Muistuu mieleen noin vuoden takainen tapaus, jolloin Vauriotram aiheutti ajolankavaurion Manskun-Kaivokadun risteyksessä...
Yritin hahmottaa kommentillani sitä, miten vakava ongelma ajolankojen vaurioituminen on. Jos nyt muistuu mieleen yksi tapaus, se ei todista yhtään mitään. Vaan kysymys on siitä, miten usein on ajolankavaurioita ratikoilla ja miten usein trolleilla. Ja kun vaurio tulee, mikä on haitta ja miten nopeasti se on korjattavissa.
Johdinautojärjestelmissä ovat yleistyneet hybridit, raitiovaunuissa ei. Dieselgeneraattori on pois hyötykuormasta ja lisää hintaa. Se, että hybirdejä kuitenkin hankitaan, osoittaa, että niille on niin paljon tarvetta, että kannattaa maksaa ja kärsiä tappio matkustajakapasiteetissa.
Jos johdinauton pitää olla hybridi, seuraavaksi tulee mieleen, miksi johdinautossa on virroittimet ja miksi uhrata rahaa ajolankoihin. Jos sähköä tehdään fossilisista polttoaineista, hybridibussi on yhtä päästötön tai päästävä kuin johdinauto. Lämmityskin saadaan ilmaiseksi, toisin kuin sarvijaakoissa, joissa on sähkölämmitys.
Jos asiaa edelleen pohtii, niin olisiko sittenkin niin, että ajolankajohdinauton sijasta optimaalinen ratkaisu olisikin akkuhybridibussi, joka lataa itseään päättärillä tai muutamalla välipysäkillä niin, että suurimman osan matkastaan se kulkee akkusähköllä ilman dieselin äänihaittaa. Ei tule ajolankavaurioita, ei ajojohtojen esteettistä haitta eikä tietenkään investointia ajojohtoihin. Jos siis kerran deselgeneraattori pitää kumminkin johdinautoon tehdä, niin miksi ei oteta siitä sitten todellista hyötyä ja luovuta ajolankojen riesasta?
Itse päädyn tästä loppujen lopuksi siihen, että johdinauto on yksinkertaisesti liian hankala, jäykkä ja joustamaton, jotta suostuttaisiin johdinautoihin, vaan johdintautoverkkoa ajetaankin dieselbusseilla. Dieseliä vaan käytetään vähän vähemmän kuin sellaisessa dieselbussissa, jonka kustannuksissa on säästetty jättämällä siitä sähkötekniikka pois.
Ja mihin silloin palaudutaan? Siihen, että haluttaessa aitoa sähköjoukkoliikennettä, vanha kunnon raitiotie on sittenkin parempi ratkaisu. Se on yksinkertaisempi, luotettavampi ja lisäksi raiteineen edustaa pysyvyyttä ja luottamusta joukkoliikenteeseen.
Antero
