HSL:n alueen laajeneminen kehyskuntiin

Jos tällainen ketju on jo, tämän saa toki poistaa. Omien havaintojeni mukaan tätä ei ole. Kuten toisessa ketjussa tuli mainittua, on Linja-autoliitto aloittanut ikävän kampanjan pk-seudun joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmiin liittyen. Tämä oli toki arvattavissa viimesyksyisen JLL:n lobbauksen jälkeen.

Millaisia ajatuksia herättää kehyskuntien liittyminen HSL:ään?
Millaiset mahdollisuudet on mielestänne, että koko juttu kariutuu linja-autoväen vastustuksen takia?
Minkä kunnan epäilette jättäytyvän ulkopuolelle ja miksi?

Ja tärkeintä: millainen aikataulu on mielestänne realistinen?

Tässä vielä linkki LAL:n tiedotteeseen. Toivottavasti saamme aikaan antoisaa ja rakentavaa keskustelua.

http://www.linja-autoliitto.fi/fi/lehdistotiedotteet/20101216.html?uri=/fi/index.html

Tiedotteessa annetaan reittilupaliikenteestä harhaanjohtava kuva. Markkinaehtoista reittilupaliikennettä ei voida tukea yksinoikeuksilla eikä lipputuella. EU:n palvelusopimusasetus kieltää tällaisen menettelyn.

On mahdotonta, että markkinaehtoisessa reittilupaliikenteessä olisi käytössä yhteiskunnan tukema seutulippujärjestelmä. Jonkinnäköinen lipputulojen jakamiseen perustuva clearing voisi onnistua, mutta silloin pitäisi pystyä osoittamaan, ettei järjestelmässä liiku senttiäkään tukea.

Markkinaehtoisessa reittilupaliikenteessä tilanne on myös se, että esimerkiksi Kaken Bussi Oy voi kilpailla Linja-autoliiton Jäsen Oy:n kanssa esim. ruuhka-ajan vuoroilla Helsinki - Nurmijärvi.

Se, että liikennöidään markkinaehtoisesti ja paikataan tarjonnan aukkoja ostetulla liikenteellä on aina kalliimpaa kuin saman liikenteen ostaminen kokonaisuutena tilaaja-tuottaja-mallilla tai käyttöoikeussopimuksella.

Tämä johtuu siitä, että täydennysmallissa liikennöitsijä voi pitää markkinaehtoisen liikenteen voitot, eikä niitä tarvitse käyttää kannattamattoman tukemiseen. Vaikka liikennöitsijä käyttäisi osan voitosta markkinoiden hallitsemiseen sillä, että tarjoaa ostoliikenteen halvemmalla, niin yhteiskunnan maksettava potti jää kuitenkin suuremmaksi.

Yksinkertainen esimerkki: Alueella X on kaksi linjaa A ja B, joiden liikennöintikustannukset ja lipputulot ovat:

Linja A: Kustannukset 1 000 000 e, lipputulot 1 200 000 e
Linja B: Kustannukset 1 000 000 e, lipputulot 600 000 e

Tilaaja-tuottaja-malli tai käyttöoikeussopimus kummastakin:

Kustannukset 2 000 000 e, lipputulot 1 800 000 e, nettotuki 200 000 e

Tukiostomalli:
Linja A:n voitto 200 000 e jää liikennöitsijälle. Linjan B tuki on kustannukset - lipputulot 400 000 e eli nettotuki on 400 000 e.
Tukiostomalli markkinoiden hallinnalla:
Liikennöitsijä käyttää linjan A voitosta 50 000 e siihen että voittaa kilpailun varmasti. Linjan B nettotuki on kustannukset-50 000 e - lipputulot eli 350 000 e.

HSL:n pitäisi jo nyt käsittää koko ent. Uudenmaan lääni+Riihimäki, se on todellinen pendelöintialue. Tästä olen kirjoittanut monta juttua sanomalehtiin.

Lähibussijärjestelmä muualla Suomessa mahdollistaa keskim. 80€ kuukausilipulla yhden tai max. 2 vyöhykkeen (Turku, Tampere) seutulippujärjestelmät ja jopa 150 km päivittäiset yhdensuuntaiset työmatkat, kuten esim. mallikelpoisessa Tukholman läänissä (1-vyöhyke). Nyt Uudenmaan alueella on 16 tariffijärjestelmää käytössä, mikä lienee ennätys asukaslukuun verrattuna Euroopassa ja samalla yhteistyön ja suunnttelun länsimainen pohjanoteraaus!

Seutulippu, kuten se muualla on toteutettu, olisi käyttökelpoinen ratkaisu, jos VR:n ja HKL:n raidejärjestelmien rahoitukseen saisi enemmän valtion tukea.

Toinen käyttäjäystävällinen asia, jota olen ajanut jo monta kymmentä, vuotta on linjanumerointijärjestelmän yhtenäistäminen koko em. aluella 1-999. Näin on muualla tehty. Ainoa suurempi kaupunki, missä päällekkäistä löytyy, on New York, mutta sielläkin niin busseissa kun pysäkeillä on alueen etukirjain ennen numeroa. Asia ei ole vähäpätöinen, se on osa joukkoliikenteen imagoa, käyttäjäystävällisyytta, houkuttelevuutta jne. Esim metrosta on voinut vaihtaa kahteen linja 84:n ja lyhyen matkan ajavasta A-junasta voi edelleen vaihtaa kahteen linja 22:n.

1.1.1966, Helsinki uusi numerointinsa perustuen postinumeroalueisiin. Tästä sitten kuvittelivat YTV:n suunnittelijat, että kunnan sisäiset linjat pitää saada mahtumaan 1-99 välille. Alunperin tarkoitus oli todellakin mahdollistaa laajemman alueen nuermointi käyttäjäystävällisyyden nimissä perustuen postinumeroihin.

Mutta ensin pitäisi edes saada yhtenäinen tariffi koko tälle 1,3 milj asukkaan aluelle. Ja sillä on kiire. Nyt puhutaan vain 14 kunnan yhteistyöstä. Minä puhuin siitä 30 vuotta sitten, kun se oli varsinainen pendelöintialue kun opiskelin liikennetekniikkaa TKK:ssa, tuntuu että olen taas 30v edellä ajastani, asiassa joka ei kuulu 30 todellakaan vuoden päähän!

Tämmöistä nyt tänään tälle palstalle..

dp501 sanoi:

Ainoa suurempi kaupunki, missä päällekkäistä löytyy, on New York, mutta sielläkin niin busseissa kun pysäkeillä on alueen etukirjain ennen numeroa.

Klikkaa laajentaaksesi...

On kai Pietarikin "suurempi kaupunki" ja siellä voi sujuvasti samaa katua ajella samannumeroinen pikkubussi, bussi ja johdinauto, kuitenkin eri reiteillä. Myös raitiovaunulla voi olla sama numero, mutta se on helpompi erottaa noista muista Pietarista nyt ehkä ei kuitenkaan kannata ottaa laajemmalti mallia joukkoliikenneasioissa.

dp501 sanoi:

1.1.1966, Helsinki uusi numerointinsa perustuen postinumeroalueisiin. Tästä sitten kuvittelivat YTV:n suunnittelijat, että kunnan sisäiset linjat pitää saada mahtumaan 1-99 välille. Alunperin tarkoitus oli todellakin mahdollistaa laajemman alueen nuermointi käyttäjäystävällisyyden nimissä perustuen postinumeroihin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Vantaan ja Espoon/Kauniaisten sisäisten linjojen numerointi otettiin käyttöön joskus 1970-luvun alkupuolella eli aikoja ennen YTV:n suunnittelijoita. Vantaalla ja osin Espoossa numerointijärjestelmä ehti muuttua ainakin kerran eikä niissä oikein hahmotu edes postinumeroitakaan.

Siinä olet oikeassa, että kaikille bussilinjoille kautta Suomen tulisi antaa linjanumero. Maakuntakohtaisesti? Nythän voi kahden paikkakunnan (A ja B) välisiä linjoja olla kaksikin tai jopa useampi. Yksi linja kulkee A:sta B:hen esimerkiksi C:n kautta, toinen linja D:n ja E:n kautta, mutta kolmas C:n ja E:n kautta. Ja sitten näiden dösien määränpääkilvessä (tai hienossa A4 -paperiarkissa) lukee pelkästään paikkakunta B:n nimi. Pysäkkikilvistäkään ei ole apua, kun niissä yleensä on pelkkä sininen ja/tai keltainen bussipysäkin merkki ilman mitään "linjapäreitä".

Tuusula ei lämpene liittymisestä HSL:n järjestelmään: http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/02/hsln_laajentuminen_takkuaa_tuusulassa_2350509.html

Myös linja-autoliitto vastustaa HSL:n lippujärjestelmän laajentumista kehyskuntiin: http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/02/linja-autoliitto_vastustaa_hsln_laajentumista_2373635.html. Vihti ja Tuusula ovat jo aikeissa jättäytyä HSL-yhteistyön ulkopuolelle ja samaan ratkaisuun olisi liiton mukaan päätymässä Nurmijärvi. Linja-autoliitto laskee että Nurmijärvi säästäisi vuodessa 2,5me kehittämällä nykyistä matkahuollon lippujärjestelmää.

Pikkukuntien kannattaakin jäädä HSL:n ulkopuolelle, sillä HSL:ssä ne joutuisivat tukemaan joukkoliikennettä paljon suuremmilla summilla kuin nykyisin. Mutta onko asia sittenkään näin yksinkertainen? Jos tuusulat ja nurmijärvet tahtovat oikeasti kasvaa ja houkutella uusia asukkaita, ollaan pian tilanteessa, jossa joukkoliikenne ei enää ole vain välttämätön pakko vaan sille alkaa todella olla kysyntää, tarvetta ja kilpailukyvyllistä merkitystä. Siinä vaiheessa kunnan rahaa palaa joka tapauksessa. Näkisin, että kunnanpamppujen kannattaisi nyt todella tarkasti selvittää itselleen, onko HSL:n ulkopuolelle jääminen sittenkään järkevää, kun ajatellaan pidemmällä tähtäimellä.

Tilannetta ei toki helpota se tosiseikka, että HSL on jo tänä vuonna tullut jäsenkunnille ennakoitua huomattavasti kalliimmaksi. Saa nähdä, miten kehitys jatkuu.

HSL:n pitäisi todella alkaa miettimään säästökohteita jotta joukkoliikenteen hintataso saataisiin pidettyä kohtuullisella tasolla. Esim. Vantaalla useilla linjoilla ajetaan arkipäivien myöhäisilloissa lähes tyhjillä busseilla, linjojen v51,v53 ja v55 matkustajamäärät klo 22 jälkeen ovat todella pieniä, yleensä kyydissä on vain muutama matkustaja. Itse käytän linjojen v51 ja v55 viimeisiä vuoroja arkisin Pakkalasta Pähkinärinteeseen ja varsinkin 55:lla olen usein ainoa matkustaja, 51:llä on yleensä kyydissä muutama lentokentältä tuleva matkustaja. Ei tunnu kovin järkevältä ajaa pitkiä poikittaislinjoja vain muutaman matkustajan takia. Jonkinlainen palvelutaso tietenkin pitää säilyttää myöhäisilloissakin, mutta varmasti sen voisi hoitaa tehokkaamminkin. Kallista sunnuntailiikennettäkin voisi hyvin karsia, esim. linjoille 362 ja 363 riittäisi sunnuntaisin tunnin vuoroväli koska näiltä alueilta on myös hyvät liityntäyhteydet Myyrmäen asemalle. v36:n sunnuntailiikenteen voisi hyvin lopettaa ja Petaksessa voisi poiketa linja 1N/NN.

339-DF sanoi:

Pikkukuntien kannattaakin jäädä HSL:n ulkopuolelle, sillä HSL:ssä ne joutuisivat tukemaan joukkoliikennettä paljon suuremmilla summilla kuin nykyisin. Mutta onko asia sittenkään näin yksinkertainen? Jos tuusulat ja nurmijärvet tahtovat oikeasti kasvaa ja houkutella uusia asukkaita, ollaan pian tilanteessa, jossa joukkoliikenne ei enää ole vain välttämätön pakko vaan sille alkaa todella olla kysyntää, tarvetta ja kilpailukyvyllistä merkitystä. Siinä vaiheessa kunnan rahaa palaa joka tapauksessa. Näkisin, että kunnanpamppujen kannattaisi nyt todella tarkasti selvittää itselleen, onko HSL:n ulkopuolelle jääminen sittenkään järkevää, kun ajatellaan pidemmällä tähtäimellä.

Tilannetta ei toki helpota se tosiseikka, että HSL on jo tänä vuonna tullut jäsenkunnille ennakoitua huomattavasti kalliimmaksi. Saa nähdä, miten kehitys jatkuu.

Klikkaa laajentaaksesi...

Niin no ei ole sekään HSL:lle kovin mairittelevaa, että käytännössä tarjotaan kehyskunnille roolia olla tuhlailun maksajina. On HSL:ssäkin jotakin muutosta saatava aikaan, että pystyisivät tarjoamaan kehyskunnille jotakin houkuttelevampaa, kuin nyt. En kyllä ihmettele yhtään, että Nurmijärvellä ja Tuusulassa ym. halutaan pitäytyä matkahuollon lipuissa. Sen verran järkevää tuotevalikoimaa sieltä löytyy - myös pääkaupungissa työssä käyville.

Eppu sanoi:

Niin no ei ole sekään HSL:lle kovin mairittelevaa, että käytännössä tarjotaan kehyskunnille roolia olla tuhlailun maksajina.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mistä tuo 3 Me / pikkukunta sitten oikein koostuu?

YLE:n mukaan liikenne olisi samaa kuin nyt. Silloinhan sen tuottaminenkaan ei maksaisi enempää kuin nyt. Eli halventuisivatko sitten asukkaiden matkaliput sen 3 Me?

Jos käytännössä ainoa ilo, joka tuolla 3 Me:lla saavutetaan, on se, että Helsinkiin saapuva tuusulalainen saa vaihtaa Tuusulan-bussista ratikkaan ilman lisämaksua, niin siitä tosiaan tuskin kannattaa maksaa kolmea miljoonaa.

Jotenkin kuitenkin luulen, ettei noilla kunnilla oikein ole kompentenssia arvioida asiaa niin laajasti kuin tilanne vaatisi. Kyllä tuohon täytyy liittyä muutakin kuin mitä YLE:n uutisessa lukee.

Yksi iso asia mitä ei todennäköisesti ole mietitty, on alennukset. HSL:n alennusehdot ovat selkeästi paremmat kuin matkahuollon kivikautinen systeemi, jolla alennuksen saa vain yli 80 km matkoilla. Esimerkiksi jos matkustaa bussilla Helsingistä Hyrylään, maksaa lippu 6.10 €. puoleen hintaan sen saa vain alle 12 vuotiaat lapset, ei esimerkiksi opiskelijat tai eläkeläiset. Myöskään vaihto (kehyskunnissa) ei useimmissa tapauksissa ole mahdollista matkahuollon lipuilla.

Eppu sanoi:

En kyllä ihmettele yhtään, että Nurmijärvellä ja Tuusulassa ym. halutaan pitäytyä matkahuollon lipuissa. Sen verran järkevää tuotevalikoimaa sieltä löytyy - myös pääkaupungissa työssä käyville.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä nämä tuotteet ovat käytännössä? Eikö HSL:n etu näiden kuntien asukkaille ole juuri siinä, että saavat matkustaa yhdellä lipullaan myös muiden kuntien, erityisesti YTV-alueen liikenteessä.

Ihmettelen LA-liiton lausunnosta sitä, mikä muu heidän mielestään nostaa kuntien kustannuksia kuin matkustusoikeus siellä, missä kuntalainen on nyt joutunut ostamaan jatkoyhteydelle toisen lipun. Tietenkin kunnan kulut nousevat, jos kuntalaisen kulut laskevat, sillä täytyyhän jonkun maksaa tehdyistä matkoista.

Myös silloin kunnan kulut nousevat, jos joukkoliikenteen tarjonta lisääntyy. Mutta nousevathan kunnan kulut myös nykysysteemissä tarjonnan lisääntyessä.

Antero

Antero Alku sanoi:

Mutta nousevathan kunnan kulut myös nykysysteemissä tarjonnan lisääntyessä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nykysysteemissä kunnan kulut nousevat vain, jos kunta ostaa lisäliikennettä. Markkinaehtoisesti lisääntyvä liikenne ei maksa kunnalle mitään. Sitten jos kunta subventoi lippuja, maksaa lisääntyvä joukkoliikenteen käyttäjämäärä kunnalle.

Ehkä merkittävin HSL:n liittymisessä kustannuksia nostava tekijä on koululaiset, jotka ovat erittäin suuri käyttäjäryhmä kehyskunnissa. Koulutoimi maksaisi koululaisten matkakorteista vain lastenlipun hinnan, mutta HSL maksaisi liikennöitsijöille nousuista samaa hintaa kuin aikuisista. Nykyään koulutoimi joutuu ostamaan 12-vuotialle koululaisille aikuisten liput, joten kunnan tasolla kulut eivät nouse, mutta ne siirtyvät joukkoliikenteen kuluiksi.

Niin kauan kun siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat voimassa, nostaisivat myös joukkoliikenteen lisämatkustajat kustannuksia, koska liikennöitsijöille maksettaisiin korvausta nousujen mukaan. Vasta sitten kun HSL voisi kilpailuttaa bussiliikenteen, päästäisiin tilanteeseen, jossa lisääntyvä käyttäjämäärä parantaisikin joukkoliikenteen käyttötaloutta.

Vertailin äsken tämänhetkisiä lipunhintoja lähibussi-järjestelmässä, otin vertailukohteiksi Karkkilan, Lohjan, Tuusulan ja Vihdin:

Karkkila-lippu: Karkkila-Hki keskusta 260€.
Lohja-lippu: Lohja(vyöhyke 1,Muijala)-Helsinki 177,70€, Lohja(vyöhyke 2,Lohjan keskusta)-Helsinki 209,40€, Lohja(vyöhyke 3,Virkkala,Sammatti)-Helsinki 236.90€.
Tuusula-lippu: Tuusulan sisäinen lippu 30€, Tuusula-Vantaa 77€, Tuusula-Helsinki 99€.
Vihti-lippu: Vihti(vyöhyke A)-Helsinki 205€, Vihti(vyöhyke B)-Helsinki 215€.

Lohjan, Tuusulan ja Vihdin lipuissa on rajoittamaton 30pv matkustusoikeus, Karkkila-lipussa hinta sisältää 44 matkaa.

HSL:n 30pv lähiseutu 3:n kausilipun hinta on 128,90€(sisältää Kirkkonummen ja Keravan)

Tuusula-lippu pärjää vertailussa hyvin HSL:n kausilipulle jos työpaikka on Helsingissä bussireitin varrella, jos taas joutuu ostamaan lisäksi Helsingin sisäisen kausilipun niin silloin hinta tulee 15€ kalliimmaksi kuin HSL:n lippu.