Junien myöhästelyt

Venäjällä junien vuorovälit ovat kyllä myös yleensä aika pitkiä: esikaupunkilinjoillakin kerran tunnissa on siellä keskimääräistä tiheämpää liikennettä.

Käsitykseni mukaan esikaupunki/prigorodnyi-junat ovat Venäjällä vähän eri asia kuin lähijuna Suomessa - kaupunkiradan junista puhumattakaan. Esimerkiksi Petroskoin seudulla prigorodnyi-junat kulkevat pohjoisessa Karhumäkeen asti (Medvezhja Gora, matka-aika noin 3h 30min) ja etelässä Syvärille asti (Svir, matka-aika noin 2h 20min) ja niitä on kumpaankin suuntaan vain yksi vuoropari päivässä. Myös paikallisjunat väleillä Kandalaksha - Louhi, Louhi - Kem ja Kem - Malenga näyttävät olevan prigorodnyi-junia, vaikka on vaikea nähdä, minkä kaupungin esikaupunkeja (sanan suomalaisessa mielessä) Muurmannin radan taajamat ja pikkukylät voisivat olla.
 
Venäjällä junien vuorovälit ovat kyllä myös yleensä aika pitkiä: esikaupunkilinjoillakin kerran tunnissa on siellä keskimääräistä tiheämpää liikennettä. Suomen ongelmat kaiketi johtuvat Helsingin alueella olevista radoista, joilla liikennöidään muutaman minuutin välein.
Kyllä esim. Moskovassa ajetaan hyvinkin tiheästi, vilkkaimmilla osuuksilla jopa alle 10 minuutin välein.

Pietarissa vuorovälit jäävät tiheimmillään 15-20 minuuttiin.

Venäläinen erikoisuus on keskipäivän tauko arkipäivisin. Saattaa olla useampikin tunti taukoa keskellä päivää, ettei kulje yhtään mitään. Viikonloppuna ajetaan kyllä läpi päivän. Ilmeisesti filosofia on, että ihmisethän ovat töissä keskellä päivää arkisin, ei silloin tarvita junaliikennettä. Viikonloppuisin taas kaikki pakenevat suurkaupungeista maaseudulle ja junissa saattaa olla todella täyttä.
 
Venäläinen erikoisuus on keskipäivän tauko arkipäivisin. Saattaa olla useampikin tunti taukoa keskellä päivää, ettei kulje yhtään mitään. Viikonloppuna ajetaan kyllä läpi päivän.

Puolenpäivän liikennekatkot on varattu radan kunnossapitoa varten. Radat pystytään pitämään loistavassa kunnossa, kun arkisin on aina ja joka paikassa muutaman tunnin säännöllinen työrako valoisaan aikaan.

Nyt kun Kannaksella on käynnissä suuret ratatyöt, katko taitaa olla siellä venytetty Pietariin menevän ja sieltä palaavan Sibeliuksen väliin, noin suurin piirtein.
 
Venäläinen erikoisuus on keskipäivän tauko arkipäivisin. Saattaa olla useampikin tunti taukoa keskellä päivää, ettei kulje yhtään mitään. Viikonloppuna ajetaan kyllä läpi päivän. Ilmeisesti filosofia on, että ihmisethän ovat töissä keskellä päivää arkisin, ei silloin tarvita junaliikennettä. Viikonloppuisin taas kaikki pakenevat suurkaupungeista maaseudulle ja junissa saattaa olla todella täyttä.
Tuo on kyllä kanssa varsinainen neuvostoliittolainen erikoisuus – Elektritškalla maaseudulle! Suomessa lähinnä tuota on vastannut sähköjunilla:

  • Pohjanmaan viikonlopputaajamajuna (n. 80-luvun alusta syyskuuhun 2006), pysähdys Jalasjärven korpiseisakkeella, aiemmin mm. Peräseinäjoen vastaavalla ja lyhyen aikaa Ylöjärven kirkonkylässä
  • Savon radan päivittäinen sähkölättä, pysähdykset hyvin pienillä liikennepaikoilla (Horpun, Kirjokiven, Hillosensalmen, Orilammen, Voikosken, Mouhun, Otavan, Suonteen, Airakselan, Kurkimäen ja Rättimäen sittemmin lakkautetuilla seisakkeilla) kesäkuuhun 2002 asti
  • Aiemmin (kekkoslovakia-aikakautena) ilmeisesti lättähattujen käyttö huvimatkoihin
Elektritškat ovat hyvä ja elävä osoitus siitä, että sähköjunasta on muuhunkin kuin kerran 50-200 kilometrin välein pysähtyvään InterCity-liikenteeseen tai kerran 10-40 km välein pysähtyvään nopeaan InterRegio-tyyppiseen liikennöintiin. Parempi kerran-pari päivässä pysähtyvä todellinen taajamajuna kuin tunnin välein täyttä vauhtia ohi ajava "taajamajuna".
 
Elektritškat ovat hyvä ja elävä osoitus siitä, että sähköjunasta on muuhunkin kuin kerran 50-200 kilometrin välein pysähtyvään InterCity-liikenteeseen tai kerran 10-40 km välein pysähtyvään nopeaan InterRegio-tyyppiseen liikennöintiin. Parempi kerran-pari päivässä pysähtyvä todellinen taajamajuna kuin tunnin välein täyttä vauhtia ohi ajava "taajamajuna".
Osaako joku sanoa, onko sillä että ent. Neuvostoliitto on autoistunut kovaa vauhtia, ollut vaikutuksia tälle liikennemuodolle?

t. Rainer
 
Osaako joku sanoa, onko sillä että ent. Neuvostoliitto on autoistunut kovaa vauhtia, ollut vaikutuksia tälle liikennemuodolle?
On sillä toki ollut vaikutusta, mutta vähemmän kuin esimerkiksi Baltian maissa. Arkipäivinä sähkömoottorijunat ovat usein 8-vaunuisia ja viikonlopuksi otetaan varikolta kaksi lisävaunua mukaan. 10-vaunuiseen junaan mahtuu reilusti yli 1000 matkustajaa askeettisille penkeille, eikä tila silti aina riitä. Kannattaa kokeilla esimerkiksi kesäperjantaina n. klo 15 alkaen Pietarista Viipuriin meneviä elektritškoja. Ne tulevat seisomalastiin jo heti Suomen asemalta huolimatta kymmenestä vaunusta ja esimerkiksi Udelnajan asemalta (vaihtoyhteys metrosta) ei välttämättä enää mahdu mukaan.

Jos taas haluaa tutustua Pietariin henkilöautolla, kannattaa mennä sinne kesälauantaina, jolloin saa ajella melko vapaasti sinne, minne lystää. :)
 
Osaako joku sanoa, onko sillä että ent. Neuvostoliitto on autoistunut kovaa vauhtia, ollut vaikutuksia tälle liikennemuodolle?

No, Petroskoin seudulla näyttäisi Suojärven (eli länsi)suunnalta tämä liikennemuoto loppuneen sekä etelän ja pohjoisen suunnalla kaksi vuoroparia on supistunut yhteen ei niin kovin kauan sitten. Pohjoisempana Muurmannin radan varrella tätä paikallisjunakyytiä ei tarjota enää joka viikonpäivä ja Karhumäki - Sorokka (Medvezhja Gora - Belomorsk) -väliltä on tainnut tällainen liikenne loppua. Kaukojunia sentään kulkee ja niillä pääsee kauaksikin, Mustallemerelle asti.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ensin talvella oli syynä junien myöhästelemiseen pakkaset, ja nyt sitten keväällä on se syy routavauriot. Kesällä varmaan tulee olemaan kiskojen lämpölaajentumat..? :icon_frown:
 
Iisalmi-Kajaani- ja ilmeisimmin myös Kajaani-Oulu-välillä routavauriot hidastuttavat liikennettä edelleen. Tulin eilen Kajaanista IC 78:lla, joka oli jo lähtiessään 45 minuuttia perässä, jäi Iisalmen kohdalle tullessaan jo yli tunnin, mutta sai hiukan kirittyä Kuopion, Pieksämäen ja Mikkelin pikapysähdysten ansiosta. Kouvolan jälkeen viive oli taas kolmisen varttia.
Olisikohan VR:n ollut viisainta luoda Savonradan pohjoisosiin jonkinlainen tilapäisaikataulu ja jättää IC:t suosiolla eteläisemmille rintamaille..? Tai ainakin nimetä kaikki Iisalmesta pohjoiseen ajavat vuoronsa reilusti taajamajuniksi -silloinkin, kun kalusto on puna/viher-valkoista?
 
Viimeksi muokattu:
Olisikohan VR:n ollut viisainta luoda Savonradan pohjoisosiin jonkinlainen tilapäisaikataulu ja jättää IC:t suosiolla eteläisemmille rintamaille..? Tai ainakin nimetä kaikki Iisalmesta pohjoiseen ajavat vuoronsa reilusti taajamajuniksi -silloinkin, kun kalusto on puna/viher-valkoista?

Poikkeustilanteiden hallinta ei ole rautateillä helppoa. Ainakin niin annetaan ymmärtää. On vaunukierto-ongelmaa, veturikierto-ongelmaa ja junahenkilöstökierto-ongelmaa.

Näillä argumenteillä on helppo "tappaa" innovaattisetkin ratkaisut.

Yksi innovatiivista ratkaisuista oli Helsingin asetinlaitteen kaaduttua ryhtyä käyttämään Tikkurilaa kaukojunien pääteasemana. Homma toimi näin: Kaukojuna jäi Tikkurilaan, matkustajat paikallisjunilla H:kiin. Juna jatkoi tyhjänä ja kääntyi Käpylästä Ilmalan varikolle huoltoon. Veturi toiseen päähän ja painettiin lähtevä runko Helsinkiin (näin Helsingin ratapihan vaihteiden kääntäminen jäi vähäiseksi.

Kohta HSL-alueelta vapautuvat SM1:et kannattaisi siirtää maaakuntaan ja poikkeusliikenteessä päättää kaukojunavuoroja esim. Kajaanin sijaan Kuopioon ja ajaa Kuopio-Kajaani SM1:llä.

Insula
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Päivästä ja viikosta toiseen VR toistaa netissä ja teksti-tv:ssä neljää liikennetiedotetta. Niiden mukaan neljän rataosan junat kulkevat myöhässä routavaurioiden aiheuttamien nopeusrajoitusten takia.

Asian voisi sanoa rehellisemminkin eli julkaista noiden rataosien uudet, hitaammiksi muuttuneet aikataulut. Täytyyhän noilla junilla olla todelliset, alennettujen nopeusrajoitusten mukaiset aikataulut. Nyt matkustaja joutuu arvailemaan epämääräisten "noin niin ja niin monta kymmentä minuuttia myöhässä" -tiedotteiden kanssa. Kun toisen suunnan liikenne on myöhässä, niin sehän vaikuttaa myös toista suuntaa myöhästyttävästi...

Jos routavaurioita joskus satutaan paikkaamaan ja nopeusrajoitukset palaavat ennalleen, niin sitten voisi taas julkaista entiset aikataulut.

Tässä ei kuitenkaan taida matkustajien kiinnostus todellisiin aikatauluihin merkitä mitään. Tärkeintähän on mielikuvamainonta: vihreä väri vaunun kyljessä, paikkansapitämätön yleisöaikataulu ja lisämaksu lipun hinnassa tekee matkasta huisin nopean!
 
Iisalmi-Kajaani- ja ilmeisimmin myös Kajaani-Oulu-välillä routavauriot hidastuttavat liikennettä edelleen.

No tässä yksi aikataulun toteutuma:

P 703, 17.5.2010

aikataulu/toteutuma/asema/myöhässäolo
15.29>16.49 Kontiomäki, 80min
15.43>17.34 Paltamo, 111min
16.27>18.19 Vaala, 112min
16.47>18.46 Utajärvi, 119min
17.02>19.06 Muhos, 124min
17.24>19.33 Oulu, 129 min

Rovaniemi-Kajaani-Rovaniemi-juna 708/703 tekee Kajaanissa nopeahkon käännöksen, joten se myöhästyy ensin menomatkalla ja sitten paluumatkalla siihen lisää. Siksi luulen, että tämä 703 myöhästyy eniten päivittäin.

Paltamossa jäätiin lisää myöhään junakohtauksen takia. Juna ajoi ensin tavalliseen tapaan raiteelle 1 sekä otti ja jätti matkustajat. Sitten junaa peräytettiin, jonka jälkeen juna ajoi raiteelle 2 ja odotti ehkä noin 15min, kunnes 710 saapui. Tavallisesti kohtaaminen on Vaalassa, jossa pysähdytään 8min. Nyt Vaalassa ei pysähdytty kauan, joten lisämyöhästys Paltamo-Vaala-välillä oli vain 1min.

Lipunhinnan palautusta saa, jos myöhästymisen lisäys junamatkan aikana on vähintään 60min. Tässä tapauksessa tämä oli Kontiomäki-Oulu-välillä 49min. Myöhässä kulkevan junan pitkästäkään odotuksesta asemalla ei saa mitään hyvitystä.
 
Takaisin
Ylös