Kampusratikka

No ei tietenkään. Mikä siinä ykkösessä nyt on vialla?
Koko Mäkelänkadun osuus on helposti muutettavissa pikaraitiotieksi! Vain kaksi pahaa risteystä.
Olen aikanaan lukenut tältä forumilta, että matka-aika Hämeentien tai Brahiksen kautta Hakaniemeen on suunnilleen sama. Etuudet tietysti kuntoon!
Liikenne jokapäiäiseksi ja lähestytään matkustajamääriä joita oli esim 1970-luvulla.
Kysymys on vain siitä mitä halutaan. Ja tätä päättäjämme eivät halua.

Hyvä idea! Koska tehdään? Ja jatko Käpylän tai jopa Oulunkylän asemalle ja sitten päällekkaiset bussilinjat katkaistaan Käpylään, paitsi h64, joka johdetaan h69:n reittiä keskustaan.
Ruvetaan heti hommiin.
 
Viimeksi muokattu:
Koko Mäkelänkadun osuus on helposti muutettavissa pikaraitiotieksi!

Niin, ei sen tarvitse aivan "pikaratikka" olla, vaan tavanomainen katuratikka nykyistä suuremmilla yksikkökoilla sekä vahvoilla etuuksilla, Sveitsin kaupunkien malliin, joka on ehkäpä saksalaista Stadtbahn-konseptia hieman pehmeämpi.

paitsi h64, joka johdetaan h69:n reittiä keskustaan

Tuo voisi olla se trollikkalinja.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos EMMEssä on systemaattista virhettä, sen voi oppia tunnistamaan vertaamalla ennustuksia tosiasialliseen kehitykseen ja oppimaan minkä tyypisissä tapauksissa se antaa virheellistä tietoa.
Sanoisin niin, että EMMEssä ei niinkään ole systemaattisia virheitä, vaan sillä on rajallinen käyttöalue. Systemaattinen virhe on käyttää EMMEä tehtävään, johon se ei sovellu tai ole edes tarkoitettu.

EMME on alun perin tehty autoliikenteen reittivalinnan ennustamiseen. Siinä on jo se merkittävä ero joukkoliikenteeseen nähden, että liikenteellä on vain yksi taso. Auton matkustajalla ja autolla on aina sama reitti. Siten ei ole aikatauluja, odotustaikoja, liityntöjä eikä vaihtoja. On vain auto ja matkustaja, ja niitä on jokin määrä mallinnetun liikenneverkon jokaisella linkillä (risteysten välisellä tiellä) ilman, että autoilla on mitään kytkentää toisiinsa.

Olennaista tämän Kumpulan tapauksen kannalta on se, ettei EMMEssä voi osoittaa, missä Kumpulaan tulevat asuvat. Liikkumistottumustutkimuksen tieto on siten EMME-laskennan kannalta hyödytöntä, eikä sen käyttäminen seudun kattavassa EMME-mallissa ole edes mahdollista.

Kun nyt tiedetään, että Pasilaan tulee joka aamu 900 ihmistä jotka haluavat päästä Kumpulaan, me tiedämme, että arkivuorokauden matkamäärä Pasilan ja Kumpulan kampusta lähimmän pysäkin välillä yhteen suuntaan on ainakin 900 matkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että me tiedämme jo sen, mitä EMMEn pitäisi osata laskea. Emme siis tarvitse enää EMME-laskentaa, koska haluttu vastaus on jo tiedossa.

Se, mitä me emme tiedä, on näiden matkojen jakautuminen Kampusratikan, 506:n ja kävelyn kesken. Tätä kun ei voi käyttäytymistutkimuksella selvittää, kun Kampusratikkaa ei vielä ole. EMMEn pitäisi osata ennustaa tätä jakamalla näiden kahden pisteen välillä olevat matkat kolmen matkustustavan kesken käyttäen valinnan todennäköisyyskenttää, joka perustuu liikennetutkimuksesta saatuun havaintoon ihmisten halukkuudestä kävellä ja käyttää hitaampaa kulkutapaa kuin nopein kulkutapa.

Tällainen ennustaminen pitää kuitenkin tehdä EMME-mallilla, jossa on vain Pasila ja Kumpulan pysäkki sekä matkakohteena olevat rakennusten sisäänkäynnit Kumpulassa. Sillä yleinen seudun EMME-malli ei osaa sijoittaa tälle välille 900 matkaa, vaan se on annettava yksinkertaisen mallin lähtötiedoksi. Tosin tämä on niin yksinkertainen malli, ettei siihen EMMEä tarvita. Tämän voi laskea käsinkin.

Jos tiedetään että kyseessä on tapaus, jossa mallinnus todennäköisesti epäonnistuu, pitää liikennemäärät arvioida jollain toisella tavalla paljon karkeammin. Muistaen tietenkin että tulos on epätarkempi.
Juuri tästä on nyt kysymys. Tosin tiedossa oleva vaihtoehtoinen tapa arvioida matkustajamääriä on tarkempi kuin EMME.

HKL:n EMME-karttojen mukaan Kumpulan pysäkin käyttö on käytännössä nolla tai enintään noin 47 nousua/poistumista olettamalla, että näin paljon olisi matkoja Kumpulan pysäkin ja Arabian suunnan välillä (esityslistan kartta aamutunnista). Olettamalla epärealistisesti huipputunnin nousumääräksi 47, ja laskien, että se on puolet aamuruuhkan koko nousumäärästä tällä pysäkillä, Pasilan ja Kumpulan välillä olisi 94 kumpulaan tulijaa. Nyt tiedetään, että heitä on 874 (14 % x 6240). EMMEn virhe on siten vähintään 89 % liian vähän.

Todellisuus lienee lähempänä lukua 788 matkustajaa aamuhuipputuntina (puolet aamun liikenteestä) välillä Pasila – Kumpulan pysäkki. Tässä on 437 Kumpulan pysäkillä poistujaa, loput jatkavat Arabian suuntaan. Ehdotetulle kuudelle vuorolle tasan jaettuna yhden vuoron matkustajamäärä on 131. Vaunun ruuhkautuminen varmaankin vaikuttaa siihen, että osa valitsee 506:n ja osa kävelemisen. Tässä on siis oletettu, että junan käyttäjiä on Arabian kampuksilla myös 14 % kuten Kumpulan kampuksella.

Kokonaisuutena on todettava, että jos ruuhkautumiseen asti kuormittuva raitiolinja ei ole tässä kaupungissa kannattava perustaa hallissa seisovan kaluston kanssa ja valmiina olevalle radalle, niin mikä sitten? Pikkubussiyhteys tai trollikkalinjako? Tai ehkä metro!

Antero

PS: Tiedän, että kaupungissa on yksityishenkilö tiedustellut, eikö satamaradalla olisi voitu liikennöidä pendeliä välillä Pasilan alaratapiha – Hämeentie. Tähän olisi tarvittu yksi moottorivaunu sekä olemassa olevan hissi- ja porrasyhteyden avaaminen yleisölle Pasilan asemalla alaratapihan tasoon. Lähin Dm12-moottorivaunu seisoo viikot joutavana Hangon asemalla. Ei kiinnostanut kaupunkia. Asiaa tiedustellut henkilö ei muuten ollut joukkoliikenne- tai junaharrastaja tai minun tuttavani, joka olisi toiminut kehoituksestani. Tämä henkilö vain ihmetteli minulle suhtautumista mielestään hyvään ideaansa.
 
PS: Tiedän, että kaupungissa on yksityishenkilö tiedustellut, eikö satamaradalla olisi voitu liikennöidä pendeliä välillä Pasilan alaratapiha – Hämeentie. Tähän olisi tarvittu yksi moottorivaunu sekä olemassa olevan hissi- ja porrasyhteyden avaaminen yleisölle Pasilan asemalla alaratapihan tasoon. Lähin Dm12-moottorivaunu seisoo viikot joutavana Hangon asemalla. Ei kiinnostanut kaupunkia. Asiaa tiedustellut henkilö ei muuten ollut joukkoliikenne- tai junaharrastaja tai minun tuttavani, joka olisi toiminut kehoituksestani. Tämä henkilö vain ihmetteli minulle suhtautumista mielestään hyvään ideaansa.

Lähin dieselmoottorijuna (Dm7) seisoo viikot joko Ilmalassa tai Keravalla/Porvoossa, eikä ole edes VR:n. Kuka muuten omistaa satamaradan Pasilasta Sörnäisiin nykyään? Jos kaupunki, niin eihän VR:ää tarvitse sotkea mukaan tähän ollenkaan?

Tietysti radan avaamiselle henkilöliikenteelle kasautuisi aimo annos byrokraattisia esteitä. Tunneli ei varmaan täytä normeja, mutta täyttävätkö Suomen muut vanhat käytössä olevat rautatietunnelit sen paremmin? Entä jos radan sähköistäisi 700 voltin tasavirralla ja hankittaisiin käytetty 1524 mm raideleveyden ratikka esim Venäjältä tai Latviasta ajamaan sitä? Tai käytetyn Manne-tyyppisen mutta normaaliraiteisen jolle voisi laitta uudet pyörät. Niin vaatisihan se oman huoltovarikon ja huolto-organisaation ja sellaiseenhan ei ole varaa.

t. Rainer
 
Päällekkaiset bussilinjat katkaistaan Käpylään, paitsi h64, joka johdetaan h69:n reittiä keskustaan.
Ruvetaan heti hommiin.
Parempi katkaista jo Pasilan asemalle, niin väki on ennemmin keskustassa eikä tule päällekkäisyyttä seuraavien ratikoiden kanssa. H69 ja 7A/B menevät kuitenkin siitä asti lähes samoja jälkiä keskustaan...
 
Lähin dieselmoottorijuna (Dm7) seisoo viikot joko Ilmalassa tai Keravalla/Porvoossa, eikä ole edes VR:n. Kuka muuten omistaa satamaradan Pasilasta Sörnäisiin nykyään? Jos kaupunki, niin eihän VR:ää tarvitse sotkea mukaan tähän ollenkaan?
Satamaradan omistaa Helsingin kaupunki. Se on siis yksityinen rautatie, jolla voi harjoittaa henkilöliikennettä VR Oy:stä riippumatta. RHK:n ja Satamalaitoksen raja lienee jossain alaratapihalla. Liikenteen voisi tuottaa HKL, joka saa vuokrata siihen haluamansa kaluston ja palkata kuljettajan. Liikenteessä on noudatettava samoja sääntöjä kuin muussa rautatieliikenteessä, mitä tulee henkilöstön pätevyyteen, junan miehitykseen jne.

Tietysti radan avaamiselle henkilöliikenteelle kasautuisi aimo annos byrokraattisia esteitä. Tunneli ei varmaan täytä normeja, mutta täyttävätkö Suomen muut vanhat käytössä olevat rautatietunnelit sen paremmin?
Tunneli ei ole kovin pitkä ja siellä on tilaa päästä junasta ulos. Tunneli on hyväksytty yleiseen rautatieliikenteeseen ja sen käyttöehdot ovat voimassa.

Entä jos radan sähköistäisi 700 voltin tasavirralla ja hankittaisiin käytetty 1524 mm raideleveyden ratikka esim Venäjältä tai Latviasta ajamaan sitä? Tai käytetyn Manne-tyyppisen mutta normaaliraiteisen jolle voisi laitta uudet pyörät. Niin vaatisihan se oman huoltovarikon ja huolto-organisaation ja sellaiseenhan ei ole varaa.
Kampusratikka hoituu nopeammin ja vähemmällä vaivalla tarjoten paremman palvelun. Ihan vain muuten ajateltuna, yksinkertaisempaa kun keksiä ja muutta kalustoa jostain muualta on ruuvata raiteen toinen kisko 1000 mm:n etäisyydelle nykyisillä ratapölkyillä (ovat onneksi puiset). Se on vähäinen vaiva verrattuna sähköistämiseen.

Se, mitä olisi voinut tehdä, olisi ollut muutta raide tällaiseksi Kalasataman metroasemalle saakka ja ostaa maailmalta 2 kappaletta 2-suuntavaunuja. Mutta nyt rata on jo suureksi osaksi kiireellä purettu. Eiköhän siinä päällä kohta ole asfaltti ja pysäköintitilaa. Sehän se kaikkein tärkeintä on ja suuri juhlan aihe ydinkeskustassa juuri tänään.

Antero
 
Eikös Arabiassa asu muitakin kuin kampuslaisia? Jos EMME on yhtään jyvällä, sen vastakkaissuunnan ruuhka antaa paluukuormia muuten tyhjiin vaunuihin Pasilan suuntaan aamulla ja toisin päin illalla.
 
Kumpulan kampuksen liikkumistottumustukimusta ei voi lukea kuitenkaan aivan näin yleistäen. Jos sinne tulee päiväksi töihin tai opiskelemaan 1365 henkilöä, he tulevat aamulla ehkä 2 tunnin aikana eikä niin, että heistä vain 20 % tulisi työpaikalleen aamulla ja loput pitkin päivää aina iltaa myöden.

Tätä pitäisi ehkä selvitellä hieman tarkemmin. Yliopisto-opinnoissa on aika tyypillistä, ettei kampuksella ole kursseja tai muuta ohjelmaa koko päiväksi. Itse maantiedettä opiskellessani kävin usein vain muutaman kerran viikossa yliopistolla ja silloinkin visiittini usein kesti vain muutaman tunnin. Opinnoissa on paljon esimerkiksi tentteihin lukua ja kirjallisia töitä, joita voi tehdä ihan hyvin vaikka kotona. Se päivän ainoa luento tai kurssi minulla oli usein iltapäivällä tai jopa illalla.
 
Tätä pitäisi ehkä selvitellä hieman tarkemmin. Yliopisto-opinnoissa on aika tyypillistä, ettei kampuksella ole kursseja tai muuta ohjelmaa koko päiväksi.
Olet oikeassa. Tämä asia selviää ehkä maantiteteenlaitoksen tutkimuksesta. Mutta ilman sitäkin tietoa tutkimusraportissa julkaistu tieto on olennaiseti parempaa kuin EMME-ennuste.

Antero
 
Takaisin
Ylös