Eli paljonko sitten per ruuhkatunti kuormitus olisi suunnilleen jos käyttämäärät olisivat esim. sen 1365 kpl?
Kuten DF339 jo vastasi, yhden ruuhkatunnin nousumäärä yhteen suuntaan on esimerkiksi 10 % koko päivän nousuista. Jos lasketaan tältä pohjalta, 1365 henkilöä tekee päivän aikana 2730 nousua, joista 273 huipputunnin aikana. Jos vuoroväli on 10 minuuttia, keskimäärin yhdessä ruuhkan vuorossa matkustaa 46 henkilöä.
Kumpulan kampuksen liikkumistottumustukimusta ei voi lukea kuitenkaan aivan näin yleistäen. Jos sinne tulee päiväksi töihin tai opiskelemaan 1365 henkilöä, he tulevat aamulla ehkä 2 tunnin aikana eikä niin, että heistä vain 20 % tulisi työpaikalleen aamulla ja loput pitkin päivää aina iltaa myöden. Jos he siis tulevat töihin 2 tunnin kuluessa, ratikalla on 683 nousua tunnissa ja 10 min vuorovälillä 114 matkustajaa joka vuorossa. Se on enemmän kuin HKL:n suunnitteluohjeen nykyinen mitoituskuorma Valmetin nivelvaunuille.
Eli suunnitteluohjeen mukaan edes 10 min vuoroväli Kampusratikalle ei ole riittävä! Onko tässä ajatuksessa perää? On, sillä eivät ne ihmiset tule töihin tasaisesti kahdelle tunnille jakautuen. Todennäköisesti kuormitetuimpia ovat vuorot klo. 8–8:30 välillä, joilla siis on kullakin enemmän matkustajia kuin 114.
Pakkohan näitä lukuja on pystyä jotenkin vertailemaan, koska muuten se on virkamiehen sana vastaan foorumilaisen sana ja jälkimmäiseen ei voi perustaa johtokunnan päätöksiä.
Aivan. Tässä tapauksessa kysymys on siitä, että EMME-laskennan yleinen periaate on huomattavasti karkeampi arvio kuin nyt tiedossa oleva täsmällinen suppean alueen liikkumistottumustutkimuksen tieto.
EMME-laskennassa seutu on jaettu osa-alueisiin, joilla kullakin on tilastoihin perustuva määrä lähteviä matkoja (asuntoja) ja matkakohteita (työpaikkoja, asiointikohteita yms.) EMME yksinkertaisesti vain laskee lähtevät matkat tasan matkakohteisiin sillä periaatteella, että ihmiset hakeutuvat ensisijaisesti lähimpiin matkakohteisiin. Läheisyyden mittari on matkavastus. Se on matka-aika, joka EMMEssä on koettuna matka-aikana. Koetussa matka-ajassa kävely koetaan kurjemmaksi kuin junassa istuminen, vaikka kummatkin kestävät yhtä kauan.
EMME-laskenta siis ei tiedä, että Kumpulaan tulijoista 14 % käyttää junaa. EMME olettaa, että Kumpulaan tullaan kaikkialta saman koetun matka-ajan päästä tasaisesti. EMME ei tiedä mitään siitä, että Kumpulaan tulijat eivät asu tasaisesti ympäri Kumpulan, vaan ovat asettuneet laitosten aiempien sijaintien mukaan hyvin toimivan joukkoliikenteen varrelle, kuten Martinlaakson radan suuntaan.
EMMEä totuudenmukaisempia tuloksia siis voidaan Kumpulasta saada sen vuoksi, että alueesta on tehty pätevä ja kattava liikkumistottumustutkimus. Siksi liikennettä on turha yrittää arvata EMMEllä, kun on olemassa todellista ja parempaa tietoa.
Antero