Vs: Koronaviruksen vaikutus liikenteeseen
Aikaisemmista supistuksista on aina palattu vielä paremmallekin tasolle (tosin lisäykset ovat usein tulleet ihan muualle kuin mistä aikaisemmin on karsittu). Kun aikanaan on päästy talouden noususuhdanteeseen, on ollut varaa lisätä tarjontaa. Myös asukasluvun kasvu on lisännyt itsessään matkustajamääriä ja sitä kautta liikenteen tarvetta.
Nyt tämän toistuminen ei kuitenkaan ole niin varmaa, koska edessä on pitkäkestoinen pudotus matkustajamääriin on ja on mahdollista, että automaattiautoista tulee sillä välin arkipäivää. Olen veikannut tällä foorumilla aiemmin, että automaattiautot korvaavat perinteisen joukkoliikenteen Helsingin seudulla. Vaikkei niin tapahtuisi, niin ainakin ne vähentävät joukkoliikenteen matkustajamääriä radikaalisti.
Matkustajamäärien vähenemistä aiheuttaa ainakin:
Eli ei hyvältä näytä, palaataankohan koskaan entiseen tai vielä parempaan?
Aikaisemmista supistuksista on aina palattu vielä paremmallekin tasolle (tosin lisäykset ovat usein tulleet ihan muualle kuin mistä aikaisemmin on karsittu). Kun aikanaan on päästy talouden noususuhdanteeseen, on ollut varaa lisätä tarjontaa. Myös asukasluvun kasvu on lisännyt itsessään matkustajamääriä ja sitä kautta liikenteen tarvetta.
Nyt tämän toistuminen ei kuitenkaan ole niin varmaa, koska edessä on pitkäkestoinen pudotus matkustajamääriin on ja on mahdollista, että automaattiautoista tulee sillä välin arkipäivää. Olen veikannut tällä foorumilla aiemmin, että automaattiautot korvaavat perinteisen joukkoliikenteen Helsingin seudulla. Vaikkei niin tapahtuisi, niin ainakin ne vähentävät joukkoliikenteen matkustajamääriä radikaalisti.
Matkustajamäärien vähenemistä aiheuttaa ainakin:
- virustartunnan pelko. Vaikka koronatilanne on Suomessa hyvin rauhallinen tällä hetkellä, lisääntyvän matkailun vuoksi täällä kuitenkaan tuskin päästään missään vaiheessa täysin nollille ja virusta on siis liikenteessä jonkin verran (toivottavasti uudet tartuntaketjut havaitaan ja eristetään ajoissa, ettei laajamittaista toista aaltoa tule). Joukkoliikenteen taloudellinen yhtälö taas perustuu sellaisiin kuormituksiin, ettei turvavälejä aina pysty pitämään. Moni sellainen, joilla on auto käytettävissään, välttelee siksi joukkoliikennettä. Tämä jatkuu niin kauan kunnes virus ei aiheuta enää vaaraa kehittyneissä maissa (eli oletettavasti rokotteeseen asti)
- työllisyystilanne. Työmatkoja tehdään työllisyyden vähenemisen vuoksi vähemmän ja töissä olevistakin moni pelkää työttömyyttä tai lomautusta, minkä vuoksi he laittavat rahaa säästöön eivätkä kuluta normaalisti (ja kulutuksen väheneminen näkyy myös liikkumisen vähenemisenä). Tämä jatkuu niin kauan, että talous elpyy normaaliksi. Arviot elpymisen kestosta vaihtelevat paljon
- etätyön lisääntyminen. Etätyö yksistään vähentää joukkoliikenteen matkustajamääriä jo merkittävästi. Hesarissa ennustettiin, että toimistotyöläiset tekisivät jatkossa "ikuista pääsiäistä" niin että konttorilla ollaan ti, ke ja to ja etänä ma ja pe. Heidän osaltaan työmatkat vähenevät siis 40%. Myös työajalla tehtävät matkat (palavereihin kumppaneiden kanssa jne.) vähenevät. Etätyön lisääntyminen on pysyvä ilmiö. Vaikka etätyön lisääntymisellä on joukkoliikenteen kannalta ikävä vaikutus, niin kansantaloudellisesti siitä taas on plussaa, kun rahaa ja aikaa ei tarvitse käyttää liikkumiseen niin paljoa
- negatiivinen kierre. Matkustajamäärien vähenemisen ja samaan aikaan tapahtuvan julkisen talouden heikkenemisen vuoksi joukkoliikenteen tarjontaa vähennetään, mikä entisestään vähentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta