http://www.hkl.fi/suomi/07_hkltietoa/jlk/06pikayhteenveto.doc
Ehkäpä joku tietää paremmin ?
Kohta 68 "vaali" ja 69 "palautettiin"
Ehkäpä joku tietää paremmin ?
Kohta 68 "vaali" ja 69 "palautettiin"
Kampin ratikan linjastojärjestelyt
- Viestiketjun aloittaja Jusa
- Aloituspäivämäärä
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,497
Ohhoh! Olisiko lautakunnassa järki voittanut?
Siellä näkyy olleen muutenkin mielenkiintoinen kokous. Paitsi että radasta on äänestetty ja typerä linjastosuunnitelma onneksi palautettu uudelleen valmisteluun (olisikohan lautakunnassa puhuttu kolmosen puolesta, en tiedä?) niin myös metron liityntäliikenne palautettiin ja jopa Helmi-järjestelmää koskevaan lisälista-asiaan esittelijä on joutunut tekemään muutoksia. On hyvin harvinaista, että siellä on näin paljon muutoksia.
Siellä näkyy olleen muutenkin mielenkiintoinen kokous. Paitsi että radasta on äänestetty ja typerä linjastosuunnitelma onneksi palautettu uudelleen valmisteluun (olisikohan lautakunnassa puhuttu kolmosen puolesta, en tiedä?) niin myös metron liityntäliikenne palautettiin ja jopa Helmi-järjestelmää koskevaan lisälista-asiaan esittelijä on joutunut tekemään muutoksia. On hyvin harvinaista, että siellä on näin paljon muutoksia.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,497
Lautakunta päätti siis 2.3. äänin 6-3 hyväksyä Kampin raitioradan rakentamisen. Esityslistateksti hyväksyttiin muuten paitsi yksi kohta siitä jäi pois. Jlk ei halua selvitettävän yhteistä bussi- ja raitiovaunukaistaa.
Kampin linjastosuunnitelma palautettiin, koska siitä halutaan paljon tarkemmat pohjatiedot kuin nyt annettu ylimalkainen esitys. Kuulostaa siis fiksulta. Hyvä jlk! Sen kummemmin siellä ei keskusteltu erilaisista vaihtoehdoista. Nyt olisi siis aika pasilalaisten herätä.
Kampin linjastosuunnitelma palautettiin, koska siitä halutaan paljon tarkemmat pohjatiedot kuin nyt annettu ylimalkainen esitys. Kuulostaa siis fiksulta. Hyvä jlk! Sen kummemmin siellä ei keskusteltu erilaisista vaihtoehdoista. Nyt olisi siis aika pasilalaisten herätä.
Vs: Kampin ratikkalinja
Kampin linjasto on tulossa joukkoliikennelautakuntaan ensi viikolla. HKL ehdottaa samaa linjastoratkaisua kuin mitä se on aikaisemminkin esittänyt, eli seiska siirtyy Kamppiin ja kolmonen siirtyy Mannerheimintielle. 18 siirtyy Arkadiankadulle. Runeberginkadun yöliikenne hoidettaisiin edelleen kolmosella, joka kulkisi öisin linjatunnuksella 3N (ajaisikohan se sitten öisin molempiin suuntiin samalla tunnuksella?) Kampin uusi linjasto tulisi voimaan aikaisintaan 1.1.2009.
Kampin linjasto on tulossa joukkoliikennelautakuntaan ensi viikolla. HKL ehdottaa samaa linjastoratkaisua kuin mitä se on aikaisemminkin esittänyt, eli seiska siirtyy Kamppiin ja kolmonen siirtyy Mannerheimintielle. 18 siirtyy Arkadiankadulle. Runeberginkadun yöliikenne hoidettaisiin edelleen kolmosella, joka kulkisi öisin linjatunnuksella 3N (ajaisikohan se sitten öisin molempiin suuntiin samalla tunnuksella?) Kampin uusi linjasto tulisi voimaan aikaisintaan 1.1.2009.
- Liittynyt
- 14 Syyskuu 2006
- Viestit
- 66
Kuvia reittivaihtoehdoista
Tosiaan, lautakuntaan tulossa ensi viikolla tämä Kampin ratikkalinja-asia. Esillä olevista vaihtoehdoista rakentamani karttakuvat sekä linkki esityslistatekstiin löytyy uusimmasta blogientrystäni "Kampin ratikkareiteistä päätetään 13.12.2007"
Itse olen kallistumassa esityksen mukaisen vaihtoehdon B kannalle (kerrankin...)
Näkökulmia ja kommentteja aiheesta voi laittaa samaisen postauksen kommentteihin, niin saan ne varmasti ennen kokousta (tulevat sieltä automaattisesti nimittäin myös sähköpostiini).
Erinomaista viikonloppua foorumilaisille!
Tosiaan, lautakuntaan tulossa ensi viikolla tämä Kampin ratikkalinja-asia. Esillä olevista vaihtoehdoista rakentamani karttakuvat sekä linkki esityslistatekstiin löytyy uusimmasta blogientrystäni "Kampin ratikkareiteistä päätetään 13.12.2007"
Itse olen kallistumassa esityksen mukaisen vaihtoehdon B kannalle (kerrankin...)
Näkökulmia ja kommentteja aiheesta voi laittaa samaisen postauksen kommentteihin, niin saan ne varmasti ennen kokousta (tulevat sieltä automaattisesti nimittäin myös sähköpostiini).
Erinomaista viikonloppua foorumilaisille!
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,013
Vs: Kuvia reittivaihtoehdoista
Asialliset kartat muuten, kiitokset niistä.
Mirva muuten! Kampin linja, oli se sitten kolmonen tai seiska, menee keskustassa Mikonkadun - ei Keskuskadun - kautta!
Asialliset kartat muuten, kiitokset niistä.Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Kampin ratikkalinja
Olen kyllä vaihtoehdon A kannalla. Parhaiten tämän ymmärtää katsoessa vaihtoehdon B karttakuvaa.
B:ssä on pielessä se, että rengaslinjat 3 ja 7 eivät ole tasapainossa. 7:stä syntyy pitkä ja hidas reitti. Toki se palvelee laajempaa asujamistoa kuin nykyään, mutta hyvin suunniteltu linjasto on oikeassa tasapainossa nopeuden, palvelualueen ja kuormituksen kesken. 3:sta tulee nopea reitti, joka menettää olennaisen osan palvelualueestaan ajaessaan "pikarataa" Mannerheimintietä.
Ajatellaanpa vielä näiden kahden linjan luonnetta. Osuus Nordenkjoldinkatu-Mannerheimintie on luonteeltaan siirtymäosuutta. Kummankaan varrella ei ole merkittävästi asutusta.
7:n palvelualue pohjoisessa on Pasila, josta matkustetaan mieluiten mahdollisimman nopeasti keskustaan. Idässä palvelualuetta ovat Hämeentie ja Mäkelänkatu. Matka-ajan kannalta Pasilasta matkustetaan mieluiten Manerheimintien kautta ja Itä-Pasilasta (päättäri on viivytys) sekä Mäkelänkadulta tietenkin Hämeentien kautta. Linjan käyttö on tasapainossa.
3:n pohjoista palvelualuetta ei oikeastaan olekaan, sillä Alppila ja Kallio ovat itäistä palvelualuetta, josta nopein yhteys on tietenkin Hakaniemen kautta. Jotta linja olisi hyvin tasapainossa, pitäisi oikeastaan olla rata Nordenkjöldinkatu-Topeliuksenkatu, jolloin koko Töölöstä tulisi Alppilaa ja Kalliota vastaava läntinen palvelualue. Nyt vain Etu-Töölö on 3:n läntistä palvelualuetta, mutta parempi sekin kuin ei mitään kuten B-vaihtoehdossa.
B-vaihtoehto siis jättää 3:n pohjoiseen lenkkiin kuormituksen aukon. Sen sijaan 7:aa B-vaihtoehto kuormittaa lännessä liiaksi. Kysymys ei ole edes siitä, että yhtäkkiä vihdoin saataisiin 100 %:n etuudet ratikoille (mitä ei kuitenkaan saada, kun UKK-kadullakin sohlataan sekaisin bussien kanssa). Etuuksienkin vallitessa 7:n vuorot kuormittuvat liikaa kerätessään lännessä sekä nykyisen 7:n että nykyisen 3:n kuorman ja luultavasti enemmän kuin 7:n itäisellä osuudella. Eli lännessä vaunut ovat liian täynnä ja idässä vajaina. 3:n kohdalla tilanne on tietenkin päinvastainen.
Liikennemääräennusteet voivat osoittaa toista. Se selittyy sillä, että 7:n muuttuminen hitaaksi (ajoaika Pasila - 3 sepän aukio) vähentää ennusteessa matkamäärää. Mutta tässä pitää käyttää järkeä eikä luottaa mekaaniseen ennusteeseen. Ennuste ei tee eroa bussin ja ratikan välillä, mutta ihmiset tekevät. Ratikassa on helpompi matkustaa, myös seisten. Se on monelle luonnollinen keskustan liikenneväline. Vaikka esikaupunkien bussilinjat ovatkin käytössä, ne eivät ole ihmisten mielissä keskustamatkoja varten. Siksi toiseksi nekin ovat ruuhka-aikaan täysiä, mutta kun sisään on jonotettava etuovesta, niihin on hankalampi päästä kuin yhtä täyteen ratikkaan.
Ja se Kaivokadun pysäkki sekä 3:sten menosuunnat. Siihen on yksinkertainen ja selvä ratkaisu. Pitkä pysäkki jaetaan 2 osaan. Toisella osalla pysähtyvät ne vaunut, jotka ajavat Aleksille, toisella osalla Hakaniemeen menevät. Turisteja varten vielä selkeä kuvataulu (hesalaiset voi katsella sitä salaa, vaikka se ei heille olekaan), jossa värillinen viiva osoittaa suunnan jonne mennään, harmaa radan jonne ei mennä.
Tästä on sekin hyöty, että vältetään nykyään mm. Lasipalatsin pysäkillä tapahtuva juoksentelu edestakaisin. Eduksi on tietenkin se, että vaunut noudattavat aikatalujaan eivätkä ala itse sotkea järjestelyä. Mutta tämä ei ole järjestelylle este, vaan ainoastaan tehtävä liikenteenohjaukselle.
Enkä malta olla toteamatta, että turha urputtaa, ettei ole Suomessa mahdollista. Kyllä on, kun on muuallakin. Ainoa este ja Suomen erikoisolosuhde on suomalainen jääräpäisyys - jossa siinäkään emme kuitenkaan taida olla sen parempia kuin muu maailma.
Antero
Olen kyllä vaihtoehdon A kannalla. Parhaiten tämän ymmärtää katsoessa vaihtoehdon B karttakuvaa.
B:ssä on pielessä se, että rengaslinjat 3 ja 7 eivät ole tasapainossa. 7:stä syntyy pitkä ja hidas reitti. Toki se palvelee laajempaa asujamistoa kuin nykyään, mutta hyvin suunniteltu linjasto on oikeassa tasapainossa nopeuden, palvelualueen ja kuormituksen kesken. 3:sta tulee nopea reitti, joka menettää olennaisen osan palvelualueestaan ajaessaan "pikarataa" Mannerheimintietä.
Ajatellaanpa vielä näiden kahden linjan luonnetta. Osuus Nordenkjoldinkatu-Mannerheimintie on luonteeltaan siirtymäosuutta. Kummankaan varrella ei ole merkittävästi asutusta.
7:n palvelualue pohjoisessa on Pasila, josta matkustetaan mieluiten mahdollisimman nopeasti keskustaan. Idässä palvelualuetta ovat Hämeentie ja Mäkelänkatu. Matka-ajan kannalta Pasilasta matkustetaan mieluiten Manerheimintien kautta ja Itä-Pasilasta (päättäri on viivytys) sekä Mäkelänkadulta tietenkin Hämeentien kautta. Linjan käyttö on tasapainossa.
3:n pohjoista palvelualuetta ei oikeastaan olekaan, sillä Alppila ja Kallio ovat itäistä palvelualuetta, josta nopein yhteys on tietenkin Hakaniemen kautta. Jotta linja olisi hyvin tasapainossa, pitäisi oikeastaan olla rata Nordenkjöldinkatu-Topeliuksenkatu, jolloin koko Töölöstä tulisi Alppilaa ja Kalliota vastaava läntinen palvelualue. Nyt vain Etu-Töölö on 3:n läntistä palvelualuetta, mutta parempi sekin kuin ei mitään kuten B-vaihtoehdossa.
B-vaihtoehto siis jättää 3:n pohjoiseen lenkkiin kuormituksen aukon. Sen sijaan 7:aa B-vaihtoehto kuormittaa lännessä liiaksi. Kysymys ei ole edes siitä, että yhtäkkiä vihdoin saataisiin 100 %:n etuudet ratikoille (mitä ei kuitenkaan saada, kun UKK-kadullakin sohlataan sekaisin bussien kanssa). Etuuksienkin vallitessa 7:n vuorot kuormittuvat liikaa kerätessään lännessä sekä nykyisen 7:n että nykyisen 3:n kuorman ja luultavasti enemmän kuin 7:n itäisellä osuudella. Eli lännessä vaunut ovat liian täynnä ja idässä vajaina. 3:n kohdalla tilanne on tietenkin päinvastainen.
Liikennemääräennusteet voivat osoittaa toista. Se selittyy sillä, että 7:n muuttuminen hitaaksi (ajoaika Pasila - 3 sepän aukio) vähentää ennusteessa matkamäärää. Mutta tässä pitää käyttää järkeä eikä luottaa mekaaniseen ennusteeseen. Ennuste ei tee eroa bussin ja ratikan välillä, mutta ihmiset tekevät. Ratikassa on helpompi matkustaa, myös seisten. Se on monelle luonnollinen keskustan liikenneväline. Vaikka esikaupunkien bussilinjat ovatkin käytössä, ne eivät ole ihmisten mielissä keskustamatkoja varten. Siksi toiseksi nekin ovat ruuhka-aikaan täysiä, mutta kun sisään on jonotettava etuovesta, niihin on hankalampi päästä kuin yhtä täyteen ratikkaan.
Ja se Kaivokadun pysäkki sekä 3:sten menosuunnat. Siihen on yksinkertainen ja selvä ratkaisu. Pitkä pysäkki jaetaan 2 osaan. Toisella osalla pysähtyvät ne vaunut, jotka ajavat Aleksille, toisella osalla Hakaniemeen menevät. Turisteja varten vielä selkeä kuvataulu (hesalaiset voi katsella sitä salaa, vaikka se ei heille olekaan), jossa värillinen viiva osoittaa suunnan jonne mennään, harmaa radan jonne ei mennä.
Tästä on sekin hyöty, että vältetään nykyään mm. Lasipalatsin pysäkillä tapahtuva juoksentelu edestakaisin. Eduksi on tietenkin se, että vaunut noudattavat aikatalujaan eivätkä ala itse sotkea järjestelyä. Mutta tämä ei ole järjestelylle este, vaan ainoastaan tehtävä liikenteenohjaukselle.
Enkä malta olla toteamatta, että turha urputtaa, ettei ole Suomessa mahdollista. Kyllä on, kun on muuallakin. Ainoa este ja Suomen erikoisolosuhde on suomalainen jääräpäisyys - jossa siinäkään emme kuitenkaan taida olla sen parempia kuin muu maailma.
Antero
Vs: Kampin ratikkalinja
Niinpä niin.
Kampin projekti onkin ollut kerrassaan mielenkiintoinen, lähinnä kuitenkin sen yllätyksettömyyden takia, ikävä kyllä.
Jos lähdetään liikkeelle itse fyysisestä rakentamisesta, voisi kuvitella, että samalla energialla olisi tehty jo yksi Versaillen linna ja pari pyramidia, sellaisella pieteetillä pientä pätkää Fredrikinkatua on jyystetty. On ollut masentavaa seurata, kun Urho Kekkosenkadun ja Salomonkadun välinen osuus ei yksinkertaisesti vain etene, alueella ei viikkokausiin tuntunut tapahtuneen mitään ja viimeksi kun menin siitä ohitse nk "työmaa-ajan poikkeusjärjestelyt" (=jalankulkijat ja autot sekaisin) olivat edelleen voimassa, ties kuinka monetta kuukautta. En suoraan sanoen muista, milloin Kampin metroaseman ympäristö olisi viimeksi ollut "normaalitilassa", ehkä joku muu muistaa?Ennen Kampin keskuksen rakentamista vuonna 2002? Tähän pikku työmaahan on nyt sitten kulutettu aikalailla aikaa, ja TV-Shopista tuttua lausetta matkien, ei siinä vielä kaikki! Kun HKR:n ja HKL:n herroille on alkanut selvitä, että heidän työmoraalillaan ei pikkuruista työmaata saadakaan valmiiksi, tulee kuin taikaiskusta esityslistaan maininta "liikenne alkaa aikaisintaan 1.1.2009". HKL-jargonilla tämä täytynee tulkita elokuuksi 2009, sillä kuten muissakin hankkeissa, eihän liikennettä voi kesken aikataulukauden muuttaa. Iisakin kirkon rakentajalla on vielä kuitenkin ylipääsemättömiä esteitä ennen vuoden 2010 alkua (jos sittenkään), sillä heidän on ylitettävä itsensä: alle sadan metrin matkalle Salomonkadulta Et.Rautatiekadulle pitäisi laittaa kiskot ja sen sillankorjauskin ensi vuonna, eihän tästä tule yhtään mitään! Simonkadun avaaminen merkinnee maanpäällistä helvettiä keskustalle ja erilaisia "viimeistely- ja putkitöitä" riittänee vielä vuonna 2012 Kampin ympäristössä, sillä eihän siitä tule mitään, ettei edes yhtä kaukolämpöputkea siirretä!
Mitä nyt tulee näihin väitöskirjatasoisiin HKL:n pohdiskeluihin, että otetaanko A, B vai peräti C, niin A ja B ovat oikeastaan samanlaisia, 3 ja 7 vaihtavat paikkaa, B-plääniin on tuotu keskieurooppalainen hienous N-tunnus ratikoissa, sellaisia on isoissa kaupungeissa ja tottakai junttimetropoli Helsinki tarvitsee myös N-tunnuksellisia yöratikoita, "suuren maailman malliin"..eikös juu pojat. C-vaihtoehto on ehkä huonoin, koska Manskulta menisi yksi ratikka pois Oopperalta eteenpäin ja liikenne olisi 4:n ja 10:n varassa, toisaalta ne olisivat tämän järjestelyn myötä niin täynnä, että ihmiset luultavasti alkaisivat kävellä keskustaan.
Niinpä niin.
Kampin projekti onkin ollut kerrassaan mielenkiintoinen, lähinnä kuitenkin sen yllätyksettömyyden takia, ikävä kyllä.
Jos lähdetään liikkeelle itse fyysisestä rakentamisesta, voisi kuvitella, että samalla energialla olisi tehty jo yksi Versaillen linna ja pari pyramidia, sellaisella pieteetillä pientä pätkää Fredrikinkatua on jyystetty. On ollut masentavaa seurata, kun Urho Kekkosenkadun ja Salomonkadun välinen osuus ei yksinkertaisesti vain etene, alueella ei viikkokausiin tuntunut tapahtuneen mitään ja viimeksi kun menin siitä ohitse nk "työmaa-ajan poikkeusjärjestelyt" (=jalankulkijat ja autot sekaisin) olivat edelleen voimassa, ties kuinka monetta kuukautta. En suoraan sanoen muista, milloin Kampin metroaseman ympäristö olisi viimeksi ollut "normaalitilassa", ehkä joku muu muistaa?Ennen Kampin keskuksen rakentamista vuonna 2002? Tähän pikku työmaahan on nyt sitten kulutettu aikalailla aikaa, ja TV-Shopista tuttua lausetta matkien, ei siinä vielä kaikki! Kun HKR:n ja HKL:n herroille on alkanut selvitä, että heidän työmoraalillaan ei pikkuruista työmaata saadakaan valmiiksi, tulee kuin taikaiskusta esityslistaan maininta "liikenne alkaa aikaisintaan 1.1.2009". HKL-jargonilla tämä täytynee tulkita elokuuksi 2009, sillä kuten muissakin hankkeissa, eihän liikennettä voi kesken aikataulukauden muuttaa. Iisakin kirkon rakentajalla on vielä kuitenkin ylipääsemättömiä esteitä ennen vuoden 2010 alkua (jos sittenkään), sillä heidän on ylitettävä itsensä: alle sadan metrin matkalle Salomonkadulta Et.Rautatiekadulle pitäisi laittaa kiskot ja sen sillankorjauskin ensi vuonna, eihän tästä tule yhtään mitään! Simonkadun avaaminen merkinnee maanpäällistä helvettiä keskustalle ja erilaisia "viimeistely- ja putkitöitä" riittänee vielä vuonna 2012 Kampin ympäristössä, sillä eihän siitä tule mitään, ettei edes yhtä kaukolämpöputkea siirretä!
Mitä nyt tulee näihin väitöskirjatasoisiin HKL:n pohdiskeluihin, että otetaanko A, B vai peräti C, niin A ja B ovat oikeastaan samanlaisia, 3 ja 7 vaihtavat paikkaa, B-plääniin on tuotu keskieurooppalainen hienous N-tunnus ratikoissa, sellaisia on isoissa kaupungeissa ja tottakai junttimetropoli Helsinki tarvitsee myös N-tunnuksellisia yöratikoita, "suuren maailman malliin"..eikös juu pojat. C-vaihtoehto on ehkä huonoin, koska Manskulta menisi yksi ratikka pois Oopperalta eteenpäin ja liikenne olisi 4:n ja 10:n varassa, toisaalta ne olisivat tämän järjestelyn myötä niin täynnä, että ihmiset luultavasti alkaisivat kävellä keskustaan.
Vs: Kampin ratikkalinja
Toimisi kyllä, jos pysäkit olisivat vierekkäisiä, kuten Hakaniemessä, mutta peräkkäiset ei toimi.
Esimerkki: Ratikka A on pysähtyneenä Rautatieaseman pysäkillä, sillä ensimmäisellä. Takana tuleva ratikka B on menossa sille toiselle pysäkille, mutta ei voi avata ovia, ja päästää matkustajia pois, koska sen pysäkki on vielä edessäpäin, ja ratikka A estää kulun pysäkille.
Mitä luulet matkustajien mielipiteen olevan vaunussa B, kun ollaan pysäkillä, mutta väärällä, ja kuljettaja ei päästä heitä pois. Heillä on kiire (eikö niillä aina ole), ratikka A on ollut jo pari minuuttia pysäkillä, koska toistaiseksi kuljettajilla on lippujen myyntiä, asiakasneuvontaa, ym.
Enkä halua, että vastauksena tulee aikataulutus. Ei oikeasti ole mahdollista nyky-Helsingissä saada vaunuja Rautatieaseman pysäkille (3B Eiraan, 3B Eläintarhaan, 6 Arabiaan ja 9 Pasilaan (esim. suunta pois Manskusta)) siten, että siellä ei tulisi useasti edellä mainittuja tapauksia. Keskustassa ratikoilla on harvassa omaa kaistaa, joten muu liikenne haittaa aikataulussa ajamista.
Ja jos ihmiset ei nytkään osaa lukea pysäkkitolpasta mihin kolmonen on menossa keskustassa, niin ei ne kahdella peräkkäisellä pysäkilläkään sitä osaa.
Kampin linjojen vaihtoehdoista olen C:n kannalla. Lisävuoroja tarvittaessa neloselle ja kympille. Tai ruuhka-aikaan kulkeva linja Kauppatori-Kuusitie Mannerheimintietä pitkin. Ruuhka-aikaan on ykkösen päättäri Kauppatorilla tyhjä, joten sinne vaan uusi ruuhkalinja.
Toimisi kyllä, jos pysäkit olisivat vierekkäisiä, kuten Hakaniemessä, mutta peräkkäiset ei toimi.
Esimerkki: Ratikka A on pysähtyneenä Rautatieaseman pysäkillä, sillä ensimmäisellä. Takana tuleva ratikka B on menossa sille toiselle pysäkille, mutta ei voi avata ovia, ja päästää matkustajia pois, koska sen pysäkki on vielä edessäpäin, ja ratikka A estää kulun pysäkille.
Mitä luulet matkustajien mielipiteen olevan vaunussa B, kun ollaan pysäkillä, mutta väärällä, ja kuljettaja ei päästä heitä pois. Heillä on kiire (eikö niillä aina ole), ratikka A on ollut jo pari minuuttia pysäkillä, koska toistaiseksi kuljettajilla on lippujen myyntiä, asiakasneuvontaa, ym.
Enkä halua, että vastauksena tulee aikataulutus. Ei oikeasti ole mahdollista nyky-Helsingissä saada vaunuja Rautatieaseman pysäkille (3B Eiraan, 3B Eläintarhaan, 6 Arabiaan ja 9 Pasilaan (esim. suunta pois Manskusta)) siten, että siellä ei tulisi useasti edellä mainittuja tapauksia. Keskustassa ratikoilla on harvassa omaa kaistaa, joten muu liikenne haittaa aikataulussa ajamista.
Ja jos ihmiset ei nytkään osaa lukea pysäkkitolpasta mihin kolmonen on menossa keskustassa, niin ei ne kahdella peräkkäisellä pysäkilläkään sitä osaa.
Kampin linjojen vaihtoehdoista olen C:n kannalla. Lisävuoroja tarvittaessa neloselle ja kympille. Tai ruuhka-aikaan kulkeva linja Kauppatori-Kuusitie Mannerheimintietä pitkin. Ruuhka-aikaan on ykkösen päättäri Kauppatorilla tyhjä, joten sinne vaan uusi ruuhkalinja.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Kampin ratikkalinja
Mutta tässä on nimenomaan kysymys siitä, että 100 vuotta vanha Nyky-Helsingin liikennöintitapa ei sovellu 100 vuotta kehittyneeseen kaupunkiympäristöön. Ja jos joukkoliikenne halutaan kilpailukykyiseksi, näihin "pyhiin" asioihin on vain puututtava.
Enkä epäile hetkeäkään, etteikö se ole mahdollista. Sen perusteella, että se on mahdollista ja toimivaa käytäntöä muuallakin maailmassa. En näe mitään syytä sille, miksi muualla toimivia nykyaikaisia käytäntöjä ei voisi soveltaa meillä - paitsi sen, ettei haluta.
Tämä mainitsemasi ongelma on tiedossani, ja siihen on myös ratkaisu. Kysymyshän on siitä, missä järjestyksessä vaunut pysäkille tulevat. On selvä, että jos aikataulussa ajo perustuu ”hällä väliä” -tyyliin, tällainen ei toimi. Mutta eihän siinä toimi mikään muukaan, vaan vaunut sumppuuntuvat, kuormittuvat epätasaisesti, kulkevat myöhässä ja edellä yhtä aikaa jne.
Olet varmasti oikeassa siitä, ettei Helsingissä saada mitään järjestystä joukkoliikenteeseen, jos mitään ei saa muuttaa ja epäjärjestys sallitaan. Mutta siitä kärsii koko liikenne, ei yksin Kaivokadun pysäkki.
Jos ajatellaan sitten niin, että vaunut tulevat kumminkin miten sattuu, niin sitten säännöstellään Kaivokadun pysäkille tuloa pysäkkiä edeltävin liikennevaloin. Ihmiset toki urputtavat siitä, että vaunu on pysäkillä eikä ovia avata. Mutta kun vaunu seisoo valoissa, tilanne hyväksytään.
Meillähän ovat palikat tähän jo koossa. Tiedetään, missä mikäkin vaunu on. Kun ajatellaan tulo Mannerheimintieltä, Simonkadun ja Mannerheimintien risteyksen liikennevaloilla ohjataan niin, että peräkkäiset vaunut tulevat oikeassa järjestyksessä Kaivokadun pysäkille. Oletetaan vaikka, että pysäkin itäpäästä ajetaan Hakaniemeen ja länsipäästä Aleksille. Jos 9 Simonkadulta Hakaniemeen ja Aleksille matkalla oleva 3 lähestyvät Simo/Mansku-risteystä yhtä aikaa, valot päästävät ensin 9:n ja vasta sitten 3:n. Jos taas 3 Hakaniemeen on jäänyt jumiin Kaivon pysäkin itäpäähän ja 9 on tulossa, valot eivät päästä sitä pysäkille asti ennenkuin Hakaniemen 3 on lähtenyt. 9 voidaan seisottaa vaikka Kaivokadulla Manskun jälkeen.
Samaan tapaan toisessa suunnassa. Vaunujen järjestystä säädetään valoilla sekä Hakaniemessä että Liisankadulla (kun sieltä ovat tulossa Kruunuvuoren vaunut). Ja Ateneumin edusta toimii viimeisenä tasaajana.
Kuljettajarahastuksesta on syytä hankkiutua eroon muutenkin, tämä on hyvä syy hoitaa asia. Näin vältetään turhia viivytyksiä. 100 %:n etuudet ovat meillä suurempi ongelma, eikä pelkästään poliittisten asenteiden vuoksi. Mutta sitten kun nekin ovat toiminnassa, Kaivokadun järjestelyn vaikeuksia ei enää olekaan. Koska silloin voidaan ajaa aikatauluissa - toisin kuin Nyky-Helsingissä.
Onko tämä muka mahdollista? On. Esim. Karlsruhessa ohjataan vaihteetkin periaatteessa tällä tavoin. Liikenteenohjaus tietää, missä mikäkin vaunu on menossa ja kääntää vaihteet. Hyvissä ajoin ennen vaunun tuloa. Jos koko kaupunki toimii näin, miten yksi vaivainen pysäkki ei muka meillä toimisi.
Tahdon asia.
Antero
En millään muotoa epäile rv-kuljettajien näkemystä siitä, miten jotkin käytännön asiat liikenteessä toimivat ja miten ei. Nyky-Helsingissä, kuten kirjoitat.
Mutta tässä on nimenomaan kysymys siitä, että 100 vuotta vanha Nyky-Helsingin liikennöintitapa ei sovellu 100 vuotta kehittyneeseen kaupunkiympäristöön. Ja jos joukkoliikenne halutaan kilpailukykyiseksi, näihin "pyhiin" asioihin on vain puututtava.
Enkä epäile hetkeäkään, etteikö se ole mahdollista. Sen perusteella, että se on mahdollista ja toimivaa käytäntöä muuallakin maailmassa. En näe mitään syytä sille, miksi muualla toimivia nykyaikaisia käytäntöjä ei voisi soveltaa meillä - paitsi sen, ettei haluta.
Tämä mainitsemasi ongelma on tiedossani, ja siihen on myös ratkaisu. Kysymyshän on siitä, missä järjestyksessä vaunut pysäkille tulevat. On selvä, että jos aikataulussa ajo perustuu ”hällä väliä” -tyyliin, tällainen ei toimi. Mutta eihän siinä toimi mikään muukaan, vaan vaunut sumppuuntuvat, kuormittuvat epätasaisesti, kulkevat myöhässä ja edellä yhtä aikaa jne.
Olet varmasti oikeassa siitä, ettei Helsingissä saada mitään järjestystä joukkoliikenteeseen, jos mitään ei saa muuttaa ja epäjärjestys sallitaan. Mutta siitä kärsii koko liikenne, ei yksin Kaivokadun pysäkki.
Jos ajatellaan sitten niin, että vaunut tulevat kumminkin miten sattuu, niin sitten säännöstellään Kaivokadun pysäkille tuloa pysäkkiä edeltävin liikennevaloin. Ihmiset toki urputtavat siitä, että vaunu on pysäkillä eikä ovia avata. Mutta kun vaunu seisoo valoissa, tilanne hyväksytään.
Meillähän ovat palikat tähän jo koossa. Tiedetään, missä mikäkin vaunu on. Kun ajatellaan tulo Mannerheimintieltä, Simonkadun ja Mannerheimintien risteyksen liikennevaloilla ohjataan niin, että peräkkäiset vaunut tulevat oikeassa järjestyksessä Kaivokadun pysäkille. Oletetaan vaikka, että pysäkin itäpäästä ajetaan Hakaniemeen ja länsipäästä Aleksille. Jos 9 Simonkadulta Hakaniemeen ja Aleksille matkalla oleva 3 lähestyvät Simo/Mansku-risteystä yhtä aikaa, valot päästävät ensin 9:n ja vasta sitten 3:n. Jos taas 3 Hakaniemeen on jäänyt jumiin Kaivon pysäkin itäpäähän ja 9 on tulossa, valot eivät päästä sitä pysäkille asti ennenkuin Hakaniemen 3 on lähtenyt. 9 voidaan seisottaa vaikka Kaivokadulla Manskun jälkeen.
Samaan tapaan toisessa suunnassa. Vaunujen järjestystä säädetään valoilla sekä Hakaniemessä että Liisankadulla (kun sieltä ovat tulossa Kruunuvuoren vaunut). Ja Ateneumin edusta toimii viimeisenä tasaajana.
Kuljettajarahastuksesta on syytä hankkiutua eroon muutenkin, tämä on hyvä syy hoitaa asia. Näin vältetään turhia viivytyksiä. 100 %:n etuudet ovat meillä suurempi ongelma, eikä pelkästään poliittisten asenteiden vuoksi. Mutta sitten kun nekin ovat toiminnassa, Kaivokadun järjestelyn vaikeuksia ei enää olekaan. Koska silloin voidaan ajaa aikatauluissa - toisin kuin Nyky-Helsingissä.
Onko tämä muka mahdollista? On. Esim. Karlsruhessa ohjataan vaihteetkin periaatteessa tällä tavoin. Liikenteenohjaus tietää, missä mikäkin vaunu on menossa ja kääntää vaihteet. Hyvissä ajoin ennen vaunun tuloa. Jos koko kaupunki toimii näin, miten yksi vaivainen pysäkki ei muka meillä toimisi.
Tahdon asia.
Antero
- Liittynyt
- 2 Elokuu 2007
- Viestit
- 667
Vs: Kampin ratikkalinja
Vaihtoehdoista kallistuisin rvk1249:n tapaan C-ratkaisuun. Se tarjoaa töölöläisille suorat yhteydet sekä Kamppiin, Rautatieasemalle ja Hakaniemeen että Stockmannille ja Kaivopuiston&Eiran suuntaan. Samalla tulisi hyvät linjaparit: 3 ja 7 Runeberginkadun kautta ja 4 ja 10 Manskua pitkin.
Manskun liikenne on nykyisin mielestäni ylimitoitettua ruuhka-aikoja lukuun ottamatta. Neloset, seiskat ja kympit tulevat tätä nykyä erittäin usein melkein peräkkäin Manskun osuuden pysäkeille, jolloin matkustajat änkevät itsensä ensimmäisenä tulevaan vaunuun ja perässä kulkevat vaunut seuraavat puolityhjinä. Näin ollen seiskat voi hyvin heivata Kampin kautta kulkemaan. Ruuhka-aikoihin pitäisi sitten lisätä vuoroja tai perustaa erityinen ruuhkalinja, johon ehdotettu Kauppatori-Kuusitie olisi yksi erinomainen vaihtoehto.
C:n myötä ratikkaliikenne säilyisi myös Arkadiankadulla eikä myöskään tarvitsisi alkaa pelleillä ylimääräisten N-linjojen kanssa. C-vaihtoehto on kuitenkin kokonaisuutena sen verran kallis, että en usko lautakunnan päätyvän siihen.
Vaihtoehdoista kallistuisin rvk1249:n tapaan C-ratkaisuun. Se tarjoaa töölöläisille suorat yhteydet sekä Kamppiin, Rautatieasemalle ja Hakaniemeen että Stockmannille ja Kaivopuiston&Eiran suuntaan. Samalla tulisi hyvät linjaparit: 3 ja 7 Runeberginkadun kautta ja 4 ja 10 Manskua pitkin.
Manskun liikenne on nykyisin mielestäni ylimitoitettua ruuhka-aikoja lukuun ottamatta. Neloset, seiskat ja kympit tulevat tätä nykyä erittäin usein melkein peräkkäin Manskun osuuden pysäkeille, jolloin matkustajat änkevät itsensä ensimmäisenä tulevaan vaunuun ja perässä kulkevat vaunut seuraavat puolityhjinä. Näin ollen seiskat voi hyvin heivata Kampin kautta kulkemaan. Ruuhka-aikoihin pitäisi sitten lisätä vuoroja tai perustaa erityinen ruuhkalinja, johon ehdotettu Kauppatori-Kuusitie olisi yksi erinomainen vaihtoehto.
C:n myötä ratikkaliikenne säilyisi myös Arkadiankadulla eikä myöskään tarvitsisi alkaa pelleillä ylimääräisten N-linjojen kanssa. C-vaihtoehto on kuitenkin kokonaisuutena sen verran kallis, että en usko lautakunnan päätyvän siihen.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,139
Vs: Kampin ratikkalinja
Tulevisuudessa 3 ja 7 reitti voisi mennä Manskun risteyksien läpi suoraan, eli jatkaa suoraan Nordensköldin katua Manskun yli ja siitä aina Topeliuksenkadulle sekä edelleem Töölön Torille. Topeliuksenkatu välillä Nordenskölidinkatu-Töölön tori voisi olla puhdas joukkoliikennekatu (vain ratikoille ja muutama bussilinja, joilla väylät ja pysäkit samoissa kohden). Tällainen linjaus sotkisi mahdollisimman vähän muiden, hieman erityyppisten linjojen toimintaa. Toki vaihtopisteet linjojen välillä pitäisi olla korkealaatuiset.
Mutta muuten tuollainen linjoja jakaminen ryhmiin viehättää minua kovasti, sillä niin voidaan korostaa niiden hieman eri tarkoituspiirrettä.
3 ja 7 olisivat palvelevia kiertolinjoja kun taas sellaiset nopeat esikaupunkilinjat kuin 4 ja 10 (myös 1 sekä 6 minun mielestäni) olisivat mahdollisimman suurikapasittettisiä kalustoltaan ja kulkistivat radoillaan niin esteettömästi kuin se Helsingissä on mahdollista tulevaisuudessa.
Hyvä idea tosiaankin; puretaan hieman ylimitoitettua tarjontaa Manskulta ja siirretään Töölöön ja Rungeberginkadulle. Tämä kaikki tasa-aikatauluin toteutettuna.
Hyvällä ratkaisulla on nyt mahdollista saada aikaan melkoisen kattava joukkoliikenneratkaisu ja nimenomaan ratikalla.
Kannatan C-ratkaisua myös. MrArakawan perustelut eivät kaipaa enempää.
Tulevisuudessa 3 ja 7 reitti voisi mennä Manskun risteyksien läpi suoraan, eli jatkaa suoraan Nordensköldin katua Manskun yli ja siitä aina Topeliuksenkadulle sekä edelleem Töölön Torille. Topeliuksenkatu välillä Nordenskölidinkatu-Töölön tori voisi olla puhdas joukkoliikennekatu (vain ratikoille ja muutama bussilinja, joilla väylät ja pysäkit samoissa kohden). Tällainen linjaus sotkisi mahdollisimman vähän muiden, hieman erityyppisten linjojen toimintaa. Toki vaihtopisteet linjojen välillä pitäisi olla korkealaatuiset.
Mutta muuten tuollainen linjoja jakaminen ryhmiin viehättää minua kovasti, sillä niin voidaan korostaa niiden hieman eri tarkoituspiirrettä.
3 ja 7 olisivat palvelevia kiertolinjoja kun taas sellaiset nopeat esikaupunkilinjat kuin 4 ja 10 (myös 1 sekä 6 minun mielestäni) olisivat mahdollisimman suurikapasittettisiä kalustoltaan ja kulkistivat radoillaan niin esteettömästi kuin se Helsingissä on mahdollista tulevaisuudessa.
Hyvä idea tosiaankin; puretaan hieman ylimitoitettua tarjontaa Manskulta ja siirretään Töölöön ja Rungeberginkadulle. Tämä kaikki tasa-aikatauluin toteutettuna.
Hyvällä ratkaisulla on nyt mahdollista saada aikaan melkoisen kattava joukkoliikenneratkaisu ja nimenomaan ratikalla.
Viimeksi muokattu: