Jos rakennetaan rautatie Histaan nin se olisi ehdottomati jatkettava Veikkolaan ja sieltä joko Lohjalle tai Nummelaan koska sieltä suurin osa autoilijoista tulee.
Eikö samalla logiikalla ole niin, että jos Histaan tarvitaan bussilinja, sen pitää jatkua ehdottomasti Veikkolaan, Lohjalle ja Nummelaan. Eihän bussilinjaa muuten kannata tehdä, koska Veikkolan, Lohjan ja Nummelan autoilijat eivät silloin pääsisi Histan busseihin tekemään Histan bussilinjaa kannattavaksi.
Juuri tällä ajattelulla Espoo ja Histan pellot omistava suku on omat mahdollisuutensa alueen kanssa tärvinyt. Kun tarvitaan liikenneyhteys, jonka arvo alueen kiinteistöjen myyntiarvossa on luokkaa prosentti, tämän kustantaminen ei tule kysymykseen ja sitten aletaan selittää, että jonkun muun (valtion) pitää panna rahaa 10-30 kertaa niin paljon kuin mitä oikeasti tarvitaan. Kun sitä rahaa ei sitten tule, niin aletaan parkua! Ymmärrettävää tietenkin sikäli, että valtio on juuri avokätisesti rahoittanut tällä nurinkurisella logiikalla maankäyttöhankkeen Vantaalla. Joten onhan se niin väärin, kun samaa ei saada omaksi hyväksi. Tosin Espoolta unohtuu, että valtio on jo rahoittamassa espoolaista maankäyttöhanketta 200 miljoonalla.
Sami Koskiselle: Jos on 8 km:n rata ilman kohtauspaikkoja, sen yhden suunnan vuoroväli on radan ajoaika + kulkutien varmistamisen aika rataosan päässä kertaa 2. Linjanopeudella 70 km/h ajoaika on 7 minuuttia ja otetaan siihen kulkutien varmistamiseen vielä minuutti, saadaan kokonaisajaksi suuntaan 8 min. Se kertaa 2 on 16 minuuttia. 20 minuutin vuoroväliin on 4 minuutin pelivara. Suomessakin on aikataululiikenteessä käytössä kääntöaikoja, joilla tämä hoituu. Mikä tässä on liian vaikeata? Sekö, ettei tämä maksa kylliksi, jotta se kiinnostaa poliitikkoja ja maanrakentajia?
Vuorovälin tuplaaminen edellyttää puolimatkaan ohituraiteen. Sellaiseen soveltuu luontevasti pysäkki, jolla kumpaankin suuntaan kulkevat junat pysähtyvät joka tapauksessa. Kustannukset eivät ole kymmeniä miljoonia, vaan käytännössä kahden vaihteen hinta. Tällaista yksiraiteista tiheää raideliikennettä on käytössä jatkuvasti ympäri maailman. Miksi se ei onnistuisi Suomessa?
Keskeistä minusta tässä asiassa on se, että Histan omistajien pitäisi ymmärtää, että on niiden oma etu sijoittaa se prosentti tai pari rakentamisbudjetistaan rataan. Se nostaa myyntiarvoja enemmän kuin maksaa. Tai, kuten tässä tapauksessa näyttää olevan, on kynnyskysymys koko hankkeen toteutumiselle. Yleensä sijoittajat osaavat laskea panostuksia ja tuottoja. Siten nyt pitäisi vain keskustella siitä, että Histan sijoittajat saavat rakentaa heitä hyödyttävän radan osittain siihen paikkaan, mikä on varattu ehkä joskus rakennettavalle ELSA-radalle.
Antero
