Jyväskylän paikallisliikenne

Muistan viime keväänä Jyväskylässä käydessäni, että kello yhdentoista jälkeen illalla oli bussimatkan hinta 5,40 (yötaksa). Tuli siinä keskusteltua kuljettajan kanssa, joka hänkin piti koko touhua aivan järjettömänä. Päätöstä oli perusteltu kuulemma sillä, että kalliilla yötaksalla yritetään ohjata ihmisiä kuukausilipun käyttäjiksi. Se varmaan toimii hyvänä houkuttimena?
 
En malttanut olla kysymättä perusteluja Jyväskylän katu- ja puisto-osaston näkemyksiin raideliikenteestä. Sainpas vastauksen:

Vastaus:
Pääperuste on, että kaupunki on suunniteltu ja rakennettu siten, että raideliikenne ei ole järkevää (kannattavaa). Ei siis ole rakennettu tarpeeksi tiheästi eikä varsinkaan ratojen varteen. Juniin ei siksi riitä matkustajia.

Vastaaja: Katu- ja puisto-osasto, asiakaspalvelu

http://www3.jkl.fi/kysy/kysymys.php/6181
 
Muistan viime keväänä Jyväskylässä käydessäni, että kello yhdentoista jälkeen illalla oli bussimatkan hinta 5,40 (yötaksa). Tuli siinä keskusteltua kuljettajan kanssa, joka hänkin piti koko touhua aivan järjettömänä. Päätöstä oli perusteltu kuulemma sillä, että kalliilla yötaksalla yritetään ohjata ihmisiä kuukausilipun käyttäjiksi. Se varmaan toimii hyvänä houkuttimena?


Pikemminkin siirtää potentiaaliset asiakkaat taksijonoon. Ei tarvitse olla kun 3-4 hengen seurue niin taksimatka lähiöön maksaa saman kuin bussilla. Ja varmaankin iso osa viikonloppuiltojen mahdollisista asiakkaista olisi niitä jotka muuten kulkee omalla autolla mutta baarista pitää päästä jollain muulla keinolla kotia.
 
Uusimmassa (huhtikuu 2008) Paikallisliikenne-lehdessä on koko aukeaman juttu Jyväskylän paikallisliikenteen infojärjestelemistä ja sen ominaisuuksista.
 
Tähän syyhyn kaatuvat myös Oulun seudun paikallisjunat (oma arvioni).

Voihan sinne radan varteen rakentaa myös jälkikäteen? Ouluhan on muuttovoittoinen kaupunki, joka vuosi tulee lisää porukkaa. Hyvää saataisiin jo sillä, jos Matkahuollon seutuliput kävisivät myös VR:n junissa. Näin esimerkiksi Muhoksella asuvat voisivat hyödyntää nopeaa junaa Oulun-matkoillaan ja tulla takaisin bussilla, tai toisin päin.
 
Voihan sinne radan varteen rakentaa myös jälkikäteen?

Varsin fiksu kommentti. Varsin usein kuulee sanottavan, kuinka paikallisjunaliikenne ei voisi toimia kun asutusta ei ole tarpeeksi radan varrella. Kyse on munasta ja kanasta, sillä moni radanvarren taajamaketju on kehittynyt juuri paikallisjunaliikenteen myötä, ja itse junaliikennekin on kehittynyt kun asuinalueet ja palvelut ovat kasautuneet ympärille.

Ja jos Oulun seudulla ensin saataisiin pitkän matkan paikallisjunat (siis Raaheen ja Haaparannalle), niillä voitaisiin kaavoituksen edetessä lisätä pysähdyspaikkoja myös lähempänä keskustaa, ja myöhemmin voisi olla oma juna vaikkapa Haukiputaalle saakka(vrt. Tikkurila). Haukiputaan pohjoispuolelle menevä juna ei pysähtyisi kaikilla Pateniemen ym. pikkuasemilla.

Ja kun kerran alkuperäinen aihe näyttää olevan Jyväskylän paikallisliikenne, niin sanottakoon, että sama pätee sielläkin... Helpointa olisi aloittaa liikennöinti taajamienvälisellä junalla Muuramesta (tai Jämsänkoskelta) Äänekoskelle (tai Saarijärvelle) ja kun liikennettä jo on, niin uusia asuinalueita voitaisiin kaavoittaa radanvarteen ja avata niille seisakkeet.
 
Ja kun kerran alkuperäinen aihe näyttää olevan Jyväskylän paikallisliikenne, niin sanottakoon, että sama pätee sielläkin....

Jyväskylässä voitaisiin aloittaa jo sillä, että Haapamäen suuntaan menevät taajamajunat pysähtyisivät Keltinmäessä tai Tarhamäessä, joissa on kerrostaloalueita. Junat ovat muutenkin hitaita ja ostoliikennettä, niin helppoahan niille olisi lisätä yksi pysähdys, kun ei olla vielä edes ehditty suuremmin kiihdyttää Jyväskylästä lähdettäessä. Lisäpysähdys helpottaisi myös matkoja Jyväskylästä länteen. Lisäpysähdykset edellyttäisivät toki seutulipun kelpoisuutta junissa. Asemanseuduille voisi rakentaa pieniä aluekeskuksia kauppoineen ja palveluineen, tehdä viihtyisiä vain kävelijöille ja pyöräilijöille varattuja alueita. Tämä onkin erityisen helppoa junaradan varressa, sillä rata toimii luonnollisena autoliikenteen esteenä rauhoittaen asuinalueita.

Oulussa voitaisiin taas tehdä siten, että hitaamman aikataulun junia pysäyteltäisiin Kempeleessä, jossa rata halkaisee taajaman ja asema voitaisiin sijoittaa melko keskeisesti. Aikahyöty Ouluun kuljettaessa olisi aika iso ja hyötyjä tulisi, kun oulunsalolaiset ja kempeleläiset voisivat aloittaa junamatkansa etelään jo Kempeleestä menemättä ensin Ouluun. Moottoritie tarjoaa sujuvat liityntäyhteydet henkilöautolla kauempaakin.

Kajaaniin menevän radan varsi on lähes rakentamatonta jo lähellä Oulua. Sinne saisi menemään vaikka miten monta radanvarsitaajamaa. Liikennekin Kajaaniin päin on harvaa ja rata vastikään sähköistetty. Varsinainen unelmapaikka aloittaa sähkömoottorijunaliikenne vaikka vain yhdellä Sm-junalla esimerkiksi Muhokselle asti. Oulussa ei ole edes sellaisia kuormituksia pääasemalla kuin Tampereella tai Turussa, jolloin uusiakin junia mahtuu, mutta se on silti tarpeeksi suuri kaupunki, jotta paikallisjuna on mielekäs vaihtoehto. Keskusta on myös elävä, jolloin sinne riittää kysyntää. Juuri aloitettiin myös syöttöbussit rautatieasemalta muualle keskustaan, jolloin liityntäliikennekin on kunnossa.

Tästä voi ihmetellä Kajaaniin johtavan radanvarren autiutta:
http://maps.google.com/maps?f=q&hl=...4.970791,25.659599&spn=0.108068,0.458679&z=12

Oulun paikallisliikenteessä olisi muitakin mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Ruuhkaisin bussilinja 19 olisi mitä mainioin muutettavaksi duoraitiotieksi. Toinen pää lentoasemalla, keskustan läpi ja yliopistoille, jossa lenkki Linnamaan ympäri ja paluumatkalle. Ehkä osa matkasta VR:n rataverkon kautta? Samalla kun rakennettaisiin ylimääräinen raide rataverkolle, se hyödyttäisi sekä duoratikkaa, että muutakin Oulun seudun paikallisjunaliikennettä lisäten kapasiteettia.
 
Viimeksi muokattu:
Voihan sinne radan varteen rakentaa myös jälkikäteen? Ouluhan on muuttovoittoinen kaupunki, joka vuosi tulee lisää porukkaa. Hyvää saataisiin jo sillä, jos Matkahuollon seutuliput kävisivät myös VR:n junissa. Näin esimerkiksi Muhoksella asuvat voisivat hyödyntää nopeaa junaa Oulun-matkoillaan ja tulla takaisin bussilla, tai toisin päin.

Ratojen läheisyydessä on enimmäkseen pientaloalueita. Kävelyetäisyydelle junapysäkistä mahtuu kerrostaloalueella enemmän asukkaita kuin pientaloalueella. Lisäksi kerrostaloasukkaat käyttävät joukkoliikennettä ahkerammin kuin pientaloasukkaat.

Minustakin olisi hyvä, jos seutuliput kävisivät junissa. Joukkoliikenteen suosio kasvaisi.
 
Lisäksi kerrostaloasukkaat käyttävät joukkoliikennettä ahkerammin kuin pientaloasukkaat.

Näinköhän? Helsingissä omakotialueilla kulkevat bussilinjat keräävät mukavasti väkeä, kun palvelutaso on hyvä ja linjat kulkevat sinne, minne on kysyntääkin. Tulee erottaa nyt sosiaaliset kerrostalot ja kovan rahan kerrostalot. Pienituloisten kerrostaloalueilla joukkoliikenteen käyttö on varmastikin suurta. Sen sijaan kovan rahan kerrostaloalueiden ja omakotialueiden joukkoliikenteen käyttö voisi olla samoissa lukemissa. Asiaan tietysti vaikuttavat lähipalvelujen saatavuus, lapsiperheiden osuus jne., mutta vaikea uskoa, että tuo asumismuoto itsessään vaikuttaisi nyt niin paljoa.
 
KSML.fi: Bussin suosio hurjassa kasvussa Jyväskylässä

Keskisuomalainen sanoi:
Bussikyydin suosio kasvaa nyt ennätysripeästi Jyväskylässä.

Kaupungin paikallisliikenteestä huolehtiva Jyväskylän Liikenne Oy on tilastoimassa tältä vuodelta kaksinumeroisen kasvuprosentin. Toimitusjohtaja Jaakko Raunio ei muista parikymmentä vuotta kestäneeltä uraltaan toista vuotta, jolloin kasvu oli ollut yhtä nopeaa.

Edes Jyväskylän Liikenteen suolaisina pidetyt lippujen hinnat eivät ole olleet kasvun esteenä. Jyväskylä on Kuopion jälkeen kallein joukkoliikennekaupunki oheisessa taulukossa esitetyssä vertailujoukossa. Toimitusjohtaja Raunio selittää hintoja sillä, että keskisuuressa kaupungissa liikennöinti maksaa yhtiölle enemmän kuin isoissa keskuksissa.

Raunio uskoo, että kasvu jatkuu tämän vuoden jälkeenkin. Hän toivoo, että bussien kilpailukykyä parannettaisiin rakentamalla bussikaistoja, jotta kulku ruuhkassa nopeutuisi.

Bussiliikenteen myötätuuli näkyi päättyneellä viikolla myös siten, että Jyväskylän Liikenne toi tarjolle kokonaan uuden linjan ja kasvatti vanhan 10-linjansa pituutta Kangaslammelle.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Uusia linjoja? Kyllä linjalla 10 vielä vuonna 2003 pääsi Kangaslammelle, ja myöskin tunnin välein aamu- ja iltaruuhkassa liikennöivä linja 15K Kuokkalanpeltoon on aikaisemmin ollut olemassa viikolla avatulla reitillään.

10 linja lopetettiin muistaakseni 2005 niin että sitä ajettiin vain pari lähtöä aamulla Kangaslammelta Viitaniemen kautta Keskussairaalaan ja iltapäivällä samat pari lähtöä toiseen suuntaan. 15K ajoi muistaakseni aikaisemmin Viitaniemestä Kuokkalanpellolle? Mutta tosiaan eipä nuo mitään "uusia" linjoja ole.
 
Vanhana kangaslampelaisena muistelen kaiholla itsenäisen JL:n aikoja. Kangaslammelle ajoivat linjat 9, 11 ja 25. 9 ja 25 palvelivat keskellä päivää yhteensä vartin välein ja ruuhkassa kolme linjaa yhteensä tasaisella 10 minuutin vuorovälillä.

Jos kerran matkustajamäärät ovat nyt kasvussa, eikö olisi jo vihdoin aika selkeyttää linjastoa? Eri linjanumeroita ja -variaatioita on enemmän kuin Tampereella. Onko joku itseisarvo saada kaikki linjanumerot väliltä 1-40 käytettyä? Sitten ajetaan tunnin välein tai kolme lähtöä ruuhkasuuntaan aamuin ja illoin. Tiheän palvelun linjoja on melko vähän.
 
Näyttää kuntaliitos yltäneen Kuopioon asti, kun Jyväskylässä on nyt näkynyt Kuopiosta siirrettyjä B10M/Wiima K202 -autoja. ZES-508 ja ZES-531 kulkivat ainakin tällä viikolla vielä Kuopion Liikenteen värein ja tunnuksin. Ikkunallekaan ei ollut vielä kertynyt yhtään pahvikylttiä :p Vastaavia autoja on siirretty ilmeisesti myös kolme muuta yksilöä.
 
Takaisin
Ylös