Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

janihyvarinen · 7 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Ekologiset ratkaisut kuten joukkoliikenne tarkoittavat luonnonvarojen säästämistä. Säästäminen taas tarkoittaa vähemmän kauppaa ja liiketoiminnasta saatavia tuloja ylipäätään. Markkinavoimat eivät pyri tähän, vaan kaupan kasvattamiseen. Tällöin tarvitaan poliittista tahtoa ja ohjausta. Mutta miten sellaista syntyy, jos kaikki pyörii vain rahalla?

Tuota noin... Menee ehkä ohi aiheen vähän, mutta itse en ole ihan näin pessimistinen, että ympäristön säästäminen automaattisesti tarkoittaa vähemmän kauppaa. Se on totta, että fyysisen, liikuteltavan tavaran määrää pitäisi vähentää. Toisaalta tavaran laatu voisi olla parempi, jolloin siitä saa paremman hinnan ilman että sen aiheuttama ekologinen kuormitus kasvaa. Kauppa siis voi rahamääräisesti kasvaa ilman että sen tavaravolyymi kasvaa.

Palvelujen kauttakin voidaan saada kasvua. Mieluusti pistäytyisin vaikka elokuvissa katsomassa jotain korkeatasoista filmiä nykyistä useammin ja maksaisin siitä konkreettista rahaa. (Onko muuten periaatteessa ekologisempaa matkustaa vaikka ratikalla keskustaan isoon elokuvakeskukseen katsomaan filmiä vai ostaa ulkomailta rahdattu DVD-lätty kotiin katsottavaksi? Minä en ainakaan tiedä: kummastakin tulee oma ympäristökuormituksensa.)

Kaikki immateriaalinen liiketoiminta itse asiassa voidaan nähdä ekologisena vaihtoehtona: jos tilaan kirjan sähköisessä muodossa ja luen sen tietokoneeltani, kulutan kyllä jonkin verran sähköä mutta toisaalta paperisen painoksen fyysinen arvoketju (aina puunhakkuusta paperinvalmistukseen, painamiseen ja kuljetukseen asti) jää pois. Silti saan periaatteessa saman informaation tuota kautta, joten koettu hyöty on lähellä paperipainoksen aiheuttamaa hyötyä -- kysymys on vain tottumuksista (toistaiseksi fyysinen kirja vain "tuntuu" paremmalta).

Minusta on hieman väärin ajatella, että ympäristö ja talouskasvu ovat lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia. Ympäristönsuojelu luo uutta liiketoimintaa ja toivottavasti samalla kuihduttaa pois sellaista vanhaa liiketoimintaa, joka tuhlaa pahemmin ympäristön resursseja. Kaikkein paras taloudellinen tulos on sellainen joka syntyy mahdollisimman vähillä resursseilla, ja kaikille kuluville resursseille pitää vain saada oikea hinta. Ja toisaalta kansantaloustieteessä puhutaan luovasta tuhosta, joka on talouden käyttövoima.

Antero Alku · 7 Lokakuu 2007

janihyvarinen sanoi:
Tuota noin... Menee ehkä ohi aiheen vähän, mutta itse en ole ihan näin pessimistinen, että ympäristön säästäminen automaattisesti tarkoittaa vähemmän kauppaa. ...

Minusta on hieman väärin ajatella, että ympäristö ja talouskasvu ovat lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia. Ympäristönsuojelu luo uutta liiketoimintaa ja toivottavasti samalla kuihduttaa pois sellaista vanhaa liiketoimintaa, joka tuhlaa pahemmin ympäristön resursseja. Kaikkein paras taloudellinen tulos on sellainen joka syntyy mahdollisimman vähillä resursseilla, ja kaikille kuluville resursseille pitää vain saada oikea hinta. Ja toisaalta kansantaloustieteessä puhutaan luovasta tuhosta, joka on talouden käyttövoima.

Olen kyllä samaa mieltä, mutta ongelma on siinä, että ekologinen vaikutus tulee liian pitkällä viiveellä ja liian välillisesti. Yrityksen näkökulma ei ulotu ihmiskuntaa supistavaan tai tuhoavaan ympäristökatastrofiin, joka veisi yritykseltä markkinat ja on siten pitkällä aikavälillä yrityksen tuloksenteolle haitaksi. Yritykset suunnittelevat tulevaisuuttaa yhä lyhyemmällä tähtäimellä, mikä johtaa tavallisesti yhä epäekologisempiin ratkaisuihin.

Yksi keino panna ympäristöasiat vaikuttamaan myös yritysten päätöksentekoon on hinnoitella ne maksuiksi ja haittaveroiksi. Mutta tämä onnistuu vain poliittisella päätöksenteolla riippumatta siitä, ovatko ympäristömaksut todellisuudessa tarpeellisia ja perusteltuja. Ja kuten nähdään, kovin takkuisesti näitä maksujaa saadaan aikaiseksi. Osin myös siksi, ettei edes tiedetä, mikä olisi maksun oikea suuruus.

Antero

sane · 7 Lokakuu 2007

janihyvarinen sanoi:
(Onko muuten periaatteessa ekologisempaa matkustaa vaikka ratikalla keskustaan isoon elokuvakeskukseen katsomaan filmiä vai ostaa ulkomailta rahdattu DVD-lätty kotiin katsottavaksi? Minä en ainakaan tiedä: kummastakin tulee oma ympäristökuormituksensa.)

Tuohon ei voi mitään yksikäsitteistä vastausta antaa, riippuu nimittäin niin monesta tekijästä. Mikäli lähtee varta vasten kaupasta dvd:tä autolla hakemaan on kuormitus luonnollisesti suurempi, kuin että yhdistäisi sen kauppareissuun. Samaten mikäli elokuvakeskus on kaukana ja sinne mennään omalla autolla, on kuormitus suurempi.

Mutta mikäli spåralla kulkee elokuvateatteriin väittäisin sen olevan ekologisesti parempi vaihtoehto, muistaakseni dvd-aihion valmistaminen syö paljon energiaa ja varsinkin erilaisia jalometalleja ym. Lisäksi kotelon valmistaminen syö energiaa, rahti Suomeen ym. Elokuvateatterissa taas yhden elokuvan toimittaminen syö huomattavasti enemmän energiaa ja luonnonvaroja, kuin yhden lätyn, mutta niin on yhdellä elokuvalla huomattavasti enemmän katsojiakin.

Kaikista ekologisin vaihtoehtohan on tällä hetkellä valitettavasti avata selaimella piratebay.org. Mielestäni käsittämätöntä, ettei elokuva-ala ole vielä herännyt internet-levitykseen.

janihyvarinen · 7 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Yksi keino panna ympäristöasiat vaikuttamaan myös yritysten päätöksentekoon on hinnoitella ne maksuiksi ja haittaveroiksi. Mutta tämä onnistuu vain poliittisella päätöksenteolla riippumatta siitä, ovatko ympäristömaksut todellisuudessa tarpeellisia ja perusteltuja. Ja kuten nähdään, kovin takkuisesti näitä maksujaa saadaan aikaiseksi. Osin myös siksi, ettei edes tiedetä, mikä olisi maksun oikea suuruus.

Erittäin totta, valitettavasti.

Toisaalta lainsäädännölliset taloudelliset (dis)insentiivit ovat vain toinen puoli kolikkoa (jota lisäksi pitäisi säädellä globaalisti, jotta tavoitteisiin päästäisiin): toinen on kuluttajien käyttäytyminen. Mikäli kuluttajien asenteisiin saadaan iskostettua, että ympäristöä tuhoavia tuotteita tai käyttäytymismalleja pitää välttää, yritysmaailma reagoi.

Esimerkiksi halpavaateketjujen ekologinen jalanjälki lienee valtava: ihminen ostaa kaukana ulkomailla tehdyn vaatteen, se kestää hetken aikaa ennen kuin menee rikki (tai epämuodistuu) ja sitten on pakko hävittää tuo vaate ja ostaa uusi tilalle. Itse yritän suosia kestäviä ja laadukkaita vaatteita, vaikkakin vähän kalliimpia. Se tulee lisäksi halvemmaksi pitkällä aikavälillä. Jos laadun arvostaminen pystytään tuomaan julkiseen tietoisuuteen eri tavalla kuin nykyään, ja ihmiset seuraavat käyttäytymismallia, vaatekauppa (toivottavasti) muuttuu ekologisemmaksi ilman pakottavia säädöksiä. (Tosin pahimmillaan hintoja vain nostetaan ja väitetään tuotteita laadukkaiksi, jolloin ihmiset vain maksavat enemmän samasta tuotteesta. Siksi aito laatutietoisuus olisi tärkeää, ei pelkkä imagon perässä juokseminen.) Kysymys on tietysti siitä kuka lähtisi tällaista puuhaamaan. Aloite täytyisi tulla jostakin.

Yksi ilahduttava esimerkki tulee mieleen: Stockmannin kangaskassit. Muovipussit ovat iso ongelma, mutta tähän asti on tuntunut hankalalta kantaa kangaskassia mukana kaupassa. Siksipä olen käyttänyt muovi- tai paperikassia. Pari kuukautta sitten Stockmannin kassoille ilmestyi kestäviä kuitukangaskasseja myyntiin euron kappalehintaan. Kassissa on liikkeen logo niin että kaikki varmasti tietävät ettei kassin kantaja ole mikään elämäntapaekoilija tai muu fundamentalisti (kärjistetysti sanottuna). Yhtäkkiä onkin helppo tehdä oikea valinta: ei tarvitse tinkiä neutraalista imagosta ja silti voi käyttää ekologisesti kestävämpää kassia. Niille, joille kulutuskriittisyys ja kaupallisuuden vastustaminen on tärkeämpää kuin aidot ympäristöteot, tämä on tietysti kauhistus. Meille, jotka emme muodosta minäkäsitystämme nimenomaan ympäristösuhteen kautta, tämä taas on hyvä tilaisuus tehdä oikea teko. Ja on tärkeä ymmärtää, että jälkimmäinen populaatio on valtavasti isompi -- on siis tärkeä vaikuttaa juuri ei-aktivisteihin, jos halutaan konkreettinen muutos aikaiseksi.

Antero Alku · 8 Lokakuu 2007

janihyvarinen sanoi:
Mikäli kuluttajien asenteisiin saadaan iskostettua, että ympäristöä tuhoavia tuotteita tai käyttäytymismalleja pitää välttää, yritysmaailma reagoi.

Tämä on tosi. Entä miten sitten saadaan iskostettua? Julkisuuden ikoneilla näyttää olevan suuri merkitys. Mutta tehokain lienee koululaitos, sillä tuntuu olevan valtavan suuri auktoriteetti erityisesti koulunsa aloittaviin lapsiin. Mutta koko ihmiskunnan asenteiden muutos tapahtuu koulutuksen kautta valitettavan hitaasti, kun siinä menee sukupolvi.

Arvelen, että avainasemaan jää media. Valitettava tilanne sen kanssa on, että sillä on sama taloudellinen intressi kuin kulutuksesta elävällä liike-elämällä. Länsimaissa ei valitettavasti ole vapaata lehdistöä, kun se ei enää perustu tilaustuloihin vaan mainostuloihin. Sama vaiva on internetillä. Tälläkin foorumilla pyörivät mainokset, koska tilaustuloja on käytännössä mahdoton hankkia.

Tästä surkeudesta on minusta hyvä esimerkki HS:n autoliite. Jos ajatellaan HS:n lukijakuntaa, ainakin joka kolmas viikko autoliitteen paikalla pitäisi olla joukkoliikenneliite. Mutta HS tuskin on innostunut luopumaan kolmanneksesta autoliitteen ilmoitustuloista, joten ei ole joukkoliikenneliitettä.

janihyvarinen sanoi:
...Niille, joille kulutuskriittisyys ja kaupallisuuden vastustaminen on tärkeämpää kuin aidot ympäristöteot, tämä on tietysti kauhistus. Meille, jotka emme muodosta minäkäsitystämme nimenomaan ympäristösuhteen kautta, tämä taas on hyvä tilaisuus tehdä oikea teko. Ja on tärkeä ymmärtää, että jälkimmäinen populaatio on valtavasti isompi -- on siis tärkeä vaikuttaa juuri ei-aktivisteihin, jos halutaan konkreettinen muutos aikaiseksi.

Aivan oikein. Itsestäkin tuntuu välillä siltä, että autoilun suosio on peräti kummallista. Mutta tämä tunne johtuu vain vieraantumisesta. Tavallisen ihmisen on niin helppo valita auto. Sitä myydään aktiivisesti ja se on kytketty "ihanaan" kuluttamisen elämäntapaan. Ei tavallinen autoilija tule edes ajatelleeksi, että voisi toimia toisin. Ja kun tämä maailmankuva tunkee läpi kaiken, se kääntyy itseään kasvattavaksi eli yhteiskunta muuttuu jatkuvasti autokeskeisemmäksi.

Itseäni on alkanut rasittaa esim. YLEn aikaisen lähetykset, jotka tuntuvat olevan nykyään pelkään autoilijoiden liikennetiedotetta: ruuhkaa siellä, kolaria täällä, räjäytystyötä Hakamäentiellä ja liikenne pysäytetään 5 minuutiksi. (Hui kamalaa, liikenne pysäytetään parin liikennevalokierron ajaksi, katastrofi! Entä kun joukkoliikenteen käyttäjä odottaa ruuhkaan jumiutunutta bussia 5 minuuttia? Kerrotaanko siitä julkisesti rahoitetulla radiokanavalla?) Tällä normalisoidaan ihmisten elämälle tarpeeton haitta. Liika autojen määrä ja onnettomuudet ovat hyväksyttävä normaalin elämän osa, jota eletään yhdessä aamun uutisten kanssa.

Antero

kemkim · 8 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Itsestäkin tuntuu välillä siltä, että autoilun suosio on peräti kummallista. Mutta tämä tunne johtuu vain vieraantumisesta. Tavallisen ihmisen on niin helppo valita auto. Sitä myydään aktiivisesti ja se on kytketty "ihanaan" kuluttamisen elämäntapaan. Ei tavallinen autoilija tule edes ajatelleeksi, että voisi toimia toisin. Ja kun tämä maailmankuva tunkee läpi kaiken, se kääntyy itseään kasvattavaksi eli yhteiskunta muuttuu jatkuvasti autokeskeisemmäksi.

Joo, huonotkin asiat tulevat suosituiksi, kun niitä markkinoidaan ahkerasti ja luodaan jonkinnäköistä glamouria niiden ympärille. Esimerkiksi eräässä korkeakoulussa kyseltiin ihmisten mielipiteitä juomisesta. Juuri kukaan ei pitänyt alkoholinhuuruisista opiskelijajuhlista, mutta koska kaikki ajattelivat muiden pitävän niistä, niin he itsekin yrittivät opetella pitämään niistä ajatellen niiden olevan osa opiskelijameininkiä. Sitten kun kerran järjestettiin päihteettömät opiskelijajuhlat, niin keneltäkään ei tullut valituksia asiasta, vaan ihmiset olivat tyytyväisiä, kun ei ollut ryhmän painetta tehdä epämieluisia asioita.

Tämä sama esimerkki käy autoiluun. Vaikka faktojen perusteella auto ja juna ovat suunnilleen yhtä mieluisia kulkuvälineitä (autossa pääsee ovelta ovelle, juna kuljettaa nopeasti ja ilman ajamisen vaivaa), niin jos ympäristö aiheuttaa koko ajan paineita auton käyttöön ja muutkin niin tekevät, niin itsekin sitten otetaan mallia muista. Taas sama ihminen voisi asua Helsingin keskustassa ja siellä sopeutua hyvin muihin kulkumuotoihin. Useimmille ihmisille varmastikaan auto (tai bussi tai mikä tahansa) ei ole ensisijainen kiinnostuksenkohde, vaan pelkkä väline toteuttaa muita omia intressejä. Silloin välineen on oltava helppo ja tavallaan näkymätön, sellainen joka ei pidä itsestään liikaa meteliä, mutta hoitaa asiansa kunnialla. Tietysti sitten on nämä, jotka suhtautuvat liikkumismuotoihin tunteella ja heitä voitaisiin kalastella luomalla hyvää imagoa. Tietysti muidenkin on miellyttävää käyttää yhteisössä korkealle arvostettuja palveluja.

petteri · 8 Lokakuu 2007

janihyvarinen sanoi:
Toisaalta lainsäädännölliset taloudelliset (dis)insentiivit ovat vain toinen puoli kolikkoa (jota lisäksi pitäisi säädellä globaalisti, jotta tavoitteisiin päästäisiin): toinen on kuluttajien käyttäytyminen. Mikäli kuluttajien asenteisiin saadaan iskostettua, että ympäristöä tuhoavia tuotteita tai käyttäytymismalleja pitää välttää, yritysmaailma reagoi.

Ihmiset välittävät ilmastonmuutoksesta tai luonnonvarojen käytöstä yleensä vain ajatustasolla. Hyvin harvat tekevät aidosti isoja ympäristötietoisia valintoja. On trendikästä lajitella jätteet tehokkaasti ekologisesti keskelle metsää rakennetussa isossa omakotitalossa. Sama perhe ajaa parilla autolla, matkustelee lentokoneella ja muutenkin kuluttaa reippaasti.

Kuitenkin Suomen ekologisinta perheelämistä on kun pienituloinen lapsiperhe elää pienessä kaksiossa Kalliossa eikä omista autoa. Ja mitä vähemmän kuluttaa, sen parempi.

Onko kukaan muuten ajatellut, kuka on aidosti Suomen ekologisin asukas? Minä veikkaisin, että joku koditon "metsien mies". Koska mitä köyhemmin kituuttaa, sen ekologisemmin toimii.

Minä en pidä ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen käyttöä hirveänä ongelmana enkä edes viitsi lajitella biojätteitä :redface:, kuitenkin minun elämäntapani kuluttaa ympäristöä paljon vähemmän kuin monien kovaäänisten ympäristönsuojelijoiden. Ja merkittävästi suomalaista keskitasoa vähemmän. (Tuo johtuu kyllä pääosin siitä, että olen lähes pakkomielteisen säästäväinen tulotasoon suhteutettuna.)

Suurin osa ympäristöä muka tärkeänä pitävistä ihmisistä ei oikeasti tee ympäristöä suojelevia valintoja kuin pienissä tilanteissa.

Kumpi on tärkeämpää, sananhelinä vai arkitodellisuus?

kemkim · 8 Lokakuu 2007

petteri sanoi:
Suurin osa ympäristöä muka tärkeänä pitävistä ihmisistä ei oikeasti tee ympäristöä suojelevia valintoja kuin pienissä tilanteissa.

Olen kuullut monien ihmisten haukkuvan autoja ja suosittelevan muille kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, siis vihreiden piireissä. Sitten kuitenkin näille ihmisille kelpaavat mainiosti kyydit ja mökkireissulle mennään autolla. Näin tehdään, vaikka busseilla ja junilla pääsisi hyvin, ilman vaihtojakin jopa. En oikein ymmärrä tuota autoilun viehätystä, varsinkaan nuorten vihreiden keskuudessa. Tuntuu, että vanhat vasemmistolaisetkin ovat tässä suhteessa aatteellisempia, vaikka eivät pidä siitä suuremmin hälyä. Se ikäänkuin kuuluu aatteeseen ja elämäntapaan ja siihen ollaan totuttu.

vristo · 8 Lokakuu 2007

kemkim sanoi:
Olen kuullut monien ihmisten haukkuvan autoja ja suosittelevan muille kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, siis vihreiden piireissä. Sitten kuitenkin näille ihmisille kelpaavat mainiosti kyydit ja mökkireissulle mennään autolla. Näin tehdään, vaikka busseilla ja junilla pääsisi hyvin, ilman vaihtojakin jopa. En oikein ymmärrä tuota autoilun viehätystä, varsinkaan nuorten vihreiden keskuudessa. Tuntuu, että vanhat vasemmistolaisetkin ovat tässä suhteessa aatteellisempia, vaikka eivät pidä siitä suuremmin hälyä. Se ikäänkuin kuuluu aatteeseen ja elämäntapaan ja siihen ollaan totuttu.

Yleensähän mökille viedään melkoinen määrä tavaraakin ja farmariautolla tms. ne kulkevat hyvin. Lisäksi mökit ovat usein paikassa, jossa ei ainakaan mitään kovin kummoista paikallisjoukkoliikennettä ole (yksi bussi aamulla kylälle ja yksi illalla takaisin), eikä sellaisen varaan voi mitään perustaa. Ei sellaisessa mitään aatteita tarvita. Tai no, aktiivit vasemmistolaiset menevät toki Ladalla mökilleen.

kemkim · 9 Lokakuu 2007

vristo sanoi:
Yleensähän mökille viedään melkoinen määrä tavaraakin ja farmariautolla tms. ne kulkevat hyvin. Lisäksi mökit ovat usein paikassa, jossa ei ainakaan mitään kovin kummoista paikallisjoukkoliikennettä ole (yksi bussi aamulla kylälle ja yksi illalla takaisin), eikä sellaisen varaan voi mitään perustaa. Ei sellaisessa mitään aatteita tarvita. Tai no, aktiivit vasemmistolaiset menevät toki Ladalla mökilleen.

Eli voi todeta, että mökkeily ei mitään erityisen ekologista hommaa ole. Itse voisin kyllä hyvinkin ajatella meneväni mökille taksilla lähimmältä juna-asemalta, tai sitten sillä kerran päivässä kulkevalla bussilla. Tavarankuljetukset on sitten hoidettava muulla konstilla. 1960-luvulla kuljeteltin usein tavaraa polkupyörällä maaseudulla. Nykyihmiselle voisi olla liian raskasta. Ja kuljetuspalvelutkin on lakkautettu, kauppa-autoineen josta pystyi tilaamaan melkein mitä vaan.

Mikko Laaksonen · 10 Lokakuu 2007

Voisinko esittää vienon toivomuksen? Voitaisiinko ketjussa mökkimatkojen sijaan puhua siitä, miten joukkoliikenteen käyttö voitaisiin kaksinkertaistaa Suomessa. (Moderaattorin kommentti/kuukanko: siirsin mökkimatkakeskustelun omaan ketjuunsa)

Ketjussa on viime ajat keskitytty mökkimatkoihin ja voisiko kehittää niitä palvelevan junapalvelun. Tämä ei kuitenkaan liene oleellisin kysymys siinä, miten joukkoliikenne voitaisiin kaksinkertaistaa Suomessa. Nykyisin yksityisautolla ajetaan myös hyvin paljon suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen sisäisiä tavallisia työ- koulu-, kauppa- ja asiointimatkoja.
Eiköhän näissä olisi suurempia potentiaaleja lisätä joukkoliikenteen käyttö kuin mökkimatkoissa?

Moni käyttää toki mökki- ja muita harrastusmatkoja keskeisenä syynä auton omistukseen, mutta näille matkoille on kehitetty toimivia korvaavia vaihtoehtoja (yhteiskäyttöauto, auton vuokraus, taksi), jotka tulevat ehkä 5-10 tällaista matkaa vuodessa tekevälle varmasti halvemmiksi kuin auton omistaminen.

Oma näkemykseni on, että Turun ja Tampereen seudulla joukkoliikenteen käyttö voitaisiin kaksinkertaistaa seuraavin toimenpitein:

- Perustetaan seudullinen joukkoliikenneviranomainen, joka toteuttaa joukkoliikenteen seudullisesti yhtenä kokonaisuutena
- Joukkoliikenteen rungoksi toteutetaan noin puolet seudun väestöstä kävelyetäisyydellä kattava pikaraitiotie- ja paikallisjunalinjasto
- Muuta tiiviistä maankäyttöä palvellaan bussien runkolinjoilla
- Maankäytön kehittäminen keskitetään kävelyetäisyydelle joukkoliikenteen päälinjoista
- Joukkoliikenteelle toteutetaan keskustojen sisääntuloväylillä sellaiset etuudet, että yksityisautoliikenteen ruuhkautuminen ei haittaa joukkoliikennettä
- Joukkoliikenteen laatutasoon ja informaatioon kiinnitetään kattavasti huomiota (toimivat vaihtopysäkit, infotaulut, kaluston siisteys, jne. jne)

Keskisuurissa kaupungeissa (Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio jne) purisivat puolestaan seuraavat keinot:
- Perustetaan seudullinen joukkoliikenneviranomainen, joka toteuttaa joukkoliikenteen seudullisesti yhtenä kokonaisuutena
- Joukkoliikenteelle toteutetaan teli- tai nivelbusseihin perustuva runkolinjasto
- Maankäytön kehittäminen keskitetään kävelyetäisyydelle joukkoliikenteen päälinjoista
- Joukkoliikenteelle toteutetaan keskustojen sisääntuloväylillä- Joukkoliikenteelle toteutetaan keskustojen sisääntuloväylillä sellaiset etuudet, että yksityisautoliikenteen ruuhkautuminen ei haittaa joukkoliikennettä
- Joukkoliikenteen laatutasoon ja informaatioon kiinnitetään kattavasti huomiota (toimivat vaihtopysäkit, infotaulut, kaluston siisteys, jne. jne)

Pääsääntöisesti lisääntyvät liikennöintikulut voitaisiin kattaa lisääntyvillä lipputuloilla. Yhteiskunnan lisäpanostukset keskittyisivät infraan ja joukkoliikenneviranomaisiin.

R.Silfverberg · 10 Lokakuu 2007

Mikko Laaksonen sanoi:
Ketjussa on viime ajat keskitytty mökkimatkoihin ja voisiko kehittää niitä palvelevan junapalvelun. Tämä ei kuitenkaan liene oleellisin kysymys siinä, miten joukkoliikenne voitaisiin kaksinkertaistaa Suomessa. Nykyisin yksityisautolla ajetaan myös hyvin paljon suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen sisäisiä tavallisia työ- koulu-, kauppa- ja asiointimatkoja.
Eiköhän näissä olisi suurempia potentiaaleja lisätä joukkoliikenteen käyttö kuin mökkimatkoissa?

Varmaan on.

Mikko Laaksonen sanoi:
Moni käyttää toki mökki- ja muita harrastusmatkoja keskeisenä syynä auton omistukseen, mutta näille matkoille on kehitetty toimivia korvaavia vaihtoehtoja (yhteiskäyttöauto, auton vuokraus, taksi), jotka tulevat ehkä 5-10 tällaista matkaa vuodessa tekevälle varmasti halvemmiksi kuin auton omistaminen.

Omien laskelmieni mukaan meidän perheen tapauksessa ei tule. Mutta ehkä jonkun toisen kohdallla tulisi. Mutta unohdetaan ne mökit vähäksi aikaa.

Mikko Laaksonen sanoi:
Oma näkemykseni on, että Turun ja Tampereen seudulla joukkoliikenteen käyttö voitaisiin kaksinkertaistaa seuraavin toimenpitein:

- Perustetaan seudullinen joukkoliikenneviranomainen, joka toteuttaa joukkoliikenteen seudullisesti yhtenä kokonaisuutena
- Joukkoliikenteen rungoksi toteutetaan noin puolet seudun väestöstä kävelyetäisyydellä kattava pikaraitiotie- ja paikallisjunalinjasto
- Muuta tiiviistä maankäyttöä palvellaan bussien runkolinjoilla
- Maankäytön kehittäminen keskitetään kävelyetäisyydelle joukkoliikenteen päälinjoista
- Joukkoliikenteelle toteutetaan keskustojen sisääntuloväylillä sellaiset etuudet, että yksityisautoliikenteen ruuhkautuminen ei haittaa joukkoliikennettä
- Joukkoliikenteen laatutasoon ja informaatioon kiinnitetään kattavasti huomiota (toimivat vaihtopysäkit, infotaulut, kaluston siisteys, jne. jne)

Nämä ovat ihan järkeviä ehdotuksia, mutta miksi luulet että näitä ei ole ryhdytty toteuttamaan? Helsingin seudulla on viimeiset 60 vuotta yritetty saada aikaan jotain tuontapaista, mutta silti joukkoliikenteen osuus ei ole kaksinkertaistunut. Sanoisin että suurin este ovat maankäytön suunnittelemattomuus ja toisaalta investointien korkea hinta.

Mikko Laaksonen sanoi:
Pääsääntöisesti lisääntyvät liikennöintikulut voitaisiin kattaa lisääntyvillä lipputuloilla. Yhteiskunnan lisäpanostukset keskittyisivät infraan ja joukkoliikenneviranomaisiin.

Kuinka suuret ne lisäpanostukset esim Turun seudulla olisivat, suhteessa nykyisiin panostuksiin?

t. Rainer

petteri · 10 Lokakuu 2007

Minä lähtisin myös kehittämään maankäyttöä:

1) Vakituisten asuntojen rakentaminen kaavoitetun alueen ulkopuolelle kielletään silloin kun ei ole kyse maa- tai metsätalouden harjoittajista.

2) Kunnilta poistetaan käytännössä vapaa kaavoitusoikeus. Kuntien kaavoja hyväksyttäessä edellytetään, että kaupunki- ja taajamarakenne ei enää saa nykyisestään hajautua.

Mikko Laaksonen · 10 Lokakuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Nämä ovat ihan järkeviä ehdotuksia, mutta miksi luulet että näitä ei ole ryhdytty toteuttamaan?

Eri intressiryhmien (rakennusliikkeet, bussiliikennöitsijät, auto- ja polttoaineala, kaupan keskusliikkeet) painostuksen takia. Voimakkain painostus on kohdistunut siihen, että kaavoitukseen ei saada tolkkua. Bussiliikennöitsijät ovat sekä Turun että Tampereen seudulla vastustaneet raideliikennettä ja seudullista viranomaista.

R.Silfverberg sanoi:
Helsingin seudulla on viimeiset 60 vuotta yritetty saada aikaan jotain tuontapaista, mutta silti joukkoliikenteen osuus ei ole kaksinkertaistunut.

Helsingin seudun joukkoliikenteen käyttö on noin kaksin-kolminkertaista Turkuun ja Tampereeseen verrattuna. Kuten tiedämme kansainvälisistä esimerkeistä, tätä volyymieroa ei selitä vain kaupunkien koko, koska Helsingin taso on saavutettu myös Turun ja Tampereen kokoisissa kaupungeissa.

Helsingin seudulla sanoisin, että kaksinkertaisen joukkoliikenteen käytön saavuttaminen on todella vaikeaa. Keskustaan YTV-alueelta suuntautuvilla matkoilla ei ole suurta kasvupotentiaalia paitsi maankäytön kasvun seurauksena. Kehämäisillä matkoilla ja kehyskunnsita matkustus voi toki kaksin- tai moninkertaistua.

R.Silfverberg sanoi:
Kuinka suuret ne lisäpanostukset esim Turun seudulla olisivat, suhteessa nykyisiin panostuksiin?

Investoinnit n. 200 - 500 M€ 10 - 20 v tähtäimellä.
Viranomainen noin + 200 - 500 000 € / v.
Liikennöintituki ja ylläpitomenot + 5 - 10 M€ / v erityisesti seudun tarpeiden vuoksi.

Karkeasti ottaen samat luvut sopivat Tampereelle.

R.Silfverberg · 10 Lokakuu 2007

Mikko Laaksonen sanoi:
Eri intressiryhmien (rakennusliikkeet, bussiliikennöitsijät, auto- ja polttoaineala, kaupan keskusliikkeet) painostuksen takia. Voimakkain painostus on kohdistunut siihen, että kaavoitukseen ei saada tolkkua.

Tämä on varmaan se vakavin ongelma. Lääkkeitä?

Mikko Laaksonen sanoi:
Bussiliikennöitsijät ovat sekä Turun että Tampereen seudulla vastustaneet raideliikennettä ja seudullista viranomaista.

Todennäköisesti ohimenevä ilmiö. Täsmällen sama tilanne oli pääkaupunkiseudulla reilut 20 vuotta sitten, ja nyt kehyskunnissa.

Mikko Laaksonen sanoi:
Helsingin seudun joukkoliikenteen käyttö on noin kaksin-kolminkertaista Turkuun ja Tampereeseen verrattuna. Kuten tiedämme kansainvälisistä esimerkeistä, tätä volyymieroa ei selitä vain kaupunkien koko, koska Helsingin taso on saavutettu myös Turun ja Tampereen kokoisissa kaupungeissa.

Noita muita Turun/Mansen kokoisia kaupunkeja kai yhdistää se että joukkoliikennematkustaminen niissä on vanha traditio, ja sillä on erityinen paikka kaupunkilaisten sydämessä, että voi puhua jonkinlaisesta "brändistä".

Onko Turussa/Mansessa jotain sellaisia traditioita joita voisi hyödyntää joukkoliikenteen puffaamisessa? Molemmissa kaupungeissahan yliopistojen merkitys on aika suuri, ja opiskelijat tunnetusti joukkoliikenteen suurkuluttajia. Voisivatko he toimia "brändin luojina"?

Mikko Laaksonen sanoi:
Helsingin seudulla sanoisin, että kaksinkertaisen joukkoliikenteen käytön saavuttaminen on todella vaikeaa. Keskustaan YTV-alueelta suuntautuvilla matkoilla ei ole suurta kasvupotentiaalia paitsi maankäytön kasvun seurauksena. Kehämäisillä matkoilla ja kehyskunnsita matkustus voi toki kaksin- tai moninkertaistua.

Näinhän se on.

Mikko Laaksonen sanoi:
Investoinnit n. 200 - 500 M€ 10 - 20 v tähtäimellä.

Kuinka pitkää pikaraitiotie- tai lähijunaverkkoa, kalustohankintoineen kaikkineen rakennetaan tällä rahalla?

Mikko Laaksonen sanoi:
Viranomainen noin + 200 - 500 000 € / v.
Liikennöintituki ja ylläpitomenot + 5 - 10 M€ / v erityisesti seudun tarpeiden vuoksi.

Miten kaukana itse kaupungista menee muuten Turun seudun raja tässä tapauksessa?

t. Rainer