Vs: Pajune kieltää uutisoinnin esittämän kannan
Se ollaanko sitä mieltä että keskusta on näivettynyt tai että tälllainen uhka on olemassa, ja mikä ihan tarkalleen näivettyy jää pääsääntöisesti epäselväksi.
Olen itse analysoinut tätä kysymystä Turussa Mylly-tutkimuksen tulosten perusteella. Minusta keskustan tilanne Turussa ja myös Tampereella ja Helsingissä vaikuttaa seuraavalta:
- Keskustan liikevaihto on 1990-luvun laman jälkeen kasvanut vastaten talouskasvua
- Keskustan suhteellinen markkinaosuus on pienentynyt seutujen kasvaessa, koska väestönkasvu on tapahtunut esikaupungeissa
- Erityisesti yhtenäisen joukkoliikenteen vaikutusalueen ulkopuolelta (YTV-alueen rajojen sekä Turun ja Tampereen rajojen ulkopuolel) keskustaan on hankala päästä, koska joukkoliikenne on puutteellista
- Esikaupunkialueella on erityisesti autolla helpompi kulkea uusiin 1970-luvulta 2000-luvulle rakennettuihin kauppakeskuksiin, joista on tullut sille väestönosalle, joka kuluttaa vähän henkeä kohden, keskustan korvike
Keskustat eivät näivety siinä mielessä, että kaupankäynti niissä vähenisi, vaan siinä mielessä, että niiden liikevaihto ei kasva samassa tahdissa seudun kasvun kanssa.
Keskustojen saavutettavuusongelma kolmella suurella kaupunkiseudulla on ensisijaisesti joukkoliikenteen puuttellisuutta. Pyörällä saavutettavuutta voitaisiin myös parantaa, mutta kävellen saavutettavuuden parantaminen on mahdollista lähinnä vain lisäämällä asumista kävelyetäisyydellä keskuksesta.
Kauppa ymmärtää ongelman väärin. He käsittävät saavutettavuusongelman väärin päin, eli olettavat, että autolla saavutettavuus on "liian huono". Ongelma on tosiasiassa se, että Helsingin keskustaan ei mahdu lainkaan lisää autoja sekä Turun ja Tampereen keskustaan enintään aavistuksen verran lisää. Oletuksen pohjana on se, että "hyvät asiakkaat" eivät suostuisi kulkemaan joukkoliikenteellä vaikka se olisi miten hyvää tahansa. Todellisuudessa tämä ihmisryhmä on enintään 10-15% väestöstä.
Vaurauden suhteen on tärkeää havaita että tulotaso asuntokuntaa kohden ja tulotaso henkeä kohden on eri asia. Eurooppalaisissa oloissa ydinkaupungeissa asuu pieniä asuntokuntia, joissa tulot henkeä kohden ovat korkeat. Esikaupungeissa tulot perhettä kohden ovat toki suuremmat, mutta henkeä kohden pienemmät. Juuri tämä on todettu Carmen Hass-Klaun uudessa kirjassa, johon Antero viittaa.