Johdinautot

Mielenkiintoista olisi myös nähdä tilastoa varajohdinautoprosenteista. Eli kuinka paljon kalustoa on varalla eri järjestelmissä.

Mieleen on jäänyt tavoitteellinen 10% vara-autojen määrä ainakin entisen ytv-alueen kilpailutetusta bussiliikenteestä. Pistetäänkö johdinautoliikenteessä huomattavasti parempia (pienempiä) lukemia ja millaista varakalusto on käyttövoimaltaan?
 
Mieleen on jäänyt tavoitteellinen 10% vara-autojen määrä ainakin entisen ytv-alueen kilpailutetusta bussiliikenteestä. Pistetäänkö johdinautoliikenteessä huomattavasti parempia (pienempiä) lukemia ja millaista varakalusto on käyttövoimaltaan?
Eiköhän tuo vaihtele järjestelmäkohtaisesti. Salzburgissa Stadtbusilla on vain johdinautoja. Paikkakunnan polttomoottoribussiliikenteestä vastaa ihan toinen yhtiö. Sama juttu Tallinnassa, TTTK:lla on vain sähköllä kulkevia välineitä (johdinautoja ja raitiovaunuja). Zürichissä, Solingenissa, Linzissä jne. johdinautoliikenteestä vastaa sama laitos kuin bussiliikenteestäkin. Niillä paikkakunnilla on mahdollista joskus nähdä dieselbussi trollikkalinjallakin. Hieman samaan tapaan kuin Norrköpingissä voi nähdä polttomoottoribussin raitiolinjalla.
 
Mieleen on jäänyt tavoitteellinen 10% vara-autojen määrä ainakin entisen ytv-alueen kilpailutetusta bussiliikenteestä. Pistetäänkö johdinautoliikenteessä huomattavasti parempia (pienempiä) lukemia ja millaista varakalusto on käyttövoimaltaan?

En usko että pistetään, 90% käyttöaste on jo aika korkea ja sinällään hyvä tavoite. Siihen päästiin ratikkapuolellakin ennen variotrameja ihan säännöllisesti, joskus vähän ylikin.

---------- Viesti lisätty kello 21:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:45 ----------

On siellä kalustonkin määrät, kun vain klikkailee oikeista kohdista. Se tieto löytyy toki muistakin lähteistä, ja tällä alalla ne muut lähteet eivät ainakaan minulle ole ensinkään mikään vieras alue.

Onko? Laitapa linkkejä meille, niin voidaan käydä katsomassa ja päästään siten mekin, joille nuo ulkomaiset nettisivut ovat vieraampi alue, niiden antia hyödyntämään.
 
Erikoista vaan, jos ei EU-maista tahdo löytyä oikein mitään sellaista kaupunkia, jolla olisi kunnollisen kokoinen verkosto.
Ainakin tuossa väitteessä on erikoista muukin kuin virkkeen ensimmäinen sana... Tallinnassa on kahdeksan linjaa, Riiassa yli 20, Ateenassa 22, Vilnassa 19, Salzburgissa kahdeksan, Lyonissa seitsemän, Solingenissa kuusi, Limogesissä viisi, Arnhemissä neljä (viides avattaneen tänä vuonna) jne. jne. Trolleymotionin tilasto ei muuten ole kovin tarkka. Ainakin Sveitsin (ei kuulu toki EU:hun) kohdalla on heittoa lähes joka toisen kaupungin kohdalla. Useat linjat ovat pitkiä ja verkoston (ei linjaston) pituus on usein 30 - 60 km.

EU:n "ulkopuolella" olevassa Sveitsissä vähintään neljän linjan johdinautojärjestelmiä on Lausennessa, Genèvessä, Zürichissä, Luzernissa, St. Gallenissa ja Neuchâtelissa. Winterthurissa, La Chaux-de-Fondissa ja Fribourgissa on kolmen linjan johdinautoverkostot. Heilurilinjastoon perustuvissa järjestelmissä keskustasta suuntautuu ulos yleensä tupla määrä haaroja verrattuna linjojen lukumäärään. Joillakin linjoilla on erikseen pitkä ja lyhyt versio tai sitten se voi jakaantua joskus haarallaan alahaaroille. Viimeksi mainittu ei ole kovin yleistä.

Danielille ohje: Eli klikkaapa kohtaa "Zur Weltkarte" ja klikkaa kartan alla oleva aakkosellista listaa. Sitä kautta löytyy pitkä lista, jossa on maat aakkosjärjestyksessä. Harmi vaan että listassa on epätarkkuuksia. Asioista hyvin perillä olevat huomaavat ne heti...
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin tuossa väitteessä on erikoista muukin kuin virkkeen ensimmäinen sana... Tallinnassa on kahdeksan linjaa, Riiassa yli 20, Ateenassa 22, Vilnassa 19, Salzburgissa kahdeksan, Lyonissa seitsemän, Solingenissa kuusi, Limogesissä viisi, Arnhemissä neljä (viides avattaneen tänä vuonna) jne. jne. Trolleymotionin tilasto ei muuten ole kovin tarkka. Ainakin Sveitsin (ei kuulu toki EU:hun) kohdalla on heittoa lähes joka toisen kaupungin kohdalla. Useat linjat ovat pitkiä ja verkoston (ei linjaston) pituus on usein 30 - 60 km.

Aijaa. Mä perustin väittteeni ”kunnollisen kokoisen” eli 60 auton verkoston harvinaisuudesta tähän:

Kurkistelin tuossa pika-pikaa Trolleymotionin tilastoja ja päädyin sellaiseen tuntumaan, että alle 10 ajoneuvon järjestelmiä on marginaalisen vähän. Aika monet olivat noin 30 trollikan verkostoja. Tuollainen 60 - 80 trollikkaa on melko suuri johdinautojärjestelmäksi (ex Neuvostoliiton paikkakunnilla kuitenkin on huomattavastikin suurempia vanhoja järjestelmiä). Sveitsin 13 johdinautokaupungista vain Lausanne, Zürich, Genève ja Luzern yltävät 60:een trollikkaan tai sen yli menevään ajoneuvomäärään, Luzernissakin taidetaan jäädä jokunen kappale tuon alle (joskus muistan nähneeni lukumäärän 58 kpl).

Hyvä että tuli korjattua, jos tulkintani oli virheellinen.
 
Aijaa. Mä perustin väittteeni ”kunnollisen kokoisen” eli 60 auton verkoston harvinaisuudesta...
Suuruutta voi mitata tietenkin usealla tavalla. Jollekin se on liikkuvan kaluston määrä, jollekin linjojen määrä, jollekin verkoston kokonaispituus kilometreissä. Kriteerejä voi olla monta.
 
Danielille ohje: Eli klikkaapa kohtaa "Zur Weltkarte" ja klikkaa kartan alla oleva aakkosellista listaa. Sitä kautta löytyy pitkä lista, jossa on maat aakkosjärjestyksessä.

Kiitos, tuolla juuri kävin. Mutta enpä älynnyt, että kaupunkilistan sijaan saa maalistan, kun klikkaa ensin Eurooppaa ja sitten erikseen valitsee, että haluaa katsoa maittain.

Kaupunkia klikkaamalla se antaa osalle kaupungeista myös kulkuneuvojen lukumäärän, mutta vain osalle. :(

Harmi vaan että listassa on epätarkkuuksia. Asioista hyvin perillä olevat huomaavat ne heti...

Minun mielestäni on kuitenkin kiitettävää, että sivulle on kerätty noinkin paljon tietoja. Vapaaehtoispohjaiselta harrastajasivulta on vaikea vaatia enemmän. Harmillisempaa on tietysti se, että esim. minä en huomaa noita epätarkkuuksia lainkaan, kun en ole ulkomaiden asioista ollenkaan perillä tuollaisella tarkkuudella.

Sopivaa lähdekritiikkiä käyttäen kuitenkin tuo vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta sivulta, ja valtava työhän noiden tietojen etsiminen ja varsinkin ylläpitäminen on.
 
Sopivaa lähdekritiikkiä käyttäen kuitenkin tuo vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta sivulta, ja valtava työhän noiden tietojen etsiminen ja varsinkin ylläpitäminen on.
Se on kova työ. Ja siitä tuli mieleeni, että Salzburgin trollikkalinjojen määrä on toki viime kesäkuusta alkaen ollut yhdeksän eikä kahdeksan. Aiemmassa viestissäni mainitsin vanhan määrän...
 
Harmi vaan että listassa on epätarkkuuksia. Asioista hyvin perillä olevat huomaavat ne heti...
Muuten hyvä sivusto tuo Trolleymotion, mutta Suomi: nolla käytössä olevaa johdinautojärjestelmää. Tämä pitää paikkansa. Purettuja johdinautojärjestelmien lukumäärä on myös nolla. Ihme kun eivät ole löytäneet mistään tietoa Tampereen ja Helsingin systeemeistä, kun googlettamalla kuitenkin löytää edes tämän verran tietoa.

Mutta muiden maiden kohdalta löytyy mielenkiintoisia tietoja. Saksassa jossa nykyään on vain kolme johdinautokaupunkia (Solingen, Eberswalde, Esslingen) on aikoinaan ollut peräti 68 johdinautojärjestelmää. Tosin melko moni on perustettu aikavälillä 1940-45 joten se hiukan selittänee. Muutaman vuoden systeemeitäkin näkee, mutta Baden-Baden voittaa muut helposti. Johdinautoliikenne alkoi nimittäin 26.06.1949 ja päättyi 31.07.1949! :eek:
 
Suuruutta voi mitata tietenkin usealla tavalla. Jollekin se on liikkuvan kaluston määrä, jollekin linjojen määrä, jollekin verkoston kokonaispituus kilometreissä. Kriteerejä voi olla monta.
Sanoisin kuitenkin niin, ettei suuruutta voi mitata miten vain. Pitää ensin tietää, minkä asian kannalta kokoa arvioidaan ja sitten ottaa mittari, joka kuvaa sitä asiaa.

Linjojen määrä on täysin merkityksetön asia, koska se ei kuvaa mitään muuta kuin mielivaltaa reittien nimeämisessä. Ja siitä tulee vielä runsaasti tulkinnanvaraisuutta tyyliin onko 1 ja 1A yksi vain kaksi linjaa, tai onko 5 ja sitä ruuhka-aikana täydentä lyhyempi linja 51 yksi vai kaksi linjaa? Tai edelleen, ovatko 3B ja 3T sekä 7A ja 7B yksi vai kaksi linjaa? Niin, ja ovatko Mellunmäen ja Vuosaaren metrot yksi vai kaksi metrolinjaa Helsingissä?

Jos lähdetään siitä, että ”suuri” tarkoittaa, että joukkoliikenteen palvelulla on asukkaille suuri merkitys, eli joukkoliikennettä käytetään tai sitä voisi käyttää paljon, silloin on kyse lähinnä kahdesta asiasta. Yksi suuruus on palvelun kattavuus maantieteellisesti ja toinen tarjotun palvelun määrä. Ja tässä korostan eroa tarjotun ja käytetyn palvelun välillä. Sillä samalla liikennetarjonnalla oleva järjestelmä on yhtä suuri, käytettiin sitä paljon tai vähän.

Maantieteelliseltä kattavuudelta suuri järjestelmä on sellainen, jolla on suuri palveltu pinta-ala. Palveltu pinta-ala ei tule reittiverkon (johdinautojen tapauksessa ajolankojen) pituudesta kilometreinä, vaan pysäkkien määrästä ja niille lasketusta palveluetäisyydestä siten, että vierekkäisten pysäkkien päällekkäiset palvelualueet lasketaan vain kerran.

Tarjotun palvelun määrä muodostuu ajetuista vuoroista kerrottuna pysäkkien määrällä ja kulkuvälineen kapasiteetilla.

Molemmista edellä olevista päästään laskemaan myös vaunujen tai bussien määrä. On helppo ymmärtää, että sama bussimäärä voi olla yhden linjan verkossa, jossa käytetään pieniä busseja ja olemattomia liikenne-etuuksia kuin maantieteellisesti laajassa järjestelmässä, jossa on 1/2 tunnin vuoroväli ja 10 linjaa, joille kullekin kiertoajan puolesta riittää yksi bussi.

Bussien määrä on vertailukelpoinen vain silloin, kun kaikki muut olosuhteet ovat kahden systeemin kesken samat. Siis sama pysäkkitiheys, samat liikenneolsouhteet eli sama linjanopeus ja sama bussin koko. Näinhän tietenkin usein oletetaan olevan, etenkin poliitikko- tai harrastajamittarilla, ja sitten ajatellaan, että bussimäärä on hyvä mittari. Vaikka tosiasiassa tehokkaasti hoidetussa järjestelmässä bussien pienempi määrä on vain parempi asia, kun sama palvelu saadaan tuotetuksi vähemmällä bussimäärällä kuin tehottomassa systeemissä.

Jos nyt sitten halutaan yksinkertainen suuruuden mittari – kun sellaisia pitää poliitikoille päätöksentekoa varten olla – niin ottaisin vaikka tarjottujen paikkakilometrien määrän. Se ei kuvaa tarjottua palvelua, koska se unohtaa pysäkkien määrän, mutta se kuvaa järjestelmän teknistä tuotosta, josta kustannus pääasiassa muodostuu. Otan tästä vielä esimerkin:

H:gin bussilinjan 65A viikkosuorite kevään 2007 aikataulussa oli 13.234 km. ja linjan käytännön kiertoaika oli 115 min. Jos tätä linjaa ajetaan 72-paikakisella 13-metrisellä bussilla, viikossa tarjotaan 953.000 paikkakilometriä ja tarvitaan 20 bussia (ruuhkassa 6 min vuoroväli). Jos siirrytään käyttämään 110-paikkaisia 18-metrisiä autoja, sama tarjonta saadaan 10 min. vuorovälillä ja tarvittava automäärä on 12. Hurjaa, liikenteen ”suuruus” supistui lähes puoleen!

Tilanne ”huononee” vielä entisestään, jos tällaista tarjontaa ajettaisiin 175-paikkaisella raitiovaunulla. Se kun hoitaan linjan 15 min vuorovälillä ja 8:lla vaunulla!

Mutta ”huononnetaan” linjaa vielä lisää. 2007 aikataulussa linjanopeus oli 17,9 km/h. Järjestetään linjalle liikenne-etuudet ja nostetaan linjanopeus 25 km/h:iin. Silloin käytännön kiertoaika putoaa noin 85 minuuttiin. Kalustotarve eri välinein on silloin:
  • 72 paikan bussi 15 kpl.
  • 110 paikan bussi 9 kpl.
  • 175 paikan raitiovaunu 6 kpl.

Kohtalaisen ”suuri” linja siis supistuu lähes mitättömäksi kun joukkoliikennettä kehitetään, vaikka tosiasiassa kaikki, jopa matkustajien palvelutaso on parantunut oleellisesti. Määrällinen palvelutaso siis on ennallaan kaikissa vaihtoehdoissa, mutta matka-aika lyhenee ja kustannukset alenevat, kun järjestelmä ”pienenee”.

Mitä tästä siis opimme? No esimerkiksi niin, että jos joku sanoo, että pitää olla 60 johdinauton järjestelmä (minkä kokoisia johdinautoja?), niin esimerkin alkutilanteen mukaan (13-metriset autot, 115 min kiertoaika) ”riittävä” johdinautojärjestelmä syntyy kolmesta 65A:sta (en puutu asian järkevyyteen muuten, eihän edes ole kolmea linjaa 65A). Mutta jos ajetaan 18-metrisin autoin ja liikenne-etuuksin, pitääkin keksiä 7 kappaletta linjoja 65A! Sanon suoraan, ettei tuollaisessa bussien määrä -ajattelussa ole mitään järkeä.

Joukkoliikenteen suunnittelussa pitää lähteä matkustajien palvelusta ja matkatarpeiden mahdollisimman hyvästä kattamisesta, ei siitä, että pitää keksiä miten voidaan perustaa johdinautoja tai raitiolinjoja tai että pitää keksiä, miten voisi jatkaa metroa. Seuraavana tavoitteena voi olla ympäristöhaittojen vähentäminen, jossa tietenkin sähköisellä liikenteellä on etunsa polttomoottoribusseihin verrattuna. Mutta silloinkin pitää laskea todellinen vaikutus eikä väittää, että joissain olosuhteissa hyvä ratkaisu on hyvä esim. siellä, missä kysyntää on 20 % siitä hyvästä tilanteesta. Sellaisiakin ”selvityksiä” on viranomaisten toimesta tehty ja heidän auktoriteetillaan poliitikkopäättäjille esitelty.

Antero
 
Linjojen määrä on täysin merkityksetön asia, koska se ei kuvaa mitään muuta kuin mielivaltaa reittien nimeämisessä.
Melko yksisilmäinen lähestymistapa. Keskustelussa oli esillä mm. se, kuinka moni järjestelmistä on Landskronan kaltaisia pikkuruisia yhden linjan järjestelmiä. Kyllä jotkut Riian reilun 20 linjan jättiläisverkostot ovat aivan eri asia tuollaisiin marginaalijärjestelmiin verrattuna. Eri tilanteissa voi verrata eri kriteerein. Ei kukaan ole sanonut, että ainoa tai paras tapa mitata järjestelmien suuruutta tai merkitystä olisi erityisesti linjojen määrä.
 
Melko yksisilmäinen lähestymistapa. Keskustelussa oli esillä mm. se, kuinka moni järjestelmistä on Landskronan kaltaisia pikkuruisia yhden linjan järjestelmiä. Kyllä jotkut Riian reilun 20 linjan jättiläisverkostot ovat aivan eri asia tuollaisiin marginaalijärjestelmiin verrattuna. Eri tilanteissa voi verrata eri kriteerein. Ei kukaan ole sanonut, että ainoa tai paras tapa mitata järjestelmien suuruutta tai merkitystä olisi erityisesti linjojen määrä.
Ei yksisilmäinen, vaan asiaperustainen. Landskronan ja Riikan järjestelmistä voi laskea paikkakilometrisuoritteen. Se saattaa olla raportoitukin vuosikertomuksissa tai ympäristöraporteissa, yleensä liikennelaitokset tämän luvun ilmoittavat. Mutta jopa harrastaja voi katsoa netistä aikataulut ja linjapituudet (yleensä ne ovat näkyvissä) sekä kaluston kapasiteetin. Niistä laskee aika äkkiä paikkakilometrisuoritteen itsekin.

Paikkakilometrisuorite on tietenkin tylsä luku, jota maallikon on vaikea tajuta. Mutta se nyt vaan on niin, ettei auton värikään kerro auton suorituskyvystä tai CO2-päästöistä, vaikka väri onkin helppo ymmärtää.

Linjojen ja bussien määrää on kiva laskea ja miettiä, mutta niillä asioilla ei vaan ole mitään tekemistä ”suuruuden” kanssa. Yritin havainnollistaa asiaa kohtalaisen yksinkertaisella esimerkillä.

Antero
 
Ei yksisilmäinen, vaan asiaperustainen.
Riippuu nyt ihan siitä, mitä ollaan selvittelemässä. Kyllä liikennejärjestelmien kokoja joudutaan toisinaan arvioimaan absoluuttisten lukujenkin valossa, puhuttiin sitten linjojen tai kaluston määrästä tai verkoston pituudesta. On vain ymmärrettävä, mitä tapoja käytetään missäkin yhteydessä. Jotakuta voi aina kiinnostaa, missä kaupungissa maailmassa on eniten esimerkiksi johdinautoja ja missä linjoja on eniten. Lukemat eivät vain palvele kaikkia mahdollisia tarkoitusperiä, eikä se ole edes tarkoituskaan.
 
Käyköön tämä viestisi nyt ihan kokonaisuudessaan erinomaiseksi esimerkiksi siitä, miten vääristelet asioita ja esität totuudenvastaisia väitteitä
Mitkä ovat totuudenvastaisia väitteitä?

Ensinnäkin viestistäsi voisi päätellä, että Asula-Myllynen olisi Aamulehden toimittaja. Ei ole. Ei taida olla toimittaja ollenkaan, muttei ainakaan Aamulehden.
En katsonut huolellisesti, mutta pidän sivuseikkanasitä,että oliko kyseessä mielipidekirjoitus vai toimittajan tekemä juttu. Oleellisinta on sisällön merkitys .

Toiseksi viestistäsi voisi päätellä, että olet lainannut Aamulehden uutista. Et ole, olet lainannut lehdessä julkaistua mielipidekirjoitusta.

Viittaan edelliseen. Viittaan myös tämän foorumin luonteeseen ja totean että olet tehnyt kärpäsestä härkäsen.

Kolmanneksi lähdet siitä olettamuksesta, että mielipidekirjoituksessa esitetyt väitteet pitävät automaattisesi paikkansa. Eivät pidä. Eivät edes, vaikka mielipiteen kirjoittaja on poiminut väitteet HKL:n teettämästä selvityksestä. Kas kun epätäydellisessä maailmassa sekin on mahdollista, että konsulttiselvityksessä on virheitä.

Tässähän on koko foorumin idea. Joitakin asioita voi tarkistaa, joitakin ei. Ei kukaan voi sanoa että tämä minu tapa laskea on ainoa oikea. Lähden ajamaan tänään erästä yhteysväliä raitovaunulla neljännen ja viidennen kerran. Kun kerron ajan, niin voit kiirehtiä sanomaan, että mittasin väärin, tai kyseessä oli paikkeustilanne. Tai esitin minä mitä tahansa, niin aina voita aloittaa lauseen:"Salomaa on väärässä". Tiettyä luottamusta tällaisella foorumilla mukanaolo vaatii. Jos bussin valmistaja ja HSL ilmoittaa bussin kapasiteetiksi saman henkilömäärän, kyllä se minulla aluksi kelpaa keskustelun välineeksi JLF:lla.

Jos haluat tietoa johdinautoliikenteen "kasvamisesta", niin luepa tämä postaukseni tästä samasta topikista: http://jlf.fi/f20/174-johdinautot/index23.html#post67002 Tästä näet, että vuoden 1991 jälkeen EU-maissa on perustettu 21 uutta johdinautojärjestelmää, joista 4 on jo ehditty lakkauttaakin. Samaan aikaan on lakkautettu 26 järjestelmää. Jos ajatellaan perinteisen käsityksen mukaan "länsimaita", jotka sopivat parhaiten Suomen verrokiksi, on uusia johdinautokaupunkeja 7 ja lakkautuksia 17.

Jos taasen haluat tutustua muihin johdinautojen esiselvitysraportin puutteisiin, luepa tämä: http://jlf.fi/f20/174-johdinautot/index24.html#post67013
Se on tietysti yksi tapa toimia foorumilla, että mene tuonne tai klikkaa tuo linkki, saat sieltä oikeata tietoa.

Tämä on muuten tärkeä pointti, joka puuttuu tuosta Perustetut johdinautojärjestelmät -listasta. Eli kuinka moni näistä vuoden 1991 jälkeen perustetuista järjestelmistä on vain muutaman auton hauskoja kuriositeetteja, muuten vain maskotteja tai jonkin spesifin erityistarpeen liikenteenhoitajia, kuten Landskrona, ja kuinka moni varsinaisia kaupungin joukkoliikennejärjestelmiä?

Helsingin nyt käynnissä olevassa konsulttiselvityksessä pyritään löytämään vähintään 60 (nivel)auton laajuinen trollikokonaisuus.

Kuinka moni vuoden 1991 jälkeen perustetuista järjestelmistä yltää samaan kokoluokkaan?

Entä kuinka moni jää alle 10 auton?

Siihen luottamukseen liittyy myös juuri näiden johdinautojärjestelmien tarkempi erittely. Minua valaisee runsaasti se, miten muut kommentoivat juuri käsitystäsi jnäistä järjestelmistä. Minä en millaan tavalla kiistä enkä epäile näitä kommentteja. Tietysti pikkuhiljaa alkaa herätä kysymys, että jos joku foorumilla kävijä ei halua johdinautoja missään tapauksessa Helsinkiin, niin senkin voi kertoa.

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Linjojen määrä on täysin merkityksetön asia, koska se ei kuvaa mitään muuta kuin mielivaltaa reittien nimeämisessä. Ja siitä tulee vielä runsaasti tulkinnanvaraisuutta tyyliin onko 1 ja 1A yksi vain kaksi linjaa? Tai edelleen, ovatko 3B ja 3T sekä 7A ja 7B yksi vai kaksi linjaa? Niin, ja ovatko Mellunmäen ja Vuosaaren metrot yksi vai kaksi metrolinjaa Helsingissä?

HKL laskee tilastoissaan 1, 1A, 3B, 3T, 7A ja 7B eri linjoiksi. Tosin esim. 6 on yksi linja, vaikka se on tavallaan kaksi linjaa, eli Hietalahti-Arabia sekä Arabia-Hietahti.

LRTA laskee metron eri haaroineen yhdeksi linjaksi ja taitaa niin tehdä HKL:kin.
 
Takaisin
Ylös