Jyväskylän paikallisliikenne

Miska sanoi:
Kaikenlainen Y1Y2kp+++-roska vain karkottaa matkustajia.
Muistan matkustaneeni viime kesänä jonakin lauantaiaamuna Kuokkalasta keskustaan linjan 15 bussilla. Bussi kävi tekemässä piston Nenäinniemeen ja palasi poikkeaman jälkeen omalle reitilleen. Pohjanlahdentiellä bussi ajoi vastakkaiseen suuntaan kuin keskustaan menevä 18.

Vuorolle oli merkitty lähtöaika Nenäinniemestä myös linjan 18 aikatauluun sekä merkintä, että kyseessä on linjan 15 auto. Siitä huolimatta Kuokkalassa oli matkustajia, jotka odottivat sitä olematonta 18K:ta. Eräskin matkustaja odotti Etelä-Kekkolassa Pohjanlahdentien ja Kekkolantien risteyksessä, nähden kuinka 15 tulee Nenäinniemen suunnasta ja kääntyy omalle reitilleen. Matkustaja ei näyttänyt yhtään epäilevän, että 18K ei taidakaan tulla.

Mahtavatkohan nämä matkustajat mennä bussille lauantaiaamuisin enää? Entä arkena? Siihen en osaa vastata. Sen voin kuitenkin sanoa, että olipa jokseenkin epäselvä järjestely!
 
a__m sanoi:
Minkä vuoksi juuri Jyväskylän kaupunki myöntää liikenneluvat Jyväskylän liikenteelle, vaikka autojen reitit kulkevat lisäksi mm. Jyväskylän maalaiskunnan sekä Muuramen kuntien alueilla?
Jyväskylän kaupunki myöntää liikenneluvat Jyväskylän kaupungin sisällä kulkeville reiteille. Useamman kunnan alueella liikennöiville linjoille luvat myöntää toki lääninhallitus, tässä tapauksessa Länsi-Suomen lääninhallitus.

Hyvää alkuun päästäisiin jo kilpailuttamalla kaupungin sisäiset linjat. Lopullinen ratkaisu olisi seudullisen liikenneorganisaation perustaminen, joka lääninhallituksen alaisuudessa vastaisi liikenteen organisoinnista.
 
Lauri Räty sanoi:
Miska sanoi:
Kaikenlainen Y1Y2kp+++-roska vain karkottaa matkustajia.
Muistan matkustaneeni viime kesänä jonakin lauantaiaamuna Kuokkalasta keskustaan linjan 15 bussilla. Bussi kävi tekemässä piston Nenäinniemeen ja palasi poikkeaman jälkeen omalle reitilleen. Pohjanlahdentiellä bussi ajoi vastakkaiseen suuntaan kuin keskustaan menevä 18.

Vuorolle oli merkitty lähtöaika Nenäinniemestä myös linjan 18 aikatauluun sekä merkintä, että kyseessä on linjan 15 auto. Siitä huolimatta Kuokkalassa oli matkustajia, jotka odottivat sitä olematonta 18K:ta. Eräskin matkustaj odotti Etelä-Kekkolassa Pohjanlahdentien ja Kekkolantien risteyksessä, nähden kuinka 15 tulee Nenäinniemen suunnasta ja kääntyy omalle reitilleen. Matkustaja ei näyttänyt yhtään epäilevän, että 18K ei taidakaan tulla.

Mahtavatkohan nämä matkustajat mennä bussille lauantaiaamuisin enää? Entä arkena? Siihen en osaa vastata. Sen voin kuitenkin sanoa, että olipa jokseenkin epäselvä järjestely!
Niin, itse asiassahan Nenäinniemessä pistäytyvät nyt kesän kunniaksi linjan 18K lisäksi osa linjan 15 sekä osa linjan 20 autoista, linjan 8 jääden ajamatta kesäajan. Tätäkään muutosta tuskin on merkitty muutenkin epäselviin pysäkeiden tauluihin millään tavalla?

Eikä ole ainoa outo järjestely. Jostain kumman syystä linjalla 22 ajetaan osa linjan 15 vuoroista Vapaudenkadulta Viherlaaksoon.

Näkyvät lisäksi linjat 42 ja 43 lähtevän linjan 27 Mäyrämäen aikataulun mukaan, johon myös linjan 12 vuorot Keltinmäestä on merkitty, iltapäivisin Keltinmäestä. Linjojen 42 ja 43 omissa aikatauluissa tätä poikkeusta ei kuitenkaan ole merkitty. Ja tuskin pysäkeilläkään (?)

Ja minkä hemmetin takia melkein jokaisen linjan jonkin vuoron on pakko koukata Keskussairaalan kautta?

Kuka ihme suunnittelee KA-kaupunkien linjastot? Saatika aikataulut Y-merkittyine poikkeuksineen?
 
a__m sanoi:
Ja minkä hemmetin takia melkein jokaisen linjan jonkin vuoron on pakko koukata Keskussairaalan kautta?
Jotta jokapuolelta kaupunkia olisi suora bussiyhteys keskussairaalalle. Hyvää palvelua.

Keskussairaalalle ei kuitenkaan aina pääse. Esimerkiksi linjalla 35 voisi kuvitella pääsevänsä Haukkamäestä KSKS:lle. Keskellä päivää oli viime kesänä vuoro, joka tuli 35:nä kauppatorille ja ajoikin Yliopistonkadun ja Kilpisenkadun kautta linjan 38 lähtöpysäkille. Sillä välin toinen auto oli lähtenyt Vapaudenkadulta Kukkumäkeen ja keskussairaalalle. Tästä tempauksesta ei kuitenkaan matkustajalle aikataulukirjassa kerrottu.
 
Joukkoliikenteen rationalisointi Jyväskylässä ja muualla

Lauri Räty sanoi:
Hyvää alkuun päästäisiin jo kilpailuttamalla kaupungin sisäiset linjat. Lopullinen ratkaisu olisi seudullisen liikenneorganisaation perustaminen, joka lääninhallituksen alaisuudessa vastaisi liikenteen organisoinnista.
Olen Laurin kanssa aivan samaa mieltä.

Jyväskylässä, kuten myös Kuopiossa, Lahdessa ja Oulussa sekä myös muissa keskisuurissa kaupungeissa oikea perusratkaisu joukkoliikenteen kehittämiseen olisi kaupunkiliikenteen kilpailuttaminen. Mielestäni olisi tosin perustellumpaa lähteä heti toteuttamaan koko kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen toteuttajaorganisaatio kuin kilpailuttaa vain kaupungin sisäiset linjat.

Keskisuurien kaupunkien (kuten Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Vaasa jne) joukkoliikenteestä on viime talvena valmistunut Liikenne- ja viestintäministeriön raportti.

Raportin tiedote:
http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.e...oc.p?docid=1971&menuid=97&channelitemid=10761

Raportti PDF:nä
http://www.mintc.fi/oliver/upl471-Julkaisuja_2_2005.pdf

Raportti kertoo aika karua kieltä siitä, miten surkeassa jamassa keskisuurten kaupunkien joukkoliikenne on.

Käyttäjämäärät ovat 50-25% Turun tai Tampereen käytöstä eli parhaimmissa Kuopiossa 57,8 ja Jyväskylässä 53,2 matkaa / asukas / vuosi (Tampereella 144 ja Turussa 124), vaikka joukkoliikenteen tuki matkaa kohden on kaikkialla muualla paitsi Lahdessa (jossa se on 0,2 e/matka) samaa luokkaa tai korkeampi kuin Turussa (0,46 e/matka) ja Tampereella (0,43 e/matka) (vaihteluväli muualla Jyväskylä 0,31 - Pori 0,82 e/matka).

Liikenteen tuotantokulut (liikevaihto / matka) on välillä 1,5 - 2,.3 e/matka, kun Turussa ja Tamperella kulut olivat samaan aikaan 1,0 - 1,1 e/matka johtuen huomattavasti tehokkaammasta kaluston käytössä, jossa toki auttaa myös suurempi matkamäärä.

Keskimäärin joukkoliikenteen käyttömäärät ovat noin puolet vastaavista keskisuurista Ruotsin kaupungeista, joissa joukkoliikenteen järjestäminen on kaupungin vastuulla kuten Turussa ja Tampereella ja matkamäärät suuruusluokkaa 60 - 110 matkaa/asukas/vuosi.

Keskisuurten kaupunkien osalta on hurskastelua puhua "yrittäjävetoisesta, itsekannattavasta liikenteestä", koska kaupungin ja valtion tuki matkaa kohden on samaa luokkaa kuin Turussa ja Tampereellakin. Toki tuki on prosentuaalisesti pienempi, kun matkustajat maksavat korkeita lipunhintoja ja liikenne näennäisesti "itsekannattavaa" kun tuki ohjataan lippujen kautta.

Samoin voidaan hurskastella, että tuki asukasta kohden on pienempi. Mutta rohkenen epäillä, että myös koululaiskuljetusten sekä muiden palvelukuljetusten kulut ovat vastaavasti suuremmat. Voidaanko muutenkaan ylpeillä sillä, että kaupunki panostaa vähän kestäviin liikkumismuotoihin.

Myöskin rohkenen epäillä, että kaupunkirakenne tukisi joukkoliikennettä Turussa tai Tampereella olennaisesti enemmän kuin Jyväskylässä tai Kuopiossa. Itse asiassa, Turussa varsin suuri osa väestöstä (noin 40-50 000) asuu keskusta-alueella, kävely- tai pyöräilyetäisyydellä keskustasta, kun taas Jyväskylässä ja Kuopiossa lähiöiden osuus koko väestöstä on suurempi.

Turussa murretiin 1997 - 2000 Koiviston auton / Kuopion, Jyväskylän ja Lahden liikenteen tai Koskilinjojen monopolia vastaava TLO:n kartelli, jolloin saatiin sekä lisättyä matkustajamääriä +10% koko järjestelmässä että alennettua subventiotarvetta koska palvelu parani, lipputulot nousivat ja muutama linja (18, 28, 32/42) ylitti kannattavuusrajan. Turun kaupungin tarkastuslautakunnan raportti tästä: http://www.turku.fi/hallinto/Julkaisu_2_2004.pdf

Tätä ennen oli jo toki aiemmin alistettu TLO kaupungin määräysvaltaan toteuttamalla yhteistariffi, jossa kaupunki piti kaikki lipputulot ja korvasi ajokulut UITP:n menettelyllä (korvaus vaunupäivästä, vaunutunnista ja vaunukilometristä). Tällöin joukkoliikenteen käyttö nousi jopa enemmän, noin 20-30%.

Mikäli Turussa ei olisi toteutettu yhteistariffia 1989 ja kilpailutusta 1997-2000, olisivat joukkoliikenteen käyttäjämäärät todennäköisesti vain vähän Oulua, Lahtea, Kuopiota tai Jyväskylää korkeammat.

Pidän varsin selvänä, että Jyväskylässä ja muissa keskisuurissa kaupungeissa saavutettaisiin selvästi parempiakin tuloksia, jos liikenne kilpailutettaisiin, koska samalla kertaa saataisiin sekä yhteistariffin, kilpailutuksen että rationalisoinnin edut.

Yksinkertainen toimenpideohjelma Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun, Lahteen jne:
  • Liikennöintiluvat lakkautetaan (mahdollisesti vaiheittain)
  • Seudun kunnat perustavat yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaation: joukkoliikennetoimiston (virkamiessuunnittelu) ja joukkoliikennelautakunnan (poliittinen valvonta)
  • Liikenne suunnitellaan rationaaliseksi seuraavin periaattein:
    • Linjasto rationalisoidaan selkeiksi päälinjoiksi ja täydentäväksi linjastoksi ja linjasto suunnitellaan koko kaupungin alueelle
    • Päälinjoja liikennöidään arkisin 10-15 minuutin välein teli- tai nivelbusseilla
    • Liikenteen palvelutaso taataan myös iltaisin (vähintään klo 23-24 asti) sekä lauantaisin ja sunnuntaisin.
    • Keskusta-alueelle toteutetaan riittävät joukkoliikenne-etuudet (kaistat, mahdollisesti liikennevaloetuudet)
    • Joukkoliikenteelle toteutetaan reaaliaikaiset informaatiojärjestelmät.
    • Liikenne kilpailutetaan, ensisijaisena valintakriteerinä mahdollisimman hyvä palvelutaso edullisella korvauksella. Sopimuskausi tehdään riittävän pitkäksi, 5-7 vuotta, jotta liikennöitsijöiden kannattaa hankkia uusi kalusto.
    • Kilpailutuksessa edellytetään pääsääntöisesti Euro III ja IV - normit täyttävää, matalalattiaista kaupunkibussikalustoa.
    [/list:eek::785148d8d4]
    Myöhemmin samat organisaatiot voivat myös toteuttaa mahdollisen paikallisen raideliikenteen, johon Jyväskylässä on mahdollisuuksia ainakin Jyväskylä - Suolahti - Äänekoski - akselilla.
 
a__m sanoi:
mutta voisi kaupunkikin tehdä asian eteen jotain esimerkiksi parantamalla bussiliikenteen olosuhteita joukkoliikennekaistoin ym.
Onhan kaupungissa jo kokonaista 300 metriä taksibussikaistaa vapaudenkadulla. :) Tiettyhän vapaudenkatu (kilpisenkatu-asemakatu välillä) on teoriassa joukkoliikennekatua, väinönkadun tavoin. Käytäntö on sitten ihan toinen juttu.

Väinönkadun osalta kadun varrelta tulisi poistaa parkkipaikat ja ko. kadunosalle pitäisi sallia ainoastaan pihaan/tontille ajo. Tokihan toinen vaihtoehto olisi kadun katkaiseminen kävelykadun kohdalta, mutta se vaikeuttaisi kohtuuttomasti juurikin taksi/bussiliikennettä.
 
eph sanoi:
Väinönkadun osalta kadun varrelta tulisi poistaa parkkipaikat ja ko. kadunosalle pitäisi sallia ainoastaan pihaan/tontille ajo. Tokihan toinen vaihtoehto olisi kadun katkaiseminen kävelykadun kohdalta, mutta se vaikeuttaisi kohtuuttomasti juurikin taksi/bussiliikennettä.
Suunnitelmissahan on vapauttaa Väinönkatu välillä Vapaudenkatu-Yliopistonkatu kaikelta moottoriliikenteeltä ja tehdä siitä kävelykatu. Samalla Vapaudenkadulta Kauppatorin suuntaan ajava linjaliikenne siirtyisi reitille Vapaudenkatu-Urhonkatu-Hannikaisenkatu-Kalevankatu-Yliopistonkatu-Väinönkatu. Lisäksi Jyväskylän TeLa:n mukaan on Jyväskylän Liikenteelle annettu suositus käyttää Puistokatua nykyistä enemmän reittikatuna (nykyisinhän Puistokatua kulkevat 33 Kirriin sekä 35 Haukkamäkeen). Kaukoliikenteen, etenkin Äänekosken-Suolahden -suunnan busseja yritettäisiin kuulemma hätistellä ajamaan Tourulantietä Rantaväylälle.
 
a__m sanoi:
Suunnitelmissahan on vapauttaa Väinönkatu välillä Vapaudenkatu-Yliopistonkatu kaikelta moottoriliikenteeltä ja tehdä siitä kävelykatu. Samalla Vapaudenkadulta Kauppatorin suuntaan ajava linjaliikenne siirtyisi reitille Vapaudenkatu-Urhonkatu-Hannikaisenkatu-Kalevankatu-Yliopistonkatu-Väinönkatu.
Minusta tuo Väinönkadun täydellinen sulkeminen ei ole järkevää, Väinönkatu välillä Yliopistonkatu-Vapaudenkatu on kuitenkin aika tärkeä läpiajoväylä ja pidentäisi matkaa ja aikaa tiettyihin kohteisiin aikalailla.

Mikäli Väinönkadun liikennettä halutaan vähentää, minusta esimerkiksi bussilinjat 16/21 voisi lopettaa jo Vapaudenkadulle (tähän astihan linja on jatkunut Väinönkadun "yläpäähän" ja bussit ovat käyneet kääntymässä vanhalla linja-autoasemalla.. Mutta tämähän tullee loppumaan kunhan sitä vanhaa l-asemaa aletaan purkamaan).
 
eph sanoi:
Minusta tuo Väinönkadun täydellinen sulkeminen ei ole järkevää, Väinönkatu välillä Yliopistonkatu-Vapaudenkatu on kuitenkin aika tärkeä läpiajoväylä ja pidentäisi matkaa ja aikaa tiettyihin kohteisiin aikalailla.
Mutta se on hyväksytty Jyväskylän liikekeskustan autoliikenteen kehittämissuunnitelmassa jo elokuussa 2003 jatkotarkastelua varten, mm. Keuruun suunnan bussit on jo määrätty ajettavaksi juuri Kalevankadun ja Yliopistonkadun kautta. Asia tulee väistämättömäksi myös Jyväskylän paikallisliikenteelle, ja osaa Tikkakosken ja Palokan suunnan vuoroista on esitetty ajettavaksi Puistokatua.

eph sanoi:
Mikäli Väinönkadun liikennettä halutaan vähentää, minusta esimerkiksi bussilinjat 16/21 voisi lopettaa jo Vapaudenkadulle (tähän astihan linja on jatkunut Väinönkadun "yläpäähän" ja bussit ovat käyneet kääntymässä vanhalla linja-autoasemalla.. Mutta tämähän tullee loppumaan kunhan sitä vanhaa l-asemaa aletaan purkamaan).
Linjat 16 ja 21 M-vuoroineen ovat itse asiassa vain "pisara meressä". Väinönkadun rauhoittamista ovat vaatineet kadun yläpään liikkeenharjoittajat sekä asukkaat, ja kuten todettua, on tämä Väinönkadun sulkemiseen johtava ehdotus hyväksytty jo. Kauppatorille päättyvien vuorojen kohtalosta sekä autojen kääntämisestä ei vielä liene tietoa?
 
a__m sanoi:
(nykyisinhän Puistokatua kulkevat vain 16 ja 33 Kirriin sekä 35 Haukkamäkeen).
Kirrin sunnuntailinja 16 ei ole ajanut Puistokatua vaan Sepänkatua ja Rajakatua Taulumäelle ja ajaa tätä reittiä ensi talvenakin.. Nyt kesällä Kirrin sunnuntailiikenne on lomalla, joten seuraavan kerran Rajakadulta pääsee Kirriin sunnuntaina 21.8. (ellei linjaa 22 lasketa - ajaa Kirrissä Saarijärventietä).

Piirka
 
Jyväskylän Liikenteen autoihin näyttää ilmestyneen uudet kortinlukijat sekä uusi rahastuspöytä. Uutta rahastuslaitetta ei kuitenkaan ollut vielä asennettu. Nämä uutuudet olivat ainakin autoissa 415 ja yhdessä City M:ssä. Merkki lienee Pusatec. Autoissa oli tietty vielä vanhatkin laitteet tallella, mutta kortinlukija ei kummassakaan toiminut. Milloinkahan sitten pitäisi vaihtaa korttinsa?
 
TEP70 sanoi:
Minulle tuossa K-kirjaimessa on aika vahva negatiivinen lataus. Siitä tulee aina mieleen Jyväskylä ja omituiset lisäkierrokset monilla eri linjoilla. :( Miksi ei voida käyttää A:ta? Nuohan olisivat täysin loogisesti 82A, 84A ja 97A.
Näin kirjoiteltiin Itä-Helsingin liityntäliikenneselvitystä käsittelevällä forumilla. Mistä tämä JL:n linjoillaan käyttämä K-kirjain juontaa juurensa? Joskus olen kuullut että K olisi alunperin lisätty Keskussairaalalle ajaviin vuoroihin.

(Tosin sinnehän nyt nykyisin pääsee lähes kaikilla linjoilla, ainakin jonkun poikkeuksen poikkeuksen seurauksena, vähintään lauantai- ja sunnuntaiaamuisin.)
 
Takaisin
Ylös