Helsinginkin osalta on olemassa erilaisia visiokarttoja, esimerkiksi sellaisia, joissa metro menee lentokentän kautta Tuusulaan ja Pasilan kautta Viikkiin.
Toki niin, mutta tällaiseen Sveitsin tapaukseen on helpompi uskoa, sillä siellä on jo nyt joukkoliikenne järjestetty hieman eri periaatteella ja siihen todella satsataan jo nyt. Puhumattakaan siitä, että sen käyttöaste on jotain ihan muuta. Itse muistan esimerkiksi Baselin asemalla ihastelleeni jatkuvaa sitä jatkuvaa matkustajavirtaa, joka soljui tuon aseman läpi.
Tuossa Sveitsiä läpi kahlatessani wikipediassa ja erityisesti juuri Zürichiä (johon hieman ihastuin) tuli eteeni monta kertaa sellainen joukkoliikenteen järjestämismalli kuin
"Zürich model". Tämän mallin kohdat pätevät ko. kaupungissa myös trollikkaliikenteeseen ja mm. niiden liikenne on hyvin tiheää (5-7min).
Erittäin mielenkiintoista tekstiä ko. aiheesta tässä linkissä:
Zurich Case Study
Pari lainausta sieltä:
"Zürich established a network of exclusive transit lanes
with traffic signal priority created one of Europe's best transit systems for less money than constructing just one or two subway lines."
"The objective, which has largely been achieved, is to give public transport vehicles unhindered passage:
they only need to stop to pick up and set down passengers. An incidental consequence of the scheme has been to reduce the amount of time at traffic signals, and roadspace, available for private cars."
Tällä varjolla koko joukkoliikenteen etuuksien järjestäminen pitäisi olla ensiarvoisen tärkeää ja prioriteetti numero yksi riippumatta siitä, mikä joukkoliikenneväline on kyseessä. Zurichissä huomasin bussien ja erityisesti trollikoiden käyttävän yleisesti raitiotiekaistoja.
Myös joukkoliikennematkojen alhainen hinta mainitaan erittäin tärkeänä matkustajia lisäävänä tekijänä.
