Junamatkustamisen kovat hinnat

Mikä junamatkustamisesta tekee bussimatkaa kalliimpaa?
1. nopeusetu
2. matkustusmukavuus

Monilla reiteillä juna on kiistatta nopeampi, mutta mielestäni matkustusmukavuus junissa on vain laskenut. Ainoa parannus viime vuosikymmeninä on ilmastointi kesähelteillä, mutta Ex-vanujen kaltainen älytön hurina on aivan sairasta, jos sitä vaikka kuuntelee Helsingistä Joensuuhun, niin meinaa hulluksi tulla ja perillä korvat soi! Pitkät matkat lähiliikennetasoisilla penkeillä (Dm12, Sm-junat) vaativat myös hyvää huumorintajua. Pelkästään Joensuu - Pieksämäki on vähintään epämiellyttävää matkustaa Dm12:sta tasoisella härvelillä. Toista on jos tarjolla sinisiä vaunuja, niiden voittanutta ei matkustusmukavuudessa ole. Useilla reiteillä ei kuitenkaan ole tarjolla muita kuin kiskoilla kulkevia muoviroskiksia.

Monesti valinta junan ja bussin välillä helppo. Pitempikään matka ei ole yhtään hassumpi matkustaa mukavalla linja-autolla, joka on suunniteltu kuljettamaan matkustavia asiakkaita laadukkaasti. Helsinki - Tampere on hyvä esimerkki. Vain taajamajuna on linja-autoa halvempi, mutta melkein mikä tahansa linja-auto voittaa koppurapenkkisen puhisevan Sm4:n 10-0. Oikesataan nykyjunissa ei ole juuri mitään niin erityistä, etteikö linja-auto olisi varteenotettava vaihtoehto. Mikä onkaan mukavampa matkalla, kuin usein melko hiljainen illan leppoisa pikavuoro, jossa voi nauttia matkasta, kuin vaikka Sm4-matka Tampereelta Helsinkiin höyläämällä kaikki välipaikat, välillä juna on hyvin täynnä. Riihimäeltä sitten R-junana Helsinkiin, hyvällä tuurilla saa nauttia jonkun juopon seurasta sekä hänen tivaamistaan vastauksista. Eikä kaukojunamatka useinkaan ole yhtään mukavampi.

Kaiken lisäksi linja-auto ole junaa tuntiakaan hitaampi, vaikka kiertäisikin Valkeakosken tai Pälkäneen kautta.
 
Pitkät matkat lähiliikennetasoisilla penkeillä (Dm12, Sm-junat) vaativat myös hyvää huumorintajua.
Mikähän siinä on, että samanlaisia penkkejä, joita saneeraamattomissa Sm2:ssa edelleen on, ei voida käyttää vaikkapa uusissa Sm5:ssa. Ymmärrän kovat penkit esim. lyhyillä matkoilla, mutta kun läihjunien ideana on (tai ainakin pitäisi olla tässä maassa) kuitenkin tuoda matkustajia pidemmältäkin.

Riihimäeltä sitten R-junana Helsinkiin, hyvällä tuurilla saa nauttia jonkun juopon seurasta sekä hänen tivaamistaan vastauksista. Eikä kaukojunamatka useinkaan ole yhtään mukavampi.
Kaikista erikoisin tilanne minkä olen kokenut kyseisessä taajamajunassa oli, kun eräs vastapäätäni istunut matkustaja lauloi kovaan ääneen koko matkan Ryttylästä Riihimäelle. Toki voi bussissakin samanlaisiin erikoisuuksiin törmätä, mutta jotenkin junat (ja pääkaupunkiseudulla ratikat) tuntuvat keräävän näitä erikoisuuksia kyytiinsä. :biggrin:
 
Mikähän siinä on, että samanlaisia penkkejä, joita saneeraamattomissa Sm2:ssa edelleen on, ei voida käyttää vaikkapa uusissa Sm5:ssa. Ymmärrän kovat penkit esim. lyhyillä matkoilla, mutta kun läihjunien ideana on (tai ainakin pitäisi olla tässä maassa) kuitenkin tuoda matkustajia pidemmältäkin.
Siis niitä liukkaita muovipenkkejäkö olisi pitänyt kiskobusseihin laittaa?

Kaikista erikoisin tilanne minkä olen kokenut kyseisessä taajamajunassa oli, kun eräs vastapäätäni istunut matkustaja lauloi kovaan ääneen koko matkan Ryttylästä Riihimäelle. Toki voi bussissakin samanlaisiin erikoisuuksiin törmätä, mutta jotenkin junat (ja pääkaupunkiseudulla ratikat) tuntuvat keräävän näitä erikoisuuksia kyytiinsä. :biggrin:

Kauanko se matka Ryttylästä Riksuun oikein kestää? 5-10 minuuttiako? Se vasta käy hermoille jos joutuu kuntelemaan humalaisten "karaokea" koko matkan esim Malmilta Korsoon (n 20 min). Vielä 1970-luvulla muuten kierteli kaukojunissa Pelastusarmeija ja muita vastaavia hengellisiä porukoita laulamassa virsiä ja saarnaamassa.

t. Rainer
 
Ei tätä hintapolitiikkaa kyllä mitenkään voi käsittää. Taannoinen seminaarireissuni Savonlinnaan kevensi toimeksiantajani kukkaroa sadallaneljällätoista eurolla ja muistaakseni vielä jollakin sentillä siihen päälle. Menomatka piti tehdä epämukavalla Pendolinolla, joka sillä kertaa tosin pääsi Parikkalaan vain viitisen minuuttia myöhässä. Lippu käytiin myymässä Lahden jälkeen ja se tarkastettiin Kouvolasta lähdettyä, henkilökunnan vaihtuessa. Junassa oli väljää, kenelläkään ei tuntunut olevan erityistä kiirettä eikä Pendolinon sijoittamista tuolle lauantaiaamun vuorolle voi kyllä juuri muutenkaan perustella...
Paluumatkalla täpötäydestä Tsendoliinosta vaihdettiin sitten suosiolla IC:n ravintolavaunuun, jossa köröteltiin melkein Kouvolaan asti. Sitten etsittiin istumapaikka, josta oli maksettu, mutta jota ei osoitettu -ja sellainen löytyi jostain junan hänniltä, huomattavasti kaksikerrosvaunuja mukavammasta Ex-vaunusta.

VR käyttää monopoliasemaansa suhteettoman härskisti hyväkseen keräämällä aivan selkeää liiketaloudellista voittoa tuollaiselta vilkkaalta vuorolta, jolle ei ole jätetty vaihtoehtoja. Todelliseen kustannustasoon suhteutettu käypä lipunhinta Helsingin ja Savonlinnan välisestä edestakaisesta junamatkasta voisi olla korkeintaan 50-80 euroa. Tähän ei tarvitsisi sisältyä mitään muuta, kuin kyyti -ne, jotka haluavat paikkavarauksen, ilmastoinnin tai välipalan, maksakoot siitä erikseen. VR:n on ilmeisen mahdotonta uskoa, että on sellaisiakin matkustajia, joille paikan valitseminen itse (esimerkiksi siksi, että sattuu tapaamaan tutun, jonka kanssa haluaakin sitten aikaansa viettää) ja ravintolavaunussa käyminen ovat matkaohjelmaan olennaisesti kuuluvia rituaaleja.
 
Ylläoleva täyttä totta.

Eri ketjusta, mutta liittyy myös tähän:
Mielestäni on kohtuutonta, jos matkatavaran kuljetus lyhyellä matkalla maksaa enemmän kuin matkustajan matka.

Polkupyörän kuljettaminen lyhyemmillä matkoilla on usein suhteettoman kallista. Muistan hyvin, kun vuosia sitten menin pyöräni kanssa Helsingistä Siuntioon. Minä maksoin lastenlipun, pyörästä veloitettiin aikuisen hinta.

Jos puolestaan haluaa paikata puutteellista paikallisliikennettä vaikka matkustamalla Kolhosta Vilppulaan pyörän kanssa, sekä pyöräillä takaisinpäin (esim. lopetetun iltajunan aikoihin), joutuu pyörän kuljettamisesta maksamaan täysin suhteettoman hinnan.
 
12.10.2009 Iltalehdessä oli juttu hintavertailusta juna / vuokrattu auto. Intercity liput ees taas Helsingistä Tampereelle maksaa kahdelta aikuiselta 113,60 ja vuokrattu Pikkupösö bensoineen 111,76. Matkan pidettessä hintaero on jo melkoinen: Imatralle 175,20 / 122,10 ja Ouluun 277,60 / 167,50. Jos on matkustajia enemmän tai auto on oma, niin junamatkan kustannusero vaan kasvaa. Jos todella halutaan vähentää yksityisautoilua, niin joukkoliikenteen lippuhinnoille pitää tehdä jotain radikaalia.
 
Kyllähän sillä Pösöllä kelpaa ajaa, jos on ajokortti takataskussa ja halua ajaa pitkään. Junassahan ei tarvitse mitään dokumentteja ja ajankin voivat molemmat käyttää vaikka etätöihin.

Miten on keskinopeus? Hki-Tre on niin lyhyt, ettei autoilijan tarvitse välttämättä taukoja pitää ja moottoritietäkin on koko matka, reiluun puoleen toista tuntiin pääsevät molemmat. Mutta entäs pidemmälle? Pitää ajaa melkoisen määrätietoisesti jos meinaa yli 70..80km/h keskinopeuteen päästä Tampereen pohjoispuolella.

Entäs matkustusmukavuus? Minkä hintaista on mahdollisuus jaloitella ja käydä vessassa ilman että matkanopeus putoaa merkittävästi? Minkä hintaista on ajamiselta välttyminen? (Ajonautinto voi maksaa itsensä takaisin!)

Turvallisuus? Kuinka paljon on valmis maksamaan onnettomuusriskin vähentämisestä?

Mitäs jos matkustaakin yksin? Vuokrapösö halpenee tietysti puoleen! Isolla perheellä iso auto on järkevin joka tapauksessa, joukkoliikenteen penkkihinnoin lähtökohdat ovat aika isossa ristiriidassa.

Mielestäni VR hinnoittelee aivan markkinoiden mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Miten on keskinopeus? Hki-Tre on niin lyhyt, ettei autoilijan tarvitse välttämättä taukoja pitää ja moottoritietäkin on koko matka, reiluun puoleen toista tuntiin pääsevät molemmat. Mutta entäs pidemmälle? Pitää ajaa melkoisen määrätietoisesti jos meinaa yli 70..80km/h keskinopeuteen päästä Tampereen pohjoispuolella.

Helsingistä Ouluun ajettaessa ei ajeta Tampereen kautta. Eniron karttapalvelu kertoo matkaksi Helsingin rautatieasemalta Oulun rautatieasemalle 609,9km ja matka-ajaksi 8h1min eli keskinopeudella 75km/h. Tämä on vuorokaudenajasta riippuen ihan hyvin saavutettavissa; itse olen ajanut tuon välin öiseen aikaan huomattavasti nopeamminkin. (Lähdin Oulusta 03:15 ja Kempeleeseen päästyäni laitoin vakionopeussäätimen päälle. Seuraavan kerran koskin polkimiin Äänekosken ohitettuani, koska tiellä alkoi olla Jyväskylään suuntautuvaa työmatkaliikennettä. Takana oli siis n. 300km, 3 tuntia ja puolet matkasta.)
Nopein junayhteys näyttäisi olevan 5h45min ajassa kulkeva Pendolino 45 (9:30 - 15:15).

Ja koska kukaan ei asu rautatieasemalla, menee lähtöasemalle etsiytymiseen, junan lähdön odotteluun ja määräasemalta määränpäähän poistumiseenkin jonkin verran aikaa. Melko tasoihin siis matka-ajallisesti.

Mukavuusasiat ovat sitten tietysti kovin makuasioita, ehkä sitä junassa viihtyisi paremmin sellaisessa max. viiden hengen osastossa jossa olisi kanssamatkustajina vain perhettä ja/tai tuttuja, vapaavalintainen oma mielimusiikki ja vapaus syödä, juoda ja ulostaa missä kohtaa tahansa mihin aikaan tahansa.

Siitä en olisi niinkään varma että kustannusero kasvaisi ainakaan kovin merkittävästi auton hyväksi vaikka se olisi oma - autosta on kaikkea muutakin juoksevaa kulunkia polttoaineen lisäksi ja jos ei ihan satasen ropposella ajele katastrofista toiseen, myös pääomakuluja.
 
12.10.2009 Iltalehdessä oli juttu hintavertailusta juna / vuokrattu auto. Intercity liput ees taas Helsingistä Tampereelle maksaa kahdelta aikuiselta 113,60 ja vuokrattu Pikkupösö bensoineen 111,76. Matkan pidettessä hintaero on jo melkoinen: Imatralle 175,20 / 122,10 ja Ouluun 277,60 / 167,50. Jos on matkustajia enemmän tai auto on oma, niin junamatkan kustannusero vaan kasvaa. Jos todella halutaan vähentää yksityisautoilua, niin joukkoliikenteen lippuhinnoille pitää tehdä jotain radikaalia.

Olen samaa mieltä että normaalihintaiset junaliput ovat hyvin kalliita. 80-luvulla 2 aikuisen junamatka maksoi yhtä paljon kuin auton vievän bensa maksoi. Siis kaksi bensan hinnalla. Nyt kahden junamatka maksaa yhtä paljon kuin auton vuokra + bensat. Ja auton vuokraaminen ei mitään ilmaista lystiä ole, vuokratun auton kustannukset ylittävät aina oman vastaavantasoisen auton ylläpitokustanukset, koska autonvuokraajat eivät tappiolla bisnestään pyöritä.

Mitä VR:n kannattaisi tehdä mahdollisimman pian on hinnoitella junamatkat samalla tavalla kuin lentoyhtiöt, eli kysytyimmät lähdot kalliilla ja vähemmän kysytyt halvemmin.

Lisäksi VR voisi hinnoitella Pendolinolla ja Intercityllä tehdyt matkat samanhintaisiksi. Esim niin että kaikki päiväsaikaan ajettavat kaukojunat olisivat Intercityjä, ja joista osa vuoroista ajettaisiin Pendolino-tyypppisellä kalustolla. Pendolino ei ole brändinä erityisen onnistunut, useimmille se on lähinnä vitsi. Vasta sitten jos VR ajaisi junia yli 250 km/h nopeudella olisi korkeampi hinta perusteltu.

t. Rainer
 
Pendolino ei ole brändinä erityisen onnistunut, useimmille se on lähinnä vitsi. Vasta sitten jos VR ajaisi junia yli 250 km/h nopeudella olisi korkeampi hinta perusteltu.

Minusta tuntuu, että se on onnistunut. Vaikka Pendolinolla matkustaminen on selvästi InterCityjä kalliimpaa, tuntuu esim. Helsingin ja Tampereen välillä Pendolino olevan usein täynnä samaan aikaan kun 5 min myöhemmin lähtevä IC2 on lähes tyhjä.
 
Minusta tuntuu, että se on onnistunut. Vaikka Pendolinolla matkustaminen on selvästi InterCityjä kalliimpaa, tuntuu esim. Helsingin ja Tampereen välillä Pendolino olevan usein täynnä samaan aikaan kun 5 min myöhemmin lähtevä IC2 on lähes tyhjä.

Eiköhän tuohon liene syynä mieluummin pysähtymiskäyttäytyminen kuin kalusto. Lähijunistakin porukka valitsee mieluummin sen, joka pysähtelee vähemmän, vaikka matka-ajassakaan ei kummoista eroa olisi. Samoilla asemilla pysähtyvä IC voi olla jopa nopeampi kuin Pendolino (tästä on mulla henkilökohtaista kokemusta: IC60 oli Kokkolasta Helsinkiin 9 minuuttia nopeampi kuin sen korvannut S60).
 
Monelle tuttu väli on Helsinki-Tampere. Pendolinon ajoaika on 1:26 tuntia ja hinta 33,60 €. IC:n ajoaika on 1:46 ja hinta 28,40. Taajamajuna ottaa matkaan 2:03 ja maksaa 22,20 €.¨

Yksittäisen matkan osalta hintaero ei ehkä vaikuta suurelta, mutta vartin nopeutus maksaa noin 6 euroa, puoli tuntia kympin. Suurin osa matkoista tehtänee tuolla välillä IC-junalla. Meno-paluu maksaa taajamajunassa 12 euroa vähemmän. Kerran kuukaudessa meno-paluumatkan tekevä voittaa jo tuolla valinnalla toista sataa euroa vuodessa. Itse menen taajamajunalla, jos suinkin voin. Viisi euroa vartissa puhtaana käteen on ihan kohtuullinen tienesti.

Taajamajunien hinnoittelu on maltillista, mutta ne puuttuvat monelta rataosalta. Mikä mahtaa olla niiden kannattamattomuuden takana? Tampereelle ylettyvä R-junaliikenne on tappiollista. Liekö syynä todellisuudessa se, että kerran tunnissa kulkeva nopea paikallisjuna vetäisi väkeä liikaa IC-junista halvempien lippujen ansiosta. Vaikkapa Hyvinkäältä Hämeenlinnaan menevistä tuskin juuri kukaan enää vaihtaisi junaa Riihimäessä ja vielä maksaisi siitä ilosta. Oikoradalla Z-juna on täynnä mutta tappiollinen. Miksi kukaan maksaisi 60 € kuussa siitä, että saa matkustaa IC-junalla kun paikallisjuna on yhtä nopea ja ajaa joka tunti?

Varmasti VR pyrkii arvioimaan sen, missä määrin paikallisjunan matkustajat ovat pois muista junista ja missä määrin he ovat paremman palvelun mukanaan tuomia uusia junan käyttäjiä.
 
Ongelmahan tässä junamatkustamisen epäsuosituimmuusasemaan joutumisessa on kalleuden runsaus ja helppouden puute. Jos haluat matkustaa silloin kuin itseäsi huvittaa, etkä kaipaa muuta, kuin kyydin, on VR:n logiikalla mahdoton ymmärtää, että palvelu, jota haetaan, on lähinnä paikallis-tai taajamajunan tyyppinen edullinen vuoro, jossa lipun voi ostaa itsepalveluna asemalta tai ilman lisämaksua kondarilta lipunmyyntiosastosta.
On oikeastaan asiakkaan aliarvioimista, että tarjotaan vaihtoehtona myös taajamajunalippu-vaihtoehtoa, vaikka sitä ei monella linjalla voi millään vuorolla hyödyntää. On törkeää vaatia asiakkaalta lisämaksu paikasta, jota ei ole -varsinkin, kun ongelma voitaisiin ratkaista siten, että IC-junien ei-Helsingin päädyn yksikerroksiset vaunut olisivat InterRegio-vaunuja, eli niissä ei paikanvarausta tarvittaisi. Lisäksi klo 20-07 välisenä aikana kaiken liikenteen tulisi olla taajamajunahintaista.

Kokonaan eri asia on sitten tuo surullisenkuuluisa Pendolino. Koskahan VR saa johtajan, joka saa aikaan päätöksen näiden heikkolaatuisten pizzamopojen lopullisesta raivaamisesta pois Suomen ratoja ja teknisesti luotettavalla kalustolla ajettavien, edullisempien vuorojen kulkemista tukkimasta..?
 
On oikeastaan asiakkaan aliarvioimista, että tarjotaan vaihtoehtona myös taajamajunalippu-vaihtoehtoa, vaikka sitä ei monella linjalla voi millään vuorolla hyödyntää. On törkeää vaatia asiakkaalta lisämaksu paikasta, jota ei ole -varsinkin, kun ongelma voitaisiin ratkaista siten, että IC-junien ei-Helsingin päädyn yksikerroksiset vaunut olisivat InterRegio-vaunuja, eli niissä ei paikanvarausta tarvittaisi. Lisäksi klo 20-07 välisenä aikana kaiken liikenteen tulisi olla taajamajunahintaista.

Lapin ja Etelä-Suomen välisillä yöjunamatkoilla astun lähes aina taajamajunalipun kanssa junaan ja vasta junassa tiedustelen makuuvaunujen paikkatilannetta. Hankin istumapaikan, mikäli hytit ovat loppuunmyytyjä.

Ic-junien osalta on totta, että 1- ja 2-kerroksisten vaunujen varustetasossa on merkittävä ero. Lisäksi vaunujen käyttöön vaikuttaa ravintolavaunun alv-ale, jossa mukaan ostettavien elintarvikkeiden hinta on halvennut.

Perusteltua olisi ajatella, että Ic-junien 1-kerroksiset vaunut olisivat 3. luokkaa, jossa voisi matkustaa tavallisen pikajunan hinnalla. Suositusten tasolla näihin voitaisiin erityisesti ohjata veroalennettujen eväiden nauttijoita ja kesäisin lomapassin käyttäjät ja festareille menijät. Ic-junan 3. luokasta muodostuisi tunnelmaltaan boheemin matkailun vyöhyke, johon lemmikkieläinosasto kuuluisi nykyisellä tavalla.

Alv:n alessa on mielenkiintoista se, että Ic2-junien kärrymyynnin hinnat pysyvät ennallaan. Ic2-matkan kokonaiskulut lähenevät siis Pendolinon tasoa.
 
Takaisin
Ylös