HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 43/2018

Tarjouskilpailuun 43/2018 tulevat liikenteen kohteet ja linjat ovat

Kohde 234
14 Hernesaari - Kamppi - Pajamäki
17 Kallio - Eteläsatama - Munkkisaari
18 Eira - Kamppi - Munkkivuori
18N Hernesaari - Kamppi - Munkkivuori
24 Merikatu - Erottaja - Hietaniemi - Seurasaari

Kohde 235
80 Herttoniemi (M) - Roihuvuori - Itäkeskus (M)
81 Kulosaari (M) - Herttoniemi (M) - Länsi-Herttoniemi
82 Herttoniemi (M) - Roihuvuori - Itäkeskus (M)
82B Herttoniemi (M) - Tammisalo - Roihuvuori -
Itäkeskus(M)
83 Herttoniemi (M) - Tammisalo

Kohteiden 234 ja 235 uusi sopimuskausi on kaksi (2) vuotta, jonka jälkeen kohteet tultaneen kilpailuttamaan osittain sähköbusseilla liikennöitävässä kokonaisuudessa.

Kohteisiin sisältyy mahdollisuus enintään kahden (2) vuoden jatko-optioon.

Liikenteessä käytettävän linja-autokaluston tulee olla A2-tyyppiä (kaksiakselinen matalalattiainen linja-auto, jossa on vähintään 40 istumapaikkaa) ja C-tyyppiä (matalalattiainen telilinja-auto, jossa on vähintään 49 istumapaikkaa). Päästötasoltaan linja-autokaluston tulee olla vähintään EEV-päästönormin täyttäviä. Sopimuskaudella kaluston keski-iäksi hyväksytään enintään kahdeksan (8) vuotta.

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018502-3

KriZuu sanoi:

Kohteiden 234 ja 235 uusi sopimuskausi on kaksi (2) vuotta, jonka jälkeen kohteet tultaneen kilpailuttamaan osittain sähköbusseilla liikennöitävässä kokonaisuudessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

14 ja 18:han piti kilpailuttaa jo nyt sähköbusseilla. Tulee tekemään kyllä aika tiukkaa HSL:n 400 sähköbussia 2025 mennessä -tavoitteen kanssa, jos sähköbusseilla kilpailuttamisen aloittamista lykätään vuodesta 2019 eteenpäin

Makke93 sanoi:

14 ja 18:han piti kilpailuttaa jo nyt sähköbusseilla. Tulee tekemään kyllä aika tiukkaa HSL:n 400 sähköbussia 2025 mennessä -tavoitteen kanssa, jos sähköbusseilla kilpailuttamisen aloittamista lykätään vuodesta 2019 eteenpäin

Klikkaa laajentaaksesi...

Kahden vuoden välikausikilpailutus on ymmärrettävä ratkaisu siksi, että Vihdintien ratikka vie nuo bussit mukanaan unholaan. Vihdintien ratikka käytännössä edellyttää toteuttamaan Topeliuksenkadun kiskot (KSV:n tulkinta, ei minun). Kahden vuoden päästä ollaan varmaankin tilanteessa, jossa aikamoisella varmuudella tiedetään, toteutuuko se Vihdintien ratikka ja jos, niin millä aikataululla, ja millä aikataululla Topeliuksen kiskot tehdään. Nykyinen Vihdintien arvio on 2027, eli työt alkaisivat viimeistään 2024, arvelisin.

Vihdintien ratikka edellyttää KSV:n mukaan myös Mannerheimintien parantamista. Se taas pitäisi aikatauluttaa minusta niin, että vaunut voivat ajaa tilapäisesti Topeliusta...

Ehkä vuosi sitten oli kaikki pks-media pullollaan juttuja siitä, kuinka Punavuoren bussilinjat muuttuvat ihan just sähköisiksi. Toivottavasti kukaan ei ole käyttänyt myyntiargumenttina kämpää myydessään...

Mun mielestä turhaa vetkuttelua eniveis. EteläHelsinkiin jää bussilinja/linjoja, vaikka 14/18 spåralla korvataisiinkin. Ei se latausasema käyttämättä jäisi, eli miksei vaan rakenneta latausasemaa Laivurinkadun päähän ja sähköistetä linjat?

j-lu sanoi:

Ehkä vuosi sitten oli kaikki pks-media pullollaan juttuja siitä, kuinka Punavuoren bussilinjat muuttuvat ihan just sähköisiksi. Toivottavasti kukaan ei ole käyttänyt myyntiargumenttina kämpää myydessään...

Klikkaa laajentaaksesi...

Siis hetkinen. Miksi joku käyttäisi bussin käyttövoiman muutosta asuntonsa myyntiargumenttina? Eihän se vaikuta mitenkään asunnon ominaisuuksiin tai alueen palveluihin.

j-lu sanoi:

Mun mielestä turhaa vetkuttelua eniveis. EteläHelsinkiin jää bussilinja/linjoja, vaikka 14/18 spåralla korvataisiinkin. Ei se latausasema käyttämättä jäisi, eli miksei vaan rakenneta latausasemaa Laivurinkadun päähän ja sähköistetä linjat?

Klikkaa laajentaaksesi...

Sähköbussit ovat busseja, joiden käyttö on jonkin verran muita busseja kalliimpaa ja jotka vaativat jonkin verran omaa infraa. Jotta kalleus minimoitaisiin, on latausasemat syytä rakentaa sinne, missä niitä käytetään mahdollisimman paljon. Esimerkiksi vilkkaisiin liityntäterminaaleihin, joista lähtee paljon busseja, joiden reitit ovat niin lyhyitä, ettei toiselle päätepysäkille tarvitse tehdä infrainvestointia.

Sähköbussien etuja ovat lähipäästöttömyys, vihreäpositiivinen imago ja jossain määrin pienempi melutaso, kun moottorimelu jää pois. Rengasmelu kuitenkin jää, enkä tiedä erottuisiko sähköbussi esimerkiksi vilkkaalla kadulla melumittauksessa oikeasti edukseen.

339-DF sanoi:

enkä tiedä erottuisiko sähköbussi esimerkiksi vilkkaalla kadulla melumittauksessa oikeasti edukseen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä mitattiin joskus mm. Ebusco-sähköbussilla, joka oli muuten hiljainen. - Ei erotu niin paljoa, että siitä numeroa kannattaisi tehdä.

339-DF sanoi:

Sähköbussien etuja ovat lähipäästöttömyys, vihreäpositiivinen imago ja jossain määrin pienempi melutaso, kun moottorimelu jää pois. Rengasmelu kuitenkin jää, enkä tiedä erottuisiko sähköbussi esimerkiksi vilkkaalla kadulla melumittauksessa oikeasti edukseen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Positiivisten ominaisuuksien luetteloon voi lisätä vähäisen energiankulutuksen. Bussiammattilaisessa 1 / 2017 kerrottiin, että TKL:n Solaris-sähköbussit kuluttavat 1 kWh / km eli dieselpolttonesteen kulutukseksi muutettuna 10 ltr / 100 km. Samassa lehdessä sanottiin, että diesel-Scalalla saa menemään samalla linjalla (linja 2) 50 litraa satasella.

Rengasmelujuttu on kiinni monesta tekijästä. Siihen vaikuttavat renkaat, kadun- tai tienpinta ja ennen muuta ajonopeus. Katurien nopeuksilla rengasmelu ei ole kovin kummoinen asvaltilla. EV-ajotilasta minulla on ihan henkilökohtaisia kokemuksia, henkilöautolla. Hybridiautollani liikun pelkällä sähkövedolla esimerkiksi pysäköintialueilla niin ulko- kuin sisätiloissa. On ihan jokapäiväistä ja jatkuvaa, että auton eteen poukkoilee jalankulkijoita, koska he eivät osaa varoa jotakuinkin äänetöntä ajoneuvoa. Pitää olla jatkuvasti todella valppaana painamaan jarrua nimenomaan tästä syystä. Paikoitusalueilla toki tulee (ajoneuvon kuljettajan) olla varuillaan muistakin syistä. Täsmälleen samoissa paikoissa liikun varsin usein myös emäntämme bensiinikäyttöisellä autolla, joissa tilanteissa eivät jalankulkijat poukkoile vastaavalla tavoin suoraan auton eteen. Eli jos meluasioista haluaa tehdä negatiivista numeroa sähköajoneuvojen suhteen, niin se kielteinen ominaisuus onkin sitten niin päin että jotakuinkin äänetön ajoneuvo onkin vaarallinen, kun se pääsee yllättämään varkain...

Eikös Articeja ole jo ehditty kritisoida siitä, että ovat niin hiljaisia, ettei lähestyvää ratikkaa huomaa...

Rengasmeluun vaikuttaa aivan olennaisesti nopeus. Siinä mielessä parkkipaikka ei ehkä ole paras mahdollinen vertailukohta, siellä kun nopeudet tuppaavat jäämään aika vaatimattomiksi.

339-DF sanoi:

Nykyinen Vihdintien arvio on 2027, eli työt alkaisivat viimeistään 2024, arvelisin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ennen 2027:ää noilla linjoilla olisi ehtinyt olla 7 vuoden sopimuskausi 1.1.2019 - 31.12.2025. Sitten kun sähköbusseja vaaditaan, niille todennäköisesti halutaan pitkä sopimuskausi.

Nyt kun seuraava sopimuskausi tämän jälkeen alkaa aikaisintaan 1.1.2021, kestänee se vähintään vuoden 2027 loppuun asti, jos sähköbusseja tulee. Tietysti kun Vihdintien ratikka ei ole vielä edes kunnolla suunnittelupöydällä, niin on jopa odotettavaa, että jotakin hitausmomentteja tulee niin ettei se valmistu ihan nykyisten arvioiden mukaan.

Yritin kyllä viestissäni tuoda esille sen, että linjojen 14 ja 18 lakkautus on edessä paljon ennen 2027, mutta olisi pitänyt ilmeisesti kirjoittaa vielä selkeämmin.

Vihdintien tavoitevuosi on siis 2027. Aivan ensiksi pitäisi tehdä raitiotie Topeliukselle. Seuraavassa vaiheessa pannaan Mansku uusiksi. Kolmannessa vaiheessa sitten vasta se Vihdintie. Tämä on ainoa mahdollinen etenemisjärjestys, jos ei haluta korvata Manskun ratikoita busseilla töiden ajaksi. Sellaiseen ollaan oltu aiemmin hyvin haluttomia, esimerkkinä Kiasman vaihde, joka tehtiin vain siksi, etteivät Simonkadun vaihdetyöt olisi pakottaneet laajamittaiseen bussikorvaukseen.

Topeliuksen mittavat rakennustyöt puolestaan vaikuttavat merkittävästi bussiliikenteen toimivuuteen, ja radan valmistuttua bussilinjastoa on päivitettävä. Minä en ainakaan lähtisi tämän päivän tilanteessa sitomaan käsiäni johonkin infraa vaativaan ja megapitkään bussisopimukseen, kun voi olla, että bussitarve muuttuu olennaisesti jo lähimmän viiden vuoden aikana.

Siinä olet historian valossa oikeassa, ettei 2027 varmaankaan toteudu. Mutta eihän suunnittelu voi ottaa lähtökohdaksi sitä, että virallisesti kirjoihin ja kansiin merkityt vuosiluvut ovat roskaa. Tässä uskossa mennään toistaiseksi.

Pysäköintialueen otin esimerkiksi korostamaan juuri sitä, että rengasmelua syntyy vasta suuremmissa nopeuksissa.

Linkker-sähköbussissa on muuten varustuksena ulos kuuluva soittokello tyyppiä ratikka nimenomaan sen takia, että tietyissä tilanteissa poukkoilevia jalankulkijoita voidaan varoittaa lähestyvästä bussista. Itse voisin ajatella sopivaksi paikaksi tällaisen käytölle vaikkapa Rautatientorin terminaalia ruuhka-aikaan. Muitakin tilanteita voi olla.

Kun 14 ja 18 sähköistämisestä puhuttiin vuosi pari sitten, latauspaikkat oli suunniteltu Hernesaareen, Laivurikadulle, Kamppiin maan päälle, Munkkivuoreen/Talinrantaan ja Pajamäkeen. Hernesaaressa kuljetaan raitiovaunulla jo ennen Topeliuksenkatua, jos 14 ja 18 poistuvat on Kamppiin maan päälle turha tehdä latauspisteitä, kun sieltä kulkee ainoastaa 39/B, joita ajetaan teleillä ja sähkönivelet saati sitten telit ovat vielä Suomessa testaamatta. 39/B piti viedä Laivurikadulle jos eteläisen kantakaupungin kaduille mahtuu teleillä. Tämä ehdotus on sittemmin hävinnyt suunnitelmista eli ilmeisesti ei mahdu. Laivurinkadulle on kuitenkin tulossa linja 21, kuinka tyhmä idea tahansa se sitten onkaan, se soveltuisi linjan 21B kanssa sähköbusseilla ajettavaksi. Pajamäkeen jää linja 59 ja Talinrantaan viedään varmaan joko 52 tai 57, jos sinne asti ei raitiorataa yletetä. En tunne näitä linjoja tarpeeksi hyvin, että osaisin sanoa pystytäänkö niitä sähköbusseilla ajamaan. Osa on kai telilinjoja ja kuormittuneita sellaisia eli ollaan samassa tilanteessa kuin 39:n sähköistämisen kanssa.

Omasta mielestäni näiden asioiden valossa ei kannata 14 ja 18 sähköistää tässä vaiheessa. Toisaalta Topeliuksenkadun raitiotie on sellainen ikuisuuprojekti, etten ihmettele vaikka menisi toinen 15 vuotta ennen kuin notkahtaa käyntiin. Metron ja junien liityntälinjojen sähköistäminen on silti ajankohtaisempaa ja Tapiolassa on jo latauspistekkin valmiina.

Tuosta Vihdintien pikaratikan tavoitevuodesta näkisin mielelläni itse luvut paperilla. KSV:n tai nykyään Kaupunkiympäristön aineistosta en ainakaan itse löytänyt.

Makke93 sanoi:

14 ja 18:han piti kilpailuttaa jo nyt sähköbusseilla. Tulee tekemään kyllä aika tiukkaa HSL:n 400 sähköbussia 2025 mennessä -tavoitteen kanssa, jos sähköbusseilla kilpailuttamisen aloittamista lykätään vuodesta 2019 eteenpäin

Klikkaa laajentaaksesi...

Linkkerien liikennettä seuranneena sanoisin, että kestää vielä tovin, että pikaladattavasta sähköbussista saadaan niin luotettava, että niitä voidaan hankkia kasapäin. Kovin protoilua on vielä. Kaikenmaailman ongelmia latauslaitteiden toimimattomuudesta lähtien. Pitkillä ja kuormitetuilla linjoilla on ehdottoman tärkeää, että kummankin päätepysäkin latauslaitteet toimivat. Muuten toimintasäde on riittämätön. Kylmä talvisää vielä korostaa tätä. Vaikka ajettavuus on ihan ok ja toki ne ovat ratikan tavoin lähipäästöttömiä, niin suurin Akilleen kantapää on juurikin toimintavarmuus. Ei missään nimessä vielä siinä vaiheessa, että yksistään niillä voisi liikennöidä kokonaista bussilinjaa. Mutta tämä 12 auton Linkker-sarja onkin protoja, joita testataan ja säädetään koko ajan. Aika usein niillä ajettavia vuoroja on kuitenkin korvaamassa diesel- tai hybridibussi.

339-DF sanoi:

Yritin kyllä viestissäni tuoda esille sen, että linjojen 14 ja 18 lakkautus on edessä paljon ennen 2027, mutta olisi pitänyt ilmeisesti kirjoittaa vielä selkeämmin.

Klikkaa laajentaaksesi...

14 ja 18 korvaaminen ratikalla on palvelutasomielessä aika hankalaa, koska ratikka on etelässä linjalle turhan iso liikenneväline. 14 ja 18 vetää etelässä matkustajia, koska sillä tiheä eli käytännössä aikatauluton vuoroväli. Niin pitkään kun ei ole Pisaraa ja sen Töölön asemaa Fredrikinkadun radan kysyntä ei oikein riitä ratikalla hyvin palvelevalle viiden minuutin vuorovälille.

Hernesaaren ratikkasuunnitelmat olisi nekin syytä laittaa uusiksi. Kutonen kulkee turhan kaukana asutuksen keskipisteestä ja sille on vähän hankala lisätä vuoroja kun Hakaniemi - Stockmann väli on valtavan ruuhkainen. Hernesaareen kannattaisikin viedä ensin ykkönen ja sitten myös kymppi, Korkeavuorenkadun rata ja Olympiaterminaalin silmukka (ratasiltaa levittäen ja muokaten) mahdollistaisi myös kakkosen ja kolmosen irrottamisen. Kymppi ja ykkönen kulkevat samalta Lasipalatsin pysäkiltä eli niiden yhdistelmällä saadaan Hernesaaresta tiheä vuoroväli Rautatieaseman hubiin.

Toki jos Pisaraa aletaan rakentaa, sitten raitiokartta menee uusiksi.

10 minuutin vuoroväli riittää ratikalle. Sen avulla voidaan saavuttaa säästöjä, kun kuljettajakustannukset puolittuvat busseihin verrattuna.