HSL-joukkoliikenne koronaepidemian jälkeen

Kannattaa lukea Tuomaksen kommentti uudelleen. Onneksi vielä suurimmaksi osaksi busseissa mennään samanaikaisesti etuovesta sisään ja kahdesta muusta ovesta ulos. Jos tulee se järki että lipunmyyntiä busseissa ei aloiteta, niin havaitaan että vanhat kulkusuunnat ovat sittenkin parempia.

Näkisin tosin lipunmyynnin hyvänä asiana, sillä bussit menee niin moneen paikkaan, jossa ei ole kioskia tai automaattia. Toki voi olla sitä ei oteta enää käyttöön, vaan se on voi voi jos kortista on loppunut arvo ja kännykästä on akku loppu, mutta toivotaan ettei näin käy.
 
Näkisin tosin lipunmyynnin hyvänä asiana, sillä bussit menee niin moneen paikkaan, jossa ei ole kioskia tai automaattia. Toki voi olla sitä ei oteta enää käyttöön, vaan se on voi voi jos kortista on loppunut arvo ja kännykästä on akku loppu, mutta toivotaan ettei näin käy.

Kyllä luulisi, että ihmisellä olisi sen verran järkeä päässä, että on selvillä kuinka paljon arvoa on tai onko kännykkä ladattu. Jos ei tätä järkeä ole niin ei voi mitään. Minun puolestani bussien lipunmyynti pitäisi lopettaa.
 
Näkisin tosin lipunmyynnin hyvänä asiana, sillä bussit menee niin moneen paikkaan, jossa ei ole kioskia tai automaattia. Toki voi olla sitä ei oteta enää käyttöön, vaan se on voi voi jos kortista on loppunut arvo ja kännykästä on akku loppu, mutta toivotaan ettei näin käy.

Matkakortin voi omistaa jokainen bussi käyttävä. Sen kanssa ei tarvitse turata kuskin luona, toimiiko se vai ei. Kyllä me kotoa lähtiessämme huolehdimme että meillä on kodin avaimet taskussa. Eli kyllä sen matkakortin oppii nopeasti ottamaan aina mukaan.

Nyt on erinomaisen hyvä sauma lopettaa lipunmyynti busseissa. On mukavaa kulkea, kun kaikenlainen matkaa hidastava sählääminen kuljettajan kanssa on jäänyt pois. Kokemukset ovat sen verran hyviä. Toisaalta eihän kukaan tiedä, koska Korona-aika loppuu.
 
Koronan jälkeen moni asia on todennäköisesti pysyvästi muuttunut. En toivo, mutta valitettavasti veikkaan joukkoliikenteen kärsivän pitkään matkustajamäärien laskusta. Toki monien julkisten paikkojen avautuminen korjaa tätä tilannetta ja hyvä niin. Myös minun mielestäni tässä on nyt loistava mahdollisuus tarkastella joukkoliikenteen sujuvuutta ja tietenkin samalla vaikuttaa niin matkustajien kuin kuljettajan turvallisuuteen mahdollisia jatkoepidemioita varten.

1. En palauttaisi lipunmyyntiä kuljettajalle. En myöskään sijoittaisi matkakortin lukulaitetta lähelle kuljettajaa. Kuljettajan on pysyttävä asiakaspalvelijana, mutta en velvoittaisi häntä olemaan "lipuntarkastaja". Matkakortin lukulaitteen lähimaksuominaisuutta pankkikortilla selvittäisin. Tällöin laitteen kai pitäisi tulostaa lippu matkustajalle?

2. Kaikkiin busseihin mahdollisuus nousta kyytiin myös keskiovista, mutta vahva kulkusuuntasuositus siitä, että kyytiin etuovesta ja pois keskeltä ja takaa.

3. Katu-ja liikennesuunnittelussa busseille omia kaistoja ja ohituskaistoja ohittaa edessä oleva henkilöautojen ruuhka. Tämä on ollut mielestäni aina käsittämätön epäkohta.

4. Ei tehdä mitään muutoksia, vaan uskotaan tilanteen korjautuvan itsekseen ajan kanssa ;)
 
Matkakortin voi omistaa jokainen bussi käyttävä. Sen kanssa ei tarvitse turata kuskin luona, toimiiko se vai ei. Kyllä me kotoa lähtiessämme huolehdimme että meillä on kodin avaimet taskussa. Eli kyllä sen matkakortin oppii nopeasti ottamaan aina mukaan.

Nyt on erinomaisen hyvä sauma lopettaa lipunmyynti busseissa. On mukavaa kulkea, kun kaikenlainen matkaa hidastava sählääminen kuljettajan kanssa on jäänyt pois. Kokemukset ovat sen verran hyviä. Toisaalta eihän kukaan tiedä, koska Korona-aika loppuu.

Vieraspaikkakuntalaisilla on vaikeuksia jos ei matkalippuja saa joko automaatista tai vastaavasti helposti jotain kioskista, lähikaupasta tms joka on auki vähintään 7-23.

Kännykkäapit eivät toimi jos on ulkomainen puhelinlittymä jossa roaming-esto tai kytketty ulkomaiseen pankkikorttiin, ja seniorit eivät muutenkaan osaa käyttää kännykkäappeja.

Osaan juuri ja juuri maksaa HSL:n apilla, tosin siitä on n puoli vuotta edellisestä kerrasta, joten olen varmaan unohtanut, ja jos on tullut päivityksiä, en osaa senkään vertaa.
Jos minä esim matkustan jonnekin vieraaseen kaupunkiin ja tarkoitus olla siellä vain pari päivää niin se on vihoviimenen asia johon ryhdyn, ruveta lataamaan jotain kännykkäappeja bussilippujen ostamista varten. Jos ei kuljettajalta saa, ja jos ei ole automaatteja jossa saa käteisellä tai luottokortilla lippuja, niin saavat pitää bussinsa.

t. Rainer
 
Vieraspaikkakuntalaisilla on vaikeuksia jos ei matkalippuja saa joko automaatista tai vastaavasti helposti jotain kioskista, lähikaupasta tms joka on auki vähintään 7-23.

Kännykkäapit eivät toimi jos on ulkomainen puhelinlittymä jossa roaming-esto tai kytketty ulkomaiseen pankkikorttiin, ja seniorit eivät muutenkaan osaa käyttää kännykkäappeja.

Osaan juuri ja juuri maksaa HSL:n apilla, tosin siitä on n puoli vuotta edellisestä kerrasta, joten olen varmaan unohtanut, ja jos on tullut päivityksiä, en osaa senkään vertaa.
Jos minä esim matkustan jonnekin vieraaseen kaupunkiin ja tarkoitus olla siellä vain pari päivää niin se on vihoviimenen asia johon ryhdyn, ruveta lataamaan jotain kännykkäappeja bussilippujen ostamista varten. Jos ei kuljettajalta saa, ja jos ei ole automaatteja jossa saa käteisellä tai luottokortilla lippuja, niin saavat pitää bussinsa.

t. Rainer

aina muistan sen kun hirveässä krapulassa konttasin Gärdetin asemalle Siljalta ja ostin panssarilasin takaa päivälipun ja kävelin porteista sisään. Ei ole koskaan matkaillessa edes ajatusta kysyä kuskilta yhtään mitään, ei ne tiedä, aina jos ei löydy lippupistettä etsitty vaikka infopiste ja kysytty sieltä... Nyt sitten kun on enemmän automaatteja asemalla ostettu sieltä liput vaikka olisi mennyt ratikalla, ei ole tullut koskaan mieleen että kädet vaan ylös ja kuskille sekoilemaan että mikä on kun ei veronmaksaja saa ostaa tästä lippua....
 
aina muistan sen kun hirveässä krapulassa konttasin Gärdetin asemalle Siljalta ja ostin panssarilasin takaa päivälipun ja kävelin porteista sisään. Ei ole koskaan matkaillessa edes ajatusta kysyä kuskilta yhtään mitään, ei ne tiedä, aina jos ei löydy lippupistettä etsitty vaikka infopiste ja kysytty sieltä... Nyt sitten kun on enemmän automaatteja asemalla ostettu sieltä liput vaikka olisi mennyt ratikalla, ei ole tullut koskaan mieleen että kädet vaan ylös ja kuskille sekoilemaan että mikä on kun ei veronmaksaja saa ostaa tästä lippua....

No Tukholman metrossa on sentään henkilökuntaa myymässä lippuja. Miten heillä on varaa siihen?

t. Rainer
 
Vieraspaikkakuntalaisilla on vaikeuksia jos ei matkalippuja saa joko automaatista tai vastaavasti helposti jotain kioskista, lähikaupasta tms joka on auki vähintään 7-23.

Kännykkäapit eivät toimi jos on ulkomainen puhelinlittymä jossa roaming-esto tai kytketty ulkomaiseen pankkikorttiin, ja seniorit eivät muutenkaan osaa käyttää kännykkäappeja.

Osaan juuri ja juuri maksaa HSL:n apilla, tosin siitä on n puoli vuotta edellisestä kerrasta, joten olen varmaan unohtanut, ja jos on tullut päivityksiä, en osaa senkään vertaa.
Jos minä esim matkustan jonnekin vieraaseen kaupunkiin ja tarkoitus olla siellä vain pari päivää niin se on vihoviimenen asia johon ryhdyn, ruveta lataamaan jotain kännykkäappeja bussilippujen ostamista varten. Jos ei kuljettajalta saa, ja jos ei ole automaatteja jossa saa käteisellä tai luottokortilla lippuja, niin saavat pitää bussinsa.

t. Rainer

Kokonaisuudessaan sisämaan kaupungeissa lipunosto kuljettajalta on vähän eri juttu kuin Helsingissä. Kun kuitenkin maakuntaan kaupunkiin saavutaan julkisilla, niin aina juna- tai linja-autoaseman lähellä on R-kioski. Helsingissä jos tehdään linjaus että kuljettaja ajaa ja keskittyy siihen, niin kaikenlainen sählääminen appien ja reittien kysely kuskilta jää pois. Sitäpaitsi pääkohderyhmä joukkoliikennevälineissä ovat paikkakuntalaiset vakiokulkijat,
 
Kokonaisuudessaan sisämaan kaupungeissa lipunosto kuljettajalta on vähän eri juttu kuin Helsingissä. Kun kuitenkin maakuntaan kaupunkiin saavutaan julkisilla, niin aina juna- tai linja-autoaseman lähellä on R-kioski.

Paitsi sitten kun vaikka Tampereen rautatieaseman R-kioski on mennyt kiinni 22.00 ja junat jatkaa edelleen kulkuaan. Kuljettajalta ostettavien lippujen riistohinnat varmistaa kyllä sen, ettei niitä osteta kuin poikkeustapauksissa, kun lähellä ei ole kioskia tai automaattia.
 
Kokonaisuudessaan sisämaan kaupungeissa lipunosto kuljettajalta on vähän eri juttu kuin Helsingissä. Kun kuitenkin maakuntaan kaupunkiin saavutaan julkisilla, niin aina juna- tai linja-autoaseman lähellä on R-kioski. Helsingissä jos tehdään linjaus että kuljettaja ajaa ja keskittyy siihen, niin kaikenlainen sählääminen appien ja reittien kysely kuskilta jää pois. Sitäpaitsi pääkohderyhmä joukkoliikennevälineissä ovat paikkakuntalaiset vakiokulkijat,

Kyllä kaupnkien joukkoliikenteen on oltava mahdolista kaikkien eikä vain kaupungin asukkaiden käyttää, ja kertalippuja on pystyttävä ostaa suht helposti ilman mitään "rekisteröitymistä" tai kanta-asiakaskortin hankkimista.

t. Rainer
 
Kun kuitenkin maakuntaan kaupunkiin saavutaan julkisilla, niin aina juna- tai linja-autoaseman lähellä on R-kioski.

Sitäpaitsi pääkohderyhmä joukkoliikennevälineissä ovat paikkakuntalaiset vakiokulkijat,

Masala on HSL-alueelta, Masalassa ei ole enään r-kioskia, se paloi vuosia sitten, uutta ei tullut.
Se automaatti toimii tai ei, jos nuoriso ei ole hajottanut sitä, usein miten ei toimi muiden syiden (ohjelmisto) takia. Matkakorttia siinä ei voi ladata, vain kertaliput. Aina jaksetaan vouhottaa helsinki sitä, helsinki tätä. Helsinki on vain yksi osa hsl-aluetta.

P. S. Masala on Kirkkonummella, ja sijaitsee 29 km päässä Helsingistä.
Lähijunat Helsingistä L, U, Y.
 
Tukholman metrossa on suljettu lippusysteemi, junaan ei noin vain saapastella sisään. Lippu näytetään automaatilla, joka avaa portin. Lisäksi suurimmilla asemilla on vartijoita, jotka keräilevät tehokkaasti porttien yli kiipeilijät ym jänikset talteen.
Tunnelbanan liputtomien matkustajien määrä on todennäköisesti murto-osa verrattuna Helsinkiin. Porteilla on varaa pitää henkilökuntaa, koska junissa ei tarvita samaa määrää tarkastuspartioita. Maksumoraalikin pysyy korkeana - tosin pakosta, mutta silti.
 
Tukholman metrossa on suljettu lippusysteemi, junaan ei noin vain saapastella sisään. Lippu näytetään automaatilla, joka avaa portin. Lisäksi suurimmilla asemilla on vartijoita, jotka keräilevät tehokkaasti porttien yli kiipeilijät ym jänikset talteen.
Tunnelbanan liputtomien matkustajien määrä on todennäköisesti murto-osa verrattuna Helsinkiin.

Tämä harhakäsitys on esiintynyt tällä foorumilla ennenkin ja elää näköjään edelleen, vaikka se on täällä ennenkin kumottu. Tukholman metrossa liputta matkustavia on prosentuaalisesti enemmän kuin Helsingissä. Googlaamalla löytyy lukuja eri vuosilta. SL on reagoinut tilanteeseen lisäämällä erillisiä lipuntarkastuksia metrossa. Joukkoliikenteestä lääninhallinnossa vastaava poliitikko ehdotti viime vuonna jopa vankilaa toistuville pummeille ongelman vähentämiseksi.

Sen verran portit vaikuttaa, että Tukholman metrossa kokonaan liputta matkustamista yleisempää on, että matkustetaan halvemmalla lipulla kuin pitäisi (esim. aikuinen matkustaa lastenlipulla).
 
HSL:n hallituksen esityslistalla on lausuntopyyntö alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2021-2023 https://hslfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202054-2. Jäsenkuntia pyydetään ottamaan lausunnoissaan kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

1) koronapandemian ja sen seurausten aiheuttamien lipputulojen menetykset tuovat haasteita HSL:n ja sen jäsenkuntien taloudelle tulevina TTS-vuosina. Kunnilta pyydetään kannanottoa seuraaviin keinoihin kestävän talouden varmistamiseksi.

• Miten kunta suhtautuu siihen, että koronapandemiasta johtuvat lipputulomenetykset katetaan väliaikaisesti pääosin korotetuilla kuntaosuuksilla ja subventiotasolla? Mikä on kunnan näkökulmasta hyväksyttävä kuntaosuuden taso?

• Kannattaako kunta ajatusta, että vuodelta 2020 todennäköisesti kertyvä alijäämä katetaan kuntalain mukaisesti seuraavan kolmen TTS-vuoden aikana?

• Miten kunta suhtautuu matkalippujen hintojen korotuksiin?

• Mikä on kunnan näkemys liikenteen palvelutason muutoksiin yleisesti ottaen ja oman kunnan alueella?

• Mitä muita keinoja kunta näkee mahdolliseksi kestävän talouden varmistamiseksi?

Vuoden 2021 talousarviovalmistelu on lähtenyt kolmesta eri skenaariosta, jossa lipputulojen arvioidaan jäävän -10, -20 tai -30 prosenttia vuoden 2019 tasosta.

Skenaario 1 (-10%) "joukkoliikenteen matkustus palaa lähes ennalleen, etätyö ja muut kulkutavat korvaavat hieman joukkoliikennematkustusta" Skenaario 1 vastaa noin vuoden 2015 matkustajamäärien tasoa ennen isoja järjestelmämuutoksia (kehärata ja länsimetro liityntälinjastoineen)

Skenaario 2 (-20%) "Koronakriisin johdosta ihmisten etätyö- ja liikkumiskäyttäytyminen on muuttunut selvästi" Skenaario 2 vastaa vuoden 2008 tasoa (ennen kehärataa, länsimetroa ja useampia runkolinjoja)

Skenaario 3 (-30%) "Epidemia ja rajoitukset jatkuvat, liikkumisen määrä ja kulkutavat ovat muuttuneet merkittävästi" Skenaariossa matkustajamäärät palaavat 1990-luvulle.

Mielenkiintoisia ja vaikeita kysymyksiä pohdittavaksi kuntapäättäjille.
 
Raitiovaunuhavaintoja heinäkuu

Olen havainnut, että nelosen ja kympin matkustajamäärät ovat selvästi liisääntyneet viime viikkoina. Ihmettelen, että aiotaanko vuorovälejä tihentää lainkaan ennen elokuuta kuten bussipuolella tehdään. Vai haluaako HSL että kun vaunut tulevat liian täyteen niin matkustajat siirtyvät busseihin tai omiin autoihinsa ja sitten voidaan sanoa ettei vuorovälejä tarvitse tihentää. Muilla linjoillahan 12 min. on normaali kesäajan vuoroväli muttei nelosella eikä kympillä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös