Junahavaintoja heinä - joulukuu 2007

Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Sunnuntaina käynnistyneen uuden aikataulukauden kunniaksi vain sunnuntaisin kulkevan IC2 188 keulilla Sr2 pari 3222 ja 3206.
 
Nyt on liikenteessä jo viisi leasing-sarjan Ed-vaunua. Perjantaina IC2 184:ssä Ed 28069 (leima 11.07).

Kierrot ovat muuttuneet siten, ettei sunnuntain IC 54:ssä tulekaan enää alas IC2-runkoa lisävaunuina, vaan esimerkiksi tänään 16.12. siinä oli neljä Ed-vaunua. Nähtävästi samat neljä Ed-vaunua menevät sitten perjantain IC 55:ssä Ouluun. Kuinkahan mahtaa olla sitten perjantain IC 49? Siinähän meni myös ylös lisävaunuina IC2-runko, joka tuli alas saman tien lauantain IC 50:ssä. Ilmeisesti Ed-vaunuja on kuitenkin nyt jo sen verran ylimääräisiä, että niitä voidaan laittaa viikonlopun lisävaunuiksi.

Seinäjoen vaununvaihtojuna taitaa kulkea edelleen, sillä P 414:ssä oli pidempi sininen runko (Eip+EFit+Ei+3 Ein).
 
Viimeksi muokattu:
Helsinki-Turku-radan sinisten sn 160 -junarunkojen vaunujärjestys on muuttunut ilmeisesti 9.12. alkaen.

Ennen: Eip, Ein, Ei, Rbkt, Ein, EFit
Nyt: Eip, EFit, Rbkt, Ei, Ein, Ein
 
Tänään lauantaina 22.12.2007 havaittiin Pasilan asemalla, että raiteelta 6 klo 17.15 Turun satamaan lähtevä Pendolino-juna pääsi lähtemään vasta 4 min myöhässä, koska pyörätuolia käyttävän matkustajan palvelu vei aikaa. Seurauksena myöhästyi myös samaa raidetta käyttävän S-junan lähtö 3 min, aikataulun mukainen lähtöaika 17.18. Leppävaaraan S-juna saapui 4 min myöhässä ja matkustajat eivät ehtineet linjan 26 klo 17.31 vuoroon. Kyseinen linjavuoro on Espoon aikataulukirjan mukaan kyseiseisen S-junan jatkoyhteys. Matkustajat nousivat linjan 27 klo 17.44 vuoroon.

Jos junia liikennöidään samaa raidetta esimerkiksi 3 min välein, niin yhden junan myöhästyminen aiheuttaa perässä tulevien junien myöhästymisiä ja matkustajat voivat myöhästyä jatkoyhteyksistään. Tällainen voi aiheuttaa kielteisiä joukkoliikennekokemuksia ja vähentää halukkuutta joukkoliikenteen käyttöön myöhemmin. Jos jatkoyhteyksiä on tihein välein, ei aiheidu suurta haittaa.

Hyvinkäältä Rautatiemuseosta palaamassa olleet matkustajat toivottavat tutuille ja tuntemattomille Hyvää Joulua ja Turvallisia Matkoja Vuodelle 2008!
 
Seurauksena myöhästyi myös samaa raidetta käyttävän S-junan lähtö 3 min, aikataulun mukainen lähtöaika 17.18. Leppävaaraan S-juna saapui 4 min myöhässä ja matkustajat eivät ehtineet linjan 26 klo 17.31 vuoroon. Kyseinen linjavuoro on Espoon aikataulukirjan mukaan kyseiseisen S-junan jatkoyhteys. Matkustajat nousivat linjan 27 klo 17.44 vuoroon.

Tällaiset ovat ikäviä asioita joukkoliikenteessä, mutta valitettavan tosia näillä tiheillä vuoroväleillä mm. pääkaupunkiseudulla. Yksi myöhästyminen vaikuttaa useisiin muihin. Kuten luottamusmiestoiminnassa - toiseen suuntaan kun kumartaa, niin samaan aikaan pyllistää toiseen...

Onneksi tuossa tapauksessa Leppävaarassa tuli nyt sitten loppupeleissä korkeintaan 12 minuutin odotus ennen seuraavaa bussia. Aikataulullisesti tuo S-juna on varmasti yhteys linjalle 26, mutta yhteistyötä ei näillä kuitenkaan ole. Mikäli toinen on myöhässä, niin toinen ei voi odottaa mm. siksi, että linjan 26 saapuessa seuraavan kerran Leppävaaraan yhteys menisi taas siinä kohtaan poikki... Dominoa...

Mikäli pyörätuoliasiakas olisi odottanut seuraavaa junaa Pasilassa, hänellä olisi mennyt lähes kaksi tuntia ennen seuraavaa pyörätuoliasiakkaille tarkoitettua junaa.

Tällaisista syistä johtuen olisikin toivottavaa yhteistyö lipputoimistojen, apua tarvitsevien matkustajien ja konduktöörien välillä, että konduktööri saisi etukäteen tiedon kyytiin nousevasta pyörätuolista. Näin asemalle saavuttaessa osattaisiin olla valmiina käyttämään invanostinta ja toiminta olisi nopeampaa. Pendolinossa nostimen käyttöönotosta käytön päättämiseen kuluu nopeimmillaan noin 1 min 30 sek - 2 minuuttia. Tämä vaatii kuitenkin kaiken menevän kohdalleen eli asiakkaasta on etukäteen tieto, hän on oikean oven kohdalla ja kaikki taivaan kappaleetkin osuvat kohdalleen sekä aurinko paistaa. Ilmoittaminen toimii etenkin pienemmillä asemilla, mutta isoimmilla asiakasmäärät ovat sellaisia, että joskus tieto saattaa jäädä matkalle.

Toivottavasti uusi vuosi tuo parannusta tähänkin asiaan.
 
Toivottavasti uusi vuosi tuo parannusta tähänkin asiaan.

Toivottvasti myös ylipäätään toimisi paremmin. Kyllä vain luulisi, että kun kerta tehdään niin tarkaksi aikataulut niin sitten on myös käytännössä testattu se toimivuus. Kun yksi Pendon romu on myöhässä niin sitten myöhästyy moni muukin juna, ja ihminen..

Viime syksynä kun satuin kulkemaan muutama aamuna U-junalla Leppävaarasta 09.29. Lähes poikkeuksessa Turusta tuleva "Italian herkku" oli myöhässä, ja myös siten tuo U. Kun eihän Vr:n lippulaiva voi millään olla lähijunan takana, ei millään ei..:cool:
 
26.12.07 Vantaa, Tikkurila

Ic2 111 (Helsinki-Lahti-Kouvola) veti Sr1-veturi. En nähnyt numeroa pimeessä, mutta ei toi minusta kauheen yleistä ole..?
 
Viime syksynä kun satuin kulkemaan muutama aamuna U-junalla Leppävaarasta 09.29. Lähes poikkeuksessa Turusta tuleva "Italian herkku" oli myöhässä, ja myös siten tuo U. Kun eihän Vr:n lippulaiva voi millään olla lähijunan takana, ei millään ei..:cool:

Otetaanpa tämä tarkempaan mietintään, vaikka kirjoittajalla selkeästi onkin muotoutunut päässään vahva mielikuva junan myöhässä kulkemisen syystä.

Rantaradalla myöhässä kulkeminen ei todellakaan ole mitenkään poikkeuksellista syksyisin muutamien pahimpien lehtikeliviikkojen aikana - valitettavasti. Kello 9 aikaan myöhässä kulkeminen saattaa johtua paljon muistakin seikoista kuin kaluston alkuperästä. Kello 6-9 välillä on kulkenut useita lähi- ja kaukoliikenteen vuoroja, jotka kukin vuorollaan liukastelee kiskoilla ja turvallisuudesta tinkimättä tinkivät aikatauluistaan pidentämällä kiihdytyksiin sekä jarrutuksiin kuluvaa matkaa ja aikaansa. Tästä alkaa "domino" eli yksi juna jää myöhään ja Kirkkonummen länsipuolella tämä alkaa kertautumaan kohtauspaikoilla vastaantulijan odottamisten vuoksi. Ainoastaan Gålisjoki-Karjaa välillä on mahdollisuus suorittaa "linjakohtaus" kaksoisraiteella eli suurin osa kohtaamisista tapahtuu asemilla.

Tilannetta sen enempää miettimättä ensimmäisenä syy on helppo laittaa Pendolinon piikkiin, jossa toki on omalta osaltaan ollut myös ongelmia. Totuus voi kuitenkin olla aivan toisenlainen - se täytyy vain pystyä hahmottamaan. Joukkoliikenne on kokonaisuuksia.

Eräs esimerkki, jonka olen jo aiemminkin saattanut kertoa tapahtui Hyvinkäällä. Odotin R-junan kanssa ohi kulkenutta Pendolinoa kello 17 aikaan Helsingin suuntaan tultaessa. Ensimmäisenä kuulutuksen jälkeen pienestä myöhästymisestä kuului matkustamosta "aina noita saa odottaa". Totuus oli kuitenkin tällainen:

Aamupäivällä kello 10 aikaan oli tavarajunan Sr1-veturi lauennut Kokkolan ja Ylivieskan välillä linjalle. Tämä myöhästytti etelään saapuvaa InterCity-junaa, joka taas jätti Tampereelta Jyväskylän suuntaan kulkeneen yhteysjunan myöhään. Tätä taas joutui odottamaan Jyväskylästä Tampereen suuntaan tullut yhteysjuna, joka jäi myöhään ja jätti pohjoiseen matkanneen yhteysjunan myöhään, jolloin taas jäi etelään tullut juna myöhään ja taas oli Tampereella yhteysjunan odotettava... taas jäi Tampereelle saapuva juna myöhään ja näin tämä Pendolinokin oli meidän kanssa samaan aikaan Hyvinkäällä. Myöhästyimme 5 minuuttia, joka saatiin Tikkurilan ja Pasilan välillä kuitenkin kiinni. Sitä se domino on...

Samanlainen tapaus aiheutui Moskovan ja Pietarin välillä tapahtuneen pommi-iskun vuoksi, jossa vaikutukset koettiin lähiliikenteessä asti. Helsinkiin kello 15:39 saapumassa ollut R-juna myöhästyi 5 minuuttia puolitoista vuorokautta pommi-iskun jälkeen! Syy: Tolstoi varasi Helsingissä tuloraiteen, koska oli saapunut noin 4 tuntia myöhässä. Tämä siis puolitoista vuorokautta myöhemmin, kun jossain Venäjällä oli räjähtänyt pommi. Kuinka moni Helsinki aseman tulo-opastimella odottaneista asiakkaista ymmärsi, että tilanne voisi oikeasti johtua kyseisestä syystä? Ei varmasti kovin moni...
 
Viimeksi muokattu:
Tilannetta sen enempää miettimättä ensimmäisenä syy on helppo laittaa Pendolinon piikkiin, jossa toki on omalta osaltaan ollut myös ongelmia. Totuus voi kuitenkin olla aivan toisenlainen - se täytyy vain pystyä hahmottamaan. Joukkoliikenne on kokonaisuuksia.
Mulle ei ole mitään uutta, että osa rantaradan lähijunaista, joiden pitää lähteä heti kaukojunan perään, ovat hiukan myöhässä. Myöhästymiset ovat onneksi vain pari minuuttia, joten vielä hyväksyttävissä. Omien havaintojeni mukaan eniten myöhästymisiä aiheuttavat sinisillä vaunuilla ajettavat pikajunat, jotka eivät pääse lähtemään Pasilasta ennenkuin konnari on sulkenut käsin kaikki ovet, toiseksi eniten pendot, kun taas IC2:et kulkevat kuin kello. Olisiko mitään keinoa saada sinisistä vaunuista kootut junat liikennöimään jonnekin ruuhka-Suomen ulkopuolelle? Tietysti niillä on nostalgia-arvoa, mutta ne alkavat olla siinä vaiheessa elinkaartaan että sopivat parhaiten lyhkäisempiin taajamajuniin ja viikonlopun täydennysvaunuiksi.

t. Rainer
 
Olisiko mitään keinoa saada sinisistä vaunuista kootut junat liikennöimään jonnekin ruuhka-Suomen ulkopuolelle?

Aika hoitaa parasta aikaa tehtäväänsä. Se, että 20. joulukuuta alkaen Pendolino (S141/S152) on alkanut hoitamaan tehtäviä myös Turku satamaan asti ajaa varmasti asiaa myös eteenpäin. Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan liikennöivissä junissa ei allekirjoittaneen mielestäkään tulisi olla yhtään sinistä päivävaunua juuri täsmällisyyteen vedoten. Rainer on havainnoinut aivan saman asian kuin allekirjoittanut, että pikajunilla on yksinkertaisesti mahdotonta pysyä aikataulussa ja suurin syy on sivuovissa sekä niiden sulkemiseen kuluvassa ajassa.
 
Rainer on havainnoinut aivan saman asian kuin allekirjoittanut, että pikajunilla on yksinkertaisesti mahdotonta pysyä aikataulussa ja suurin syy on sivuovissa sekä niiden sulkemiseen kuluvassa ajassa.

Olisikohan mahdollista ansentaa oviin joku sellainen laite, joka sitten sulkisi oven kiinni. Saman tyyppinen systeemi kun vaikkapa Helsingin rautatieaseman ovissa. Eli sellainen, että kun oven aukaiseen niin se sitten perässä sulkeutuu.

Varmaan riittäisi, jos ne laittaisi niiden vakiorunkojen vaunuihin jotka liikennöivät Helsingistä juuri Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan. Tosin kyllä, Kouvolaanhan ei nykyisin enää kylläkään pikajunalla pääse tai joudu menemään..
 
Olisikohan mahdollista ansentaa oviin joku sellainen laite, joka sitten sulkisi oven kiinni. Saman tyyppinen systeemi kun vaikkapa Helsingin rautatieaseman ovissa. Eli sellainen, että kun oven aukaiseen niin se sitten perässä sulkeutuu.


Kyllähän se tottakai olisi toteutettavissa, mutta eipä näillä sinisillä enää kovin kauaa ajella. -Ainakaan E-Suomen alueella.

Asennus kuitenkin maksaa ja loppujen lopuksi siitä ei suurta hyötyä saa muualla, kun Hki-Tku ja Hki-Tre välillä.
 
Olisikohan mahdollista ansentaa oviin joku sellainen laite, joka sitten sulkisi oven kiinni. Saman tyyppinen systeemi kun vaikkapa Helsingin rautatieaseman ovissa. Eli sellainen, että kun oven aukaiseen niin se sitten perässä sulkeutuu.

Vaikeuttaisi todella paljon junaan nousemista, jos ovea täytyisi pitää auki samalla ja vielä nousta jyrkät portaat matkalaukun kanssa kapeasta aukosta. Pumpun pitäisi olla hyvin jäykkä, koska oven pitää mennä lukkoon. Junan ovi on myös hyvin kapea - leveämmän oven avaamiseen saa isomman vipuvarren.
 
Eiköhän sovita suosiolla, että näillä mennään sen aikaa kuin mennään eli ei enää kovin kauaa. Aiemmin kirjoitetussa tekstissä tarkoituksella mainitsin rataosat Hki-Tku/Tpe/Kv aiheeseen liittyviksi, vaikka Tpe/Kv ei enää sinisiä päiväpikajunia vakituiseen kulje. Joskus kuitenkin on korvattu toisia junatyyppejä sellaisilla.
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös