täryjyriä kohtaan hölmöine oviautomatiikkoineen (aina joku matkustaja seisomassa keskioven valokennoissa). Aivan kuin hinttien kehujat puhuisivat jostain toisesta autotyypistä. Olemattoman jousituksen aiheuttama räminä tosin helpotti vähän siinä vaiheessa, kun raharengit vaihdettiin peltisestä nykyiseen muoviseen, jossa kolikot eivät enää hölsky vapaasti.

Volvo B10L-autot sen sijaan olivat aivan upeita ajettavia - erityisesti 97-mallit. Kokonaan toinen juttu on sitten toimintavarmuus. Mahurimallien jälkeiset Volvot ovat jatkuvasti olleet todellisia murheenkryynejä kaikkine vikoineen. Tässä suhteessa Scaniat ovat olleet huomattavasti parempia. Volvolla kestää kymmenen vuotta hioa uusi malli toimivaksi (jos sittenkään).

vristo · 20 Tammikuu 2010

Vs: HelBin ongelmia

b10m55 sanoi:
Kyllä nyt on oltava arvon kollegan kanssa vähän eri mieltä. Kuten nimimerkki TEP70:kin totesi, on matalalattia-Scanioiden etujousitus aina ollut todella surkea. En tunne mitään erityistä kunnioitusta noita täryjyriä kohtaan hölmöine oviautomatiikkoineen (aina joku matkustaja seisomassa keskioven valokennoissa). Aivan kuin hinttien kehujat puhuisivat jostain toisesta autotyypistä. Olemattoman jousituksen aiheuttama räminä tosin helpotti vähän siinä vaiheessa, kun raharengit vaihdettiin peltisestä nykyiseen muoviseen, jossa kolikot eivät enää hölsky vapaasti.

Volvo B10L-autot sen sijaan olivat aivan upeita ajettavia - erityisesti 97-mallit. Kokonaan toinen juttu on sitten toimintavarmuus. Mahurimallien jälkeiset Volvot ovat jatkuvasti olleet todellisia murheenkryynejä kaikkine vikoineen. Tässä suhteessa Scaniat ovat olleet huomattavasti parempia. Volvolla kestää kymmenen vuotta hioa uusi malli toimivaksi (jos sittenkään).

Sopii olla eri mieltä, arvon kolleega; senhän tiesin jo etukäteen, toki. Tästä olemme olleet eri mieltä ennenkin ja eivät suinkaan kaikki pitäneet MaxCi-Scanioista ja sehän on luonnollista. Itse pidin myös ex-88-Scanioista, mutta tiedän, että niitä myös vihattiin syvästi. Erityisesti kulmavaiheiset takatuuppari-Scaniat ovat aina jakaneet mielipiteitä radikaalisti. Niitä vihataan tai rakastetaan.

Mainittakoon vielä kuitenkin, että nuo Koskelassa olleet yksilöt olivat täysin eri maata kuin mitkään muut sarjan autot. Esimerkiksi Varhan autoista muistan erityisesti 9519, jonka etujousitus on erityisen karmea heti uutena. Samaten kun linja h17 siirrettiin Ruhan hoidettavaksi 90-luvun lopulla ja sen vakiokalustoksi tulivat mm. 0405-mersut sekä muutama Ruhan MaxCi; jälkimmäisillä ei ollut kuntonsa puolesta mitään yhteistä Koskelassa olleiden vastaavien kanssa. Itse ajoin mm. autolla 9506 tuota linjaa ja oli todella pettymys, miten paljon huonommassa kunnossa se oli kuin Koskelassa olleet sisarensa.

Näin jälkeenpäin ihmetyttääkin tuo valtava ero kunnossa ja laadussa noiden Koskelan (9509-9515) MaxCien sekä Varhan tai Ruhan vastaavien kanssa. Mitä ihmettä niille tehtiin siellä, että ne kulkivat paljon pehmeämmin ja tasaisemmin? Nyt ei puhuta mistään pienestä ajorupeamasta noilla, vaan ne olivat allekirjoittaneella vuosikaudet vakiokalustoa mm. linjoilla h17 ja h55.

---------- Viesti lisätty kello 11:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:23 ----------

b10m55 sanoi:
Volvo B10L-autot sen sijaan olivat aivan upeita ajettavia - erityisesti 97-mallit.

Joo, näissäkin on oli eroja vuosikertojen suhteen: 97-malliset pitkine akseliväleineen olivat aikalailla erimaata kuin lyhyemmän 96-malliset. Mielenkiintoista muuten, että sama ilmiö toistuu 98- ja 99-mallisten maakaasu-Volvo B10L/ Carrus City U:iden välillä, joilla on samanlainen suhde akselivälin ja siten pituutensa suhteen, kuten 96- ja 97-mallisilla diesel-versioilla. Mutta noista alkuperäisistä HKL-Bl City "uukkareista" parhaimmat ajo-ominaisuudet olivat ensimmäisellä esittelyautolla eli 9501:llä, joka mielestäni kulki erityisen pehmeästi. STA:lta perityistä vastaavista malleista minulla on niin vähän kokemusta, että niistä ei voi sanoa oikein mitään.

Camo Lissabone · 20 Tammikuu 2010

Vs: HelBin ongelmia

SD202 sanoi:
Teikäläinenkö se pitää minua iltaisin hereillä, kun tuossa viereisessä ylämäessä loppuu linjalla 611(N) olevan MANnin puhti ja kuljettajat hakevat kick-downilla lisää potkua? "PÖRI-PÖRI-PÖRI-PÖRI..."

Ja Hintti-Scanioihin liittyen: olen kuullut juttua (olikohan vristolta?), että uutena Koskelaan sijoitetut MaxCit eli ilmeisesti 9510-9515 kokivat kai jonkinnäköisen tuunauksen alkuaikoinaan. Muistelen, että noiden Maxcien jousitusta oli säädetty Koskelassa niin huolellisesti, että k.o. bussit kulkivat todella nätisti.

Enpä ole aikoihin 611N:ää ajanut, mutta aikoinaan kyllä auto 504 (oli muuten yhteen aikaan todella uljaita saundeja päästävä) sai minulta reippaasti kenkää Koivukylän Puistotien mäessä.

Varmaankin koko lähiö heräsi siihen työn ääneen!

Scanioista puheen ollen, eikös niihin alkujaan Koskelassa olleisiin "Hetero-Scanioihin" eli 9404-07 tehty myös säätöjä etujousitukseen?

Ja STA:n B10L/CityU -laitteista. Itse pidin enemmän vuoden 1997 sarjasta 6-9 (HelB 9711-14) kuin 95-mallisista 1-5 (HelB 9523-27). Syynä, että 97-malliset tuntuivat kulkevan hieman rivakammin (5-vaihteinen loota ja hieman erilainen perävälitys) sekä KUNNON OVINAPIT eikä mitään viiksisysteemiä!

b10m55 · 20 Tammikuu 2010

Vs: HelBin ongelmia

vristo sanoi:
Joo, näissäkin on oli eroja vuosikertojen suhteen: 97-malliset pitkine akseliväleineen olivat aikalailla erimaata kuin lyhyemmän 96-malliset. Mielenkiintoista muuten, että sama ilmiö toistuu 98- ja 99-mallisten maakaasu-Volvo B10L/ Carrus City U:iden välillä, joilla on samanlainen suhde akselivälin ja siten pituutensa suhteen, kuten 96- ja 97-mallisilla diesel-versioilla. Mutta noista alkuperäisistä HKL-Bl City "uukkareista" parhaimmat ajo-ominaisuudet olivat ensimmäisellä esittelyautolla eli 9501:llä, joka mielestäni kulki erityisen pehmeästi. STA:lta perityistä vastaavista malleista minulla on niin vähän kokemusta, että niistä ei voi sanoa oikein mitään.

Tuo 9501 oli todellakin uutena aivan käsittämättömän upea auto. Vanhemmiten sitten se kolarikorjausten ym. jälkeen repsahti täysin ja siinä oli kaikki mahdolliset viat - mm. jousituksen keinuminen auton seistessä paikallaan oli lähes sietämätöntä. Kuvaavaa oli, että viimeinen niitti tälle HKL:n 50-vuotisjuhla-autolle oli palaminen.

Olen pitänyt kirjaa ajamistani autoista ja 9501 oli vuoteen 2005 asti kaikkein eniten ajamani autoyksilö. Vasta vuonna 2006 nro 17 meni edelle. Vielä nykyäänkin 9501 on kaikkien aikojen listallani toiseksi eniten ajettu täysikokoinen bussi.

TEP70 · 21 Tammikuu 2010

Vs: HelBin ongelmia

b10m55 sanoi:
Olen pitänyt kirjaa ajamistani autoista ja 9501 oli vuoteen 2005 asti kaikkein eniten ajamani autoyksilö. Vasta vuonna 2006 nro 17 meni edelle. Vielä nykyäänkin 9501 on kaikkien aikojen listallani toiseksi eniten ajettu täysikokoinen bussi.

Minullakin mahtuu historiaan runsaasti työvuoroja, joissa esiintyy 9501. Sain heti kurssilta päästyäni Herttoniemestä kuukauden lomakeikan, joka sisälsi linjoja 85 ja 88. Tuohon aikaan 9501 oli vuoropariauto eli joka toinen päivä se oli 58:n ruuhkavuorossa. En muista, mikä toinen matala 85:llä oli. Joku Varhan 95-Scanioista kuitenkin, olisiko ollut 9520 tai 9522?. Ja tuolloin, melkein uutena 9501 todellakin toimi kuin unelma. 97-sarjan City U:t olivat kyllä myös hyviä.