Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Aloitan uuden ketjun 3.12.2009 voimaan astuneiden joukkoliikennettä koskevan EU:n palvelusopimusasetuksen ja Suomen joukkoliikennelain vaikutuksista, koska Turun seudun linjastoa koskevan keskusteluketjun perusteella niistä on syytä informoida foorumilaisia paremmin.
Tässä linkit asiakirjoihin:
Joukkoliikennettä koskeva EU:n palvelusopimusasetus 1370/2007
Joukkoliikennelaki
Ensimmäisenä perusasia: Joukkoliikennettä koskeva EU:n palvelusopimusasetus 1370/2007 on sellaisenaan Suomessa 3.12.2009 voimaan astunut laki. Se ei ole direktiivi eli ohje lain muuttamiseksi vaan Suomessa sellaisenaan sovellettava laki itsessään.
Joukkoliikennelaki oli tarpeen säätää 3.12.2009 siksi, että muuten palvelusopimusasetuksen vaikutukset Suomessa olisivat olleet arvaamattomat. Ilman kansallista joukkoliikennelakia ei olisi ollut määritelty mm. toimivaltaisia viranomaisia tai siirtymäaikaa.
PSA:n ydinkohda on tämä:
3 artikla kohta 1. "Kun toimivaltainen viranomainen päättää myöntää valitsemalleen liikenteenharjoittajalle minkä tahansa luonteisen yksinoikeuden ja/tai korvauksen julkisen palveluiden velvoitteiden täyttämisestä, tämän viranomaisen on myönnettävä se julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen puitteissa."
Tästä on toki poikkeuksina yleiset säännöt (kohta 2 ja 3). Nämä eivät kuitenkaan tarkoita seutulipun tyyppisiä järjestelmiä.
Ensisijaisesti julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset on tehtävä lain julkisista hankinnoista mukaisesti (tämä seuraa PSA:n 5. artiklan kohdasta 1, koska siinä mainitut direktiivit on toimeenpantu Suomessa lailla julkisista hankinnoista), paitsi jos ne ovat käyttöoikeussopimuksia, joita määrittelee PSA:n 5. artiklan kohdat 2-6. Näiden perusteella käyttöoikeussopimukset on tehtävä tarjouskilpailun perusteella, paitsi jos ne tehdään sisäiseltä liikennöitsijältä, ne ovat pieniä (kokonaisarvo alle 1 M€/v tai alle 300 000 km/v, alle 23 ajoneuvon liikennöitsijältä 2M€/v tai alle 600 000 km/v), kyseessä on kiireellinen toimi tai jos sopimus koskee rautatieliikennettä.
PSA:n 8. artikla määrittelee siirtymäkauden. Se ei koske lain julkisista hankinnoista mukaisia hankintoja, vaan vain käyttöoikeussopimuksia. 8. artiklan 3. kohdassa määritellään että ennen 3.12.2009 tehtyjä käyttöoikeussopimuksia voidaan tietyin edellytyksin soveltaa niiden päättymiseen asti.
Linjaliikenneluvat eivät ole olleet käyttöoikeussopimuksia, vaan ne on joukkoliikennelain 62§ "Liikennelupien ja sopimusten voimassaoloon liittyvät siirtymäsäännökset" mukaisesti muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Pääsääntöisesti linjaliikenneluvat ovat voimassa siirtymäajan liikennöintisopimuksina voimassaoloaikansa loppuun. Ennen 30.6.2014 päättyvät luvat ovat voimassa siihen asti, jollei liikenteenharjoittaja halua toisin. Lisäksi eri viranomaisilla on mahdollista irtisanoa sopimukset 18 kk irtisanomisajoilla siten, että Keravan ja Kirkkonummen alueella sopimukset voi irtisanoa päättymään 30.6.2013 mennessä, HSL:n alueella 30.6.2014 mennessä, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun toimivaltaisten viranomaisten alueella 30.6.2015 mennessä ja muualla 30.6.2016 mennessä.
Turun seudulla pääosa linjaliikenneluvista on ollut aiemmin kuin 30.6.2014 päättyviä. Siitä ko. ketjun otsikko.
PSA:n seurauksena 3.12.2009 jälkeen ei voida myöntää uusia joukkoliikenteen julkisia palvelusopimuksia muutoin kuin käyttöoikeussopimuksia sen mukaisen menettelyn perusteella tai julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia lain julkisista hankinnoista mukaisesti. Siis mitään liikennettä, joka saa yksinoikeuksia tai julkista tukea, ei enää voi liikennöidä muuten kuin PSA:n mukaisin menettelyin.
Tällä hetkellä jos halutaan uusia tai oleellisesti muutettuja joukkoliikenteen palveluita on vain kaksi vaihtoehtoa:
- Tehdään PSA:n tai lain julkisista hankinnoista mukainen joukkoliikenteen palvelusopimus, pääsääntöisesti kilpailutuksen perusteella.
- Liikenne on markkinaehtoista joukkoliikennelain mukaisin edellytyksin, jolloin se ei saa senttiäkään julkista tukea eikä yksinoikeutta.
Siirtymäkauden sopimuksia ei voida enää 3.12.2009 jälkeen muuttaa, ei muuttamalla sopimusta eikä muuttamalla lakia, koska tämä on PSA:n 8. artiklan vastaista.
Jos ei halua, että PSA:aa sovelletaan, on syytä vaatia Suomen eroa EU:sta.
---------- Viesti lisätty kello 14:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:07 ----------
Kyseessähän oli tietysti vain liikennöitsijöiden ilmoitus siitä, miten he aikoivat toimia. Ei kai ketään muuta voida syyttää siitä, miten aikoo itse toimia.
Olen edellä kuvannut, että mikäli lakiuudistusta ei olisi tehty, ei mitään siirtymäaikaa olisi ollut vaan olisi siirrytty joko markkinaehtoiseen (ei yksinoikeutta, ei julkista tukea) liikenteeseen tai PSA:n ja lain julkisista hankinnoista mukaiseen liikenteeseen.
Juuri siksi kannatan sitä, että PSA:n mukaiseen liikenteeseen siirrytään heti kun mahdollista.
Kyseinen liikenne on tällöin markkinaehtoista, ja sitä ei koske yksinoikeudet eikä julkinen tuki. En ihmettele, että tällaista liikennettä ole anottu, koska siirtymäkauden liikennöintisopimusten mukaisen liikenteen liikevaihdosta noin 20-30% on julkista tukea.
Tilanne on pikemminkin se, että koska niillä taajama-alueilla, joilla on tarpeen parantaa palvelutasoa merkittävästi, on siirtymäkauden liikennöintisopimusten liikennettä, ei ole mielekästä tilata uutta kilpailutettua liikennettä niin kauan kuin siirtymäkauden liikennöintisopimusten mukainen liikenne on siellä haittaamassa. Yleensä palveluiden parannushan olisi linjojen jatkoa joillekin palveluttomille alueille, tiheämpää palvelua nykyisillä linjoilla tai uutta linjastoa tehottoman tilalle.
Kuten edellä kuvasin, PSA on jo Suomessa voimassa oleva laki. Suomen lakia voidaan muuttaa vain sen puitteissa. PSA:n vuoksi siirtymäaikoja ei voida enää 3.12.2009 jälkeen pidentää, eikä yksinoikeuksia tai julkista tukea myöntää kuin PSA:n ja/tai lain julkisista hankinnoista mukaan.
Nimimerkki Admiral Observerin ja hänen taustatahojensa olisi varmaan syytä ehdottaa Suomen eroamista EU:sta. Juuri muuta vaihtoehtoa PSA:n soveltamiselle ei ole.
Yleisesti pidetään kai Ruotsin ja Suomen yhteiskuntajärjestelmiä varsin samankaltaisina pohjoismaisina hyvinvointivaltioina. Lisäksi molemmat maat ovat EU:n jäsenmaita, joka on tässä kai ratkaisevinta. Runkolinjastoja toteutettiin alueille, joiden palvelutaso ja -suorite oli vastaavaa kuin Tampereen ja Turun sisäisessä liikenteessä. Malmön ja Jönköpingin tapauksessa suoritteet ja kustannukset vähenivät hieman ja lipputulot lisääntyivät selkeästi.
Muutos on kuitenkin modernin yhteiskunnan jatkuva piirre. On aika harhainen menestyksen resepti, että liikennöitsijä yrittää elää kuin yhteiskunta ei muuttuisi. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi liikennöitsijävetoisen liikenteen alueella joukkoliikenteen käyttö on 1/3 - 1/4 siitä, mikä se on samalla seudulla viranomaisen suunnittelemasta ja tilaamasta liikenteestä.
---------- Viesti lisätty kello 20:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:58 ----------
Edelliseen vielä muutama täydennys:
- Tampereen, Turun ja entisen YTV-alueen sisäinen liikenne (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) oli jo ennen PSA:n voimaantuloa järjestetty PSA:n mukaisella tavalla eli hankittu lain julkisista hankinnoista mukaisesti joko kilpailutettuna tai sisäisiltä tuottajilta.
- PSA:n vaikutukset ovat useissa muissa EU-maissa olleet Suomea paljon pienemmät, koska joukkoliikenteen järjestämistapa on ollut lähempänä asetuksen säädöksiä. Ruotsin ja Tanskan liikenne on järjestetty pääosin PSA:n mukaisesti kilpailutettuna ostoliikenteenä tai sisäisen tuottajan liikenteenä, kaukoliikenne ja lentokenttäbussit markkinaehtoisena liikenteenä. Saksassa merkittävän osan kaupunkien liikenteestä hoitaa sisäinen tuottaja. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Lontoon liikenne on ollut kilpailutettu ja muun maan liikenne markkinaehtoista. Ilmeisesti monissa maissa on ollut myös käyttöoikeussopimuksen luonteisia sopimuksia, joita siirtymäsäädökset ovat koskeneet ilman kansallisia säädöksiä.
Tässä linkit asiakirjoihin:
Joukkoliikennettä koskeva EU:n palvelusopimusasetus 1370/2007
Joukkoliikennelaki
Ensimmäisenä perusasia: Joukkoliikennettä koskeva EU:n palvelusopimusasetus 1370/2007 on sellaisenaan Suomessa 3.12.2009 voimaan astunut laki. Se ei ole direktiivi eli ohje lain muuttamiseksi vaan Suomessa sellaisenaan sovellettava laki itsessään.
Joukkoliikennelaki oli tarpeen säätää 3.12.2009 siksi, että muuten palvelusopimusasetuksen vaikutukset Suomessa olisivat olleet arvaamattomat. Ilman kansallista joukkoliikennelakia ei olisi ollut määritelty mm. toimivaltaisia viranomaisia tai siirtymäaikaa.
PSA:n ydinkohda on tämä:
3 artikla kohta 1. "Kun toimivaltainen viranomainen päättää myöntää valitsemalleen liikenteenharjoittajalle minkä tahansa luonteisen yksinoikeuden ja/tai korvauksen julkisen palveluiden velvoitteiden täyttämisestä, tämän viranomaisen on myönnettävä se julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen puitteissa."
Tästä on toki poikkeuksina yleiset säännöt (kohta 2 ja 3). Nämä eivät kuitenkaan tarkoita seutulipun tyyppisiä järjestelmiä.
Ensisijaisesti julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset on tehtävä lain julkisista hankinnoista mukaisesti (tämä seuraa PSA:n 5. artiklan kohdasta 1, koska siinä mainitut direktiivit on toimeenpantu Suomessa lailla julkisista hankinnoista), paitsi jos ne ovat käyttöoikeussopimuksia, joita määrittelee PSA:n 5. artiklan kohdat 2-6. Näiden perusteella käyttöoikeussopimukset on tehtävä tarjouskilpailun perusteella, paitsi jos ne tehdään sisäiseltä liikennöitsijältä, ne ovat pieniä (kokonaisarvo alle 1 M€/v tai alle 300 000 km/v, alle 23 ajoneuvon liikennöitsijältä 2M€/v tai alle 600 000 km/v), kyseessä on kiireellinen toimi tai jos sopimus koskee rautatieliikennettä.
PSA:n 8. artikla määrittelee siirtymäkauden. Se ei koske lain julkisista hankinnoista mukaisia hankintoja, vaan vain käyttöoikeussopimuksia. 8. artiklan 3. kohdassa määritellään että ennen 3.12.2009 tehtyjä käyttöoikeussopimuksia voidaan tietyin edellytyksin soveltaa niiden päättymiseen asti.
Linjaliikenneluvat eivät ole olleet käyttöoikeussopimuksia, vaan ne on joukkoliikennelain 62§ "Liikennelupien ja sopimusten voimassaoloon liittyvät siirtymäsäännökset" mukaisesti muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Pääsääntöisesti linjaliikenneluvat ovat voimassa siirtymäajan liikennöintisopimuksina voimassaoloaikansa loppuun. Ennen 30.6.2014 päättyvät luvat ovat voimassa siihen asti, jollei liikenteenharjoittaja halua toisin. Lisäksi eri viranomaisilla on mahdollista irtisanoa sopimukset 18 kk irtisanomisajoilla siten, että Keravan ja Kirkkonummen alueella sopimukset voi irtisanoa päättymään 30.6.2013 mennessä, HSL:n alueella 30.6.2014 mennessä, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun toimivaltaisten viranomaisten alueella 30.6.2015 mennessä ja muualla 30.6.2016 mennessä.
Turun seudulla pääosa linjaliikenneluvista on ollut aiemmin kuin 30.6.2014 päättyviä. Siitä ko. ketjun otsikko.
PSA:n seurauksena 3.12.2009 jälkeen ei voida myöntää uusia joukkoliikenteen julkisia palvelusopimuksia muutoin kuin käyttöoikeussopimuksia sen mukaisen menettelyn perusteella tai julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia lain julkisista hankinnoista mukaisesti. Siis mitään liikennettä, joka saa yksinoikeuksia tai julkista tukea, ei enää voi liikennöidä muuten kuin PSA:n mukaisin menettelyin.
Tällä hetkellä jos halutaan uusia tai oleellisesti muutettuja joukkoliikenteen palveluita on vain kaksi vaihtoehtoa:
- Tehdään PSA:n tai lain julkisista hankinnoista mukainen joukkoliikenteen palvelusopimus, pääsääntöisesti kilpailutuksen perusteella.
- Liikenne on markkinaehtoista joukkoliikennelain mukaisin edellytyksin, jolloin se ei saa senttiäkään julkista tukea eikä yksinoikeutta.
Siirtymäkauden sopimuksia ei voida enää 3.12.2009 jälkeen muuttaa, ei muuttamalla sopimusta eikä muuttamalla lakia, koska tämä on PSA:n 8. artiklan vastaista.
Jos ei halua, että PSA:aa sovelletaan, on syytä vaatia Suomen eroa EU:sta.
---------- Viesti lisätty kello 14:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:07 ----------
Pidennetty siirtymäaika oli linja-autoliiton lobbaama asia.Kenenköhän lobbaama sekin asia oli?
Liikennöitsijät varoittivat jo alkuvaiheessa, että jos järjestelmästä tehdään "taipumaton" eli siirtymäaikana ei voi tehdä muutoksia, on odotettavissa heikoiten kannattavan liikenteen supistus ennen siirtymäkauden sopimuksia.
Kyseessähän oli tietysti vain liikennöitsijöiden ilmoitus siitä, miten he aikoivat toimia. Ei kai ketään muuta voida syyttää siitä, miten aikoo itse toimia.
Näin tapahtui, koska jotkut halusivat väkisin viedä lakiuudistusta eteenpäin.
Olen edellä kuvannut, että mikäli lakiuudistusta ei olisi tehty, ei mitään siirtymäaikaa olisi ollut vaan olisi siirrytty joko markkinaehtoiseen (ei yksinoikeutta, ei julkista tukea) liikenteeseen tai PSA:n ja lain julkisista hankinnoista mukaiseen liikenteeseen.
Tuskin Laaksonenkaan pistäisi omia rahojaan kiinni vastaavassa tilanteessa?
Juuri siksi kannatan sitä, että PSA:n mukaiseen liikenteeseen siirrytään heti kun mahdollista.
Uutta liikennettä voi anoa ja sitä voi saada, mutta nykyiset maksujärjestelmät eivät siinä kelpaa.
Kyseinen liikenne on tällöin markkinaehtoista, ja sitä ei koske yksinoikeudet eikä julkinen tuki. En ihmettele, että tällaista liikennettä ole anottu, koska siirtymäkauden liikennöintisopimusten mukaisen liikenteen liikevaihdosta noin 20-30% on julkista tukea.
Uusia reittejä saa tilata, ne eivät saa loukata olemassaolevaa liikennettä.
Kertonee kuitenkin nykyisen palvelutason kattavuudesta, että mihinkään ei ole tilattu liikennettä, koska se loukkaisi olemassa olevaa liikennettä.
Tilanne on pikemminkin se, että koska niillä taajama-alueilla, joilla on tarpeen parantaa palvelutasoa merkittävästi, on siirtymäkauden liikennöintisopimusten liikennettä, ei ole mielekästä tilata uutta kilpailutettua liikennettä niin kauan kuin siirtymäkauden liikennöintisopimusten mukainen liikenne on siellä haittaamassa. Yleensä palveluiden parannushan olisi linjojen jatkoa joillekin palveluttomille alueille, tiheämpää palvelua nykyisillä linjoilla tai uutta linjastoa tehottoman tilalle.
Vielä on aikaa muuttaa tulevaa lakia, tämähän ei olisi ensimäinen kerta eikä viimeinen kun lakia muutetaan siirtymä-ajan puitteissa.
Kuten edellä kuvasin, PSA on jo Suomessa voimassa oleva laki. Suomen lakia voidaan muuttaa vain sen puitteissa. PSA:n vuoksi siirtymäaikoja ei voida enää 3.12.2009 jälkeen pidentää, eikä yksinoikeuksia tai julkista tukea myöntää kuin PSA:n ja/tai lain julkisista hankinnoista mukaan.
Nimimerkki Admiral Observerin ja hänen taustatahojensa olisi varmaan syytä ehdottaa Suomen eroamista EU:sta. Juuri muuta vaihtoehtoa PSA:n soveltamiselle ei ole.
Niin, sehän on aina hienoa kun voi osoittaa että jossain muualla, muissa yhteiskuntajärjestelmissä ja sosiaalisissa taustoissa sekä muina aikoina on tämänkaltaisia matkustusmäärän nousuja. Sopivasti unohdetaan mahdollisesti myös merkittävät liikennemäärän nousut sekä taloudellisen kustanteen nousu?
Yleisesti pidetään kai Ruotsin ja Suomen yhteiskuntajärjestelmiä varsin samankaltaisina pohjoismaisina hyvinvointivaltioina. Lisäksi molemmat maat ovat EU:n jäsenmaita, joka on tässä kai ratkaisevinta. Runkolinjastoja toteutettiin alueille, joiden palvelutaso ja -suorite oli vastaavaa kuin Tampereen ja Turun sisäisessä liikenteessä. Malmön ja Jönköpingin tapauksessa suoritteet ja kustannukset vähenivät hieman ja lipputulot lisääntyivät selkeästi.
On kuitenkin myös toinen tie;jos pystyy estämään muutoksen, menestyy.
Muutos on kuitenkin modernin yhteiskunnan jatkuva piirre. On aika harhainen menestyksen resepti, että liikennöitsijä yrittää elää kuin yhteiskunta ei muuttuisi. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi liikennöitsijävetoisen liikenteen alueella joukkoliikenteen käyttö on 1/3 - 1/4 siitä, mikä se on samalla seudulla viranomaisen suunnittelemasta ja tilaamasta liikenteestä.
---------- Viesti lisätty kello 20:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:58 ----------
Edelliseen vielä muutama täydennys:
- Tampereen, Turun ja entisen YTV-alueen sisäinen liikenne (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) oli jo ennen PSA:n voimaantuloa järjestetty PSA:n mukaisella tavalla eli hankittu lain julkisista hankinnoista mukaisesti joko kilpailutettuna tai sisäisiltä tuottajilta.
- PSA:n vaikutukset ovat useissa muissa EU-maissa olleet Suomea paljon pienemmät, koska joukkoliikenteen järjestämistapa on ollut lähempänä asetuksen säädöksiä. Ruotsin ja Tanskan liikenne on järjestetty pääosin PSA:n mukaisesti kilpailutettuna ostoliikenteenä tai sisäisen tuottajan liikenteenä, kaukoliikenne ja lentokenttäbussit markkinaehtoisena liikenteenä. Saksassa merkittävän osan kaupunkien liikenteestä hoitaa sisäinen tuottaja. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Lontoon liikenne on ollut kilpailutettu ja muun maan liikenne markkinaehtoista. Ilmeisesti monissa maissa on ollut myös käyttöoikeussopimuksen luonteisia sopimuksia, joita siirtymäsäädökset ovat koskeneet ilman kansallisia säädöksiä.
Viimeksi muokattu: