Jätkäsaaren raitiotie

"Liikennettä kehitetään sitten 2020-luvulla". "Suunnitelman 2025 mukaan". "Ensimmäinen vaihe käynnistyy 2020-luvun lopulla". Milloin tästä iankaikkisesta jahkailusta päästään eroon?!
Niinpä. 2020-luvulla raitioteiden rakentaminenkin on aivan liian myöhäistä, sillä kuten 80-luvun populäärikulttuurista tiedämme, silloin taivaalla lentävät krominkiiltoiset spinnerit ja kaikkialle rakennetaan metroa, koska kyberpunk-mentaliteetissa tyyli tulee aina ennen tarkoitusta. :cool:
 
Hankkisivatpa Jätkää varten jokusen kaksisuuntavaunun.
Kyllä ne tarpeeseen tulisivat Jätkän ja monen muun raidepalapelin rakentamisvaiheessa,
säästäisivät muutaman väliaikaisen silmukan rakentamisen ahtaaseen paikkaan.
Tiedä sitten olisiko niitä kaupan hyväkuntoisia käytettyjä.
 
Itse pitäisin kyllä Länsiterminaalin raitiovaunuliikennettä kaikkein kiirellisimpänä koko Helsingin ratasuunnitelmissa. 4 miljoona matkustajaa vuosittain ja vaivaiset 15 linjan bussit yrittävät surkuhupaisesti liikennöidä yhteyksiä siinä onnistumatta. Vihaisia matkustajia pysäkit täynnä.
Vauhtia pitää saada rakentamiseen, kyllä sen nopeammin saa valmiiksi kun vain päättäväisyyttä löytyy.
 
:cry: Mikseivät tuon lausunnon liitteet aukea? Olisiko jollain toimiva linkki?

Liitteet saa auki, kun menet osoitteeseen hkr.fi ja sieltä kohtaan päätöksenteko ja lautakunnan esityslistat. Klikkaa liitelinkkejä siinä pääsivulla, ei enää html- tai pdf-dokkarissa. Liitteet sinänsä eivät sisällä mitään uutta; samat karttakuvat, jotka oli jlk:n esityslistan liitteinä sekä jlk:n esityslistateksti, joka on yhtä kuin perustamissuunnitelma.
 
Itse pitäisin kyllä Länsiterminaalin raitiovaunuliikennettä kaikkein kiirellisimpänä koko Helsingin ratasuunnitelmissa. 4 miljoona matkustajaa vuosittain ja vaivaiset 15 linjan bussit yrittävät surkuhupaisesti liikennöidä yhteyksiä siinä onnistumatta. Vihaisia matkustajia pysäkit täynnä.
Vauhtia pitää saada rakentamiseen, kyllä sen nopeammin saa valmiiksi kun vain päättäväisyyttä löytyy.

Täsmälleen samaa mieltä! Samaa mieltä on myös Satama sekä KSV. On todella hyvä, että myös HKL taipui lopulta tälle kannalle. Mutta radan rakentaminen vaatii vielä paljon yhteistyötä. Tyynenmerenkatu pitää tietysti saada rakennettua, että ratikalle on saarella väylä.

Samoin pitäisi vaikuttaa HKR:n suuntaan, sillä siellä aiotaan nyt rakentaa Ruoholahdenkatu uusiksi, mutta ilman ratikkakiskoja ja -kaistoja. Samoin Malminrinteestä on vanhaa perua hyväksytty katusuunnitelma, jonka mukaan nykyiset autokaistat muuttuvat osin pyöräteiksi ja pysäköintipaikoiksi, eikä ratikoille jäisi omia kaistoja, vaikka niille olisi hyvin tilaa. Koko homma johtuu siitä, että KSV on vuonna 2006 tehnyt liikennesuunnitelman, jota HKR nyt toteuttaa. Kukaan ei vaan ole tullut ajatelleeksi, että se liikennesuunnitelma, jota vasta nyt toteutetaan, on jo valmiiksi vanhentunut. HKR:n kädet ovat periaatteessa sidotut, koska sen on noudatettava KSV:n ja Kslk:n hyväksymää suunnitelmaa. Tilanne on sikäli typerä, että juuri KSV on ajanut Kampin läpi kulkevaa ratikkaa voimakkaasti, mutta siellä ei sitten ollakaan varauduttu siihen kunnola. Nyt kun HKL:kin on siihen myöntynyt, HKL yrittää saada väylästä mahdollisimman toimivan omine kaistoineen ym, mutta helppoa se ei näytä olevan.
 
Suunnitelmassa varmaankin oletetaan, että 65:n ja 66:n A-vuorot Lauttasaareen lopetetaan. Raitiovaunuliikenteen toimivuuden kannalta se olisikin parempi, koska bussien pitäisi muuten käyttää yhteisiä pysäkkejä Ruoholahdenkadulla ja Malminrinteessä.

Minkähän takia Ruoholahdenkadun pysäkki on pitänyt tunkea ahtaaseen katutilaan keskelle valtavaa risteyskompleksia? Miksei pysäkki voisi olla Hietalahdenkadun länsipuolella? Toki suunnitelman mukaisessa paikassa vaihto Espoon busseihin on kätevämpi. Mutta toisaalta nehän lopetetaan.

Toisaalta miksi raitiorata pitää viedä Ruoholahdenkadun keskelle Lapinrinteen risteyksessä? Raitiorata ei risteäisi Porkkalankadun ja Lapinrinteen liikenteen kanssa ollenkaan, jos se vietäisiin Ruoholahdenkadun etelälaitaa ainakin Abrahaminkadun itäpuolelle, jossa pysäkki voisi olla. Raitiovaunu täytyy idästä tuoda joka tapauksessa pysäyttäen koko Malminrinteen ympyrä, joten yhtä hyvin valo-ohjauksella vaunu voitaiisin ohjata vielä Ruoholahdenkadun lännestä vastaantulevan liikenteen yli pysäkille Ruoholahdenkadun eteläreunaan. Toisaalta jos Lastenlehdon puistosta voitaisiin siirtää pari puuta, raitiovaunuille voisi järjestää oman ajouran sinne Malminrinteen ympyrään asti. Järjestely ei mielestäni veisi pysäköintipaikkojakaan, koska raitiorata voidaan erottaa tolpin ja laittaa pysäköinti raitioradan ja autokadun väliin.
 
On tuo liikennesuunnitelma sentään aika hyvä, kun KSV:n lähtökohta puoli vuotta sitten oli se, että ratikat kulkevat autokaistoilla koko matkan.

Pitäisin tätä välivaiheena sikäli, että rv-liikenne alkaa 2012 ja metroliikenne poistanee bussit lähes kokonaan ehkä kolme-neljä vuotta sen jälkeen. Siinä vaiheessa esim. Abrahaminkadun lyhyitä pysäkkikorokkeita voidaan jatkaa Hietalahdenkadulle asti, kun bussikaistoja ja kääntymistä Lapinrinteeseen ei enää tarvita. Bussien hassu koukkaus ratikkaraiteen "väärältä puolelta" on sekin siten vain tilapäinen haitta.

Samoin autoliikenne maalle päin voidaan tarvittaessa ohjata vaikka Lapinlahdenkadun ja Lapinrinteen kautta, jos se kovin haittaa ratikoita. En kuitenkaan usko, että niin käy, sillä ratikka on vain lyhyen aikaa autojen seassa Malminrinteen kiertoliittymän jälkeen. Ratikkahan tulee siihen "jokerivaloista" eli autoja ei pitäisi ihan heti ratikan edessä olla, ja tuon kohdan voisi olettaa vetävän aika hyvin, koska autokaista jakautuu kahtia ennen Lapinrinnettä ja ennen ekoja liikennevaloja.

Ratikka Ruoholahdenkadun eteläreunassa 2-suuntaisena omilla kaistoillaan tuntuisi minustakin paremmalta kuin tämä nykyinen ratkaisu, mutta silloin menetettäisiin parkkipaikkoja. Lisäksi ratikan ja talojen väliin jäisi aika kapea jalkakäytävä, ja kun huoltoliikenne joka tapauksessa pysäköisi sille, siitä aiheutuisi haittaa sekä jalankulkijoille että ratikoille. Toteutuvassa mallissa huoltoautot käyttävät p-paikkoja ja autokaistaa, ja sen kanssa voidaan hyvin elää.

Bonusta siitä, että täysin tarpeeton edellisen liikennesuunnitelman tilaavievä puurivi on poistettu puiston vierestä (siis siinähän ei nyt ole puita, eli oikeasti vehreyttä ei ole vähennetty) sekä siitä, että on uskallettu toteuttaa Ruoholahdenkadun itäpään jalkakäytävä pelkkänä pp-tienä. Jalankulkijat käyttävät joka tapauksessa eteläreunaa, koska vain sillä reunalla on rakennuksia, ja jos joku haluaa välttämättä kävellä pohjoisreunaa, niin hän voi kulkea puiston kautta.

Pysäkkiväli on lyhyt, vajaa 300 m (Kampintori, Abrahaminkatu, Eerikinkatu) mutta kun ollaan tiheästi rakennetulla keskusta-alueella niin olkoon.

Mikä mahtaa olla ratikan matka-aika rautatieasemalta Simonkatua ja uutta reittiä Jätkäsaareen?
 
Toisaalta jos Lastenlehdon puistosta voitaisiin siirtää pari puuta, raitiovaunuille voisi järjestää oman ajouran sinne Malminrinteen ympyrään asti. Järjestely ei mielestäni veisi pysäköintipaikkojakaan, koska raitiorata voidaan erottaa tolpin ja laittaa pysäköinti raitioradan ja autokadun väliin.

Siinä on muuri, jota ei haluta rakentaa uudelleen. Siksi kadun itäpää on niin kapea.
 
Siinä on muuri, jota ei haluta rakentaa uudelleen. Siksi kadun itäpää on niin kapea.

Ei ole ihan haluamisestakaan kiinni. Muuri on luokiteltu historiallisesti merkittäväksi, joten sitä ei saa purkaa. En ole varma onko muuria nyt suojeltu, mutta purkamisen suunnittelusta todennäköisesti seuraisi suojelu.
 
Suunnitelmassa varmaankin oletetaan, että 65:n ja 66:n A-vuorot Lauttasaareen lopetetaan. Raitiovaunuliikenteen toimivuuden kannalta se olisikin parempi, koska bussien pitäisi muuten käyttää yhteisiä pysäkkejä Ruoholahdenkadulla ja Malminrinteessä.

Raitiovaunupysäkkien mitoitus ei salli busseja muille pysäkeille kuin Malminrinteen pysäkille itään päin, jossa bussit eivät voi muutakaan kautta kulkea. 65A ja 66A varmaankin kulkevat vielä alkuvaiheessa, joten niille pitää joko osoittaa väliaikaiset pysäkit kadun reunalta tai sitten ne eivät pysähdy enää Ruoholahdenkadulla muutaman viimeisen vuotensa aikana.

Minkähän takia Ruoholahdenkadun pysäkki on pitänyt tunkea ahtaaseen katutilaan keskelle valtavaa risteyskompleksia? Miksei pysäkki voisi olla Hietalahdenkadun länsipuolella? (..) Toisaalta miksi raitiorata pitää viedä Ruoholahdenkadun keskelle Lapinrinteen risteyksessä?

Laidassa kulkevaa vaihtoehtoakin tosiaan tarkasteltiin ja tietysti se olisi parempi sekä ratikoille että muun liikenteen kululle. Pysäköintipaikat kuitenkin voittivat tässä kohtaa ainakin pääehdotuksessa. Suunnitelmaa veivattiin aika monta kierrosta alkaen tosiaan sellaisesta ratkaisusta, jossa ratikoilla ei ollut lainkaan omaa kaistaa. Viimeisenä saatiin itään päin menevä kaista liikenneympyrästä katua kaventavaan muuriin asti ja samalla komprimissina pantiin raitiotie keskelle liikenneympyrästä länteen. Pienenä etuna näin ei tarvita yhtä jyrkkää kiskojen sivuttaista siirtymää liikenneympyrään ja busseille on mahdollista toteuttaa väliaikaiset pysäkit.

Viime kädessä saavutettu lopputulos on parempi kuin osasin toivoa, joskin Espoon bussiliikenteen vielä jatkuessa häiriöitä varmaankin tulee jonkin verran. Montaa vuotta tätä ei kestä ja sen aikaa ratikkaliikennekin on luultavasti vielä verrattain harvaa.
 
Takaisin
Ylös