Kannattaako Helsingissä korvata bussiliikennettä raitiolinjoja pidentämällä?

Keskustelu on nyt vähän sivuraiteella. Ei tässä ollut tarkoitus miettiä, miltä puolelta jotain haagalaista korttelia jotkut potentiaaliset kiskot rakennetaan, vaan tarkoitus oli yleisellä tasolla keskustella siitä, onko Helsingin oloissa löydettävissä kustannustehokasta ratkaisua korvata ratikoiden kanssa päällekkäistä bussiliikennettä.

Ilmeisesti olisi pitänyt tehdä puhtaan teoreettinen esimerkki ratikkalinjasta A ja bussilinjasta B sekä pidennetystä ratikkalinjasta AB. Olisi päässeet lukijoiden tunteet vähemmän valloilleen.

Niin tai näin, itse ajattelin laskemaan ryhtyessäni, että tulos osoittaisi reippaasti miinusta. Oli siis pieni yllätys, ettei niin ollutkaan. Ehkä jonain päivänä ratikkasuunnitteluun saadaan sellaisia resursseja, että näitä linjojen 10, 1 ja 6 jatkoja, haaroituksia ym voidaan tosiaan tutkia.
 
Ei tässä ollut tarkoitus miettiä, miltä puolelta jotain haagalaista korttelia jotkut potentiaaliset kiskot rakennetaan, vaan tarkoitus oli yleisellä tasolla keskustella siitä, onko Helsingin oloissa löydettävissä kustannustehokasta ratkaisua korvata ratikoiden kanssa päällekkäistä bussiliikennettä.
Siihen kustannustehokkuuteen taitaa vaikuttaa aika olennaisesti mm. se, linjataanko mahdollinen raitiotie sinne, missä on oikeasti potentiaalisia käyttäjiä vai niiden ohi. Raitiotien vieminen kokonaan valmiiseen yhdyskuntarakenteeseen ei ole mitenkään haasteeton juttu. Oman mutkikkuutensa asiaan aiheuttaa omalta osaltaan muut raidehankkeet, kuten Pisara tai Töölön / Pasilan metro. Jompikumpi toteutunee ensi vuosikymmenellä.
 
Oman mutkikkuutensa asiaan aiheuttaa omalta osaltaan muut raidehankkeet, kuten Pisara tai Töölön / Pasilan metro. Jompikumpi toteutunee ensi vuosikymmenellä.
Kumpikaan ei poista pintaliikenteen tarvetta eikä kumpikaan tuo uusia alueita joukkoliikenteen palvelun piiriin. Eli niillä ei ole mitään vaikutusta siihen, mistä 339-DF tämän ketjun aloitti.

On vähän huvittavaa, että henkilöt, jotka kehuvat metroa erinoimaiseksi sillä, että se siirtää usean samaa reittiä kulkevan bussilinjan matkustajat raideliikenteeseen moittivat raitiotietä tässä siitä, että se siirtää usean samaa reittiä kulkevan bussilinjan matkustajat raideliikenteeseen. Eihän se osoita kuin asenteellisuutta: metro on hyvä ja ratikat ovat pahasta.

Toki ratikalla ja metrolla on tässä asiassa ero. Suurin ero on raha. Metron kustannustasolla ja Helsingin seudun maankäytön tehokkuudella bussien muuttaminen metroksi tulee kalliimmaksi kuin pelkät bussit. Tämän voi laskea teoreettisesti tai todeta RaideYVA:n kustannustarkasteluista.

Antero
 
Kumpikaan ei poista pintaliikenteen tarvetta eikä kumpikaan tuo uusia alueita joukkoliikenteen palvelun piiriin.
Ei pintaliikenteen tarpeen poistumisesta kysymys olekaan. On kuitenkin pohdinnan arvoinen asia, tarvitseeko junilta (Huopalahti) rinnakkaista raideyhteyttä (raitiotie) Töölön suuntaan, jos kaupunkiradan junat jatkossa ajetaan Töölöön (Pisara) ja samalla Pasilan ja Meilahden välistä yhteyttä vahvistetaan olennaisesti (esim. Pokeri-ratikka tai vastaava tehokas poikittaisyhteys). Kyllä näillä on oma merkitys siihen, miten luoteissuunnan mahdollisia raitiolaajennuksia kannattaa linjata. Jos nyt maltoit lukea sen verran tätä ketjua, että minähän en kyseenalaistanut raitiotien jatkamista pohjoiseen, vaan lähinnä esitettyä linjaustapaa.

Raitiotien jatkaminen Haaga - Kannelmäki -alueelle on tutkimisen arvoinen asia. Suunnittelu kannattaa tehdä huolella ja on keskeistä, että tällainen yhteys korvaisi mahdollisimman monta entistä bussilinjaa, jotta lopputulos olisi mahdollisimman kustannustehokas. Siitä huolimatta palvelu ei saa huonontua millään alueella.
 
Ei pintaliikenteen tarpeen poistumisesta kysymys olekaan. On kuitenkin pohdinnan arvoinen asia, tarvitseeko junilta (Huopalahti) rinnakkaista raideyhteyttä (raitiotie) Töölön suuntaan, jos kaupunkiradan junat jatkossa ajetaan Töölöön (Pisara) ja samalla Pasilan ja Meilahden välistä yhteyttä vahvistetaan olennaisesti (esim. Pokeri-ratikka tai vastaava tehokas poikittaisyhteys).
Helsinkiläinen metro ja paikallisjunat ovat se rinnakkainen yhteys, ei katuverkossa ja maanpinnalla kulkeva bussi- tai raitiotie.

Sille, joka asuu kävelyetäisyydellä Huopalahden asemasta ja joka menee jonnekin kävelyetäisyydelle Pisaran Töölön asemasta, Pisara on toimiva pintaliikenteen rinnakkaisyhteys. Se on nopeampi ja tietenkin bussia mukavampi. Näiden kahden aseman välillä matkustavat siirtyvät pintaliikenteestä junaan ja vähentävät hieman pintaliikenteen tarvetta näiden kahden pysäkin välillä. Muille Pisaran rinnakkaisella yhteydellä ei ole merkitystä tai he saattavat sitä käyttää pintaliikenteen kanssa liityntänä.

Sikäli kun muistan, Pisara ei liikennemallienkaan perusteella juuri vaikuta muualla kuin kantakaupungissa, jossa se vähentää luonnollisesti juna–pintaliikenne liityntää. Mutta kun ajatellaan kantakaupunginkin pintaliikenteen kuormittumista, mahdolliset liikennöintisäästöt ovat teoreettisia. Ei esim. Mannerheimintien pintaliikenteestä voi poistaa vuoroja pelkästään väliltä Töölö–Kaivokatu. Tosin automaattimetron kannattavuuslaskelmissa näin tehdään, mutta sovitaan, ettei se asia kuulu tähän.

Eli ei Pisara vaikuta näihin suunnitelmiin ja tarpeisiin. Sillä yleisesti tasaisessa kaupunkirakenteessa nopeata palvelua tarjoava rinnakkainen metromainen yhteys tarvitsee aina samansuuntaisen pintaliikenteen palvelemaan niitä välialueita, joilla se toisen tason rinnakkainen yhteys ei palvele. Samalla tavalla toimii myös junaliikenne Helsingin ympäristössä. Vai onko joku sitä mieltä, että A, L, T, N ja I -junat voi lopettaa koska pääseehän Kirkkonummelle, Leppävaaraan, Keravalle ja Tikkurilaan niillä junilla, jotka eivät turhaan pysähtele väliasemilla.

Antero
 
Helsinkiläinen metro ja paikallisjunat ovat se rinnakkainen yhteys, ei katuverkossa ja maanpinnalla kulkeva bussi- tai raitiotie.
Pointti on nyt siinä, tarvitseeko sen raskasraidetta täydentävän välineen olla järeysluokaltaan raitiovaunu vai riittääkö kevyempi eli bussi. Ei tässä siitä ole kysymys, tarvitaanko täydentäjää vai ei, vaan millaista täydentäjää tarvitaan. Nythän Huopalahtea "syötetään" mm. bussilinjalla 41 (en kyllä tiedä, kuinka paljon junista vaihdetaan bussiin 41 ja toisin päin, mutta ilmeisesti jonkun verran kuitenkin ja silloinkin todennäkösesti pääasiassa Pohjois-Haagan ja Kannelmäen suuntaan). Ehkä tässä on lopultakin taustalla se ratkaiseva näkemysero, että minun mielestäni raitiotien tulisi olla eräänlainen katujuna tai -metro, ei rautapyöräbussi. Ymmärrän toki useiden kompuroinnin tässä asiassa, näyttäähän Helsingin pahemman kerran vanhanaikainen ratikka valitettavasti ihan yksiselitteisesti viimeksimainitulta.
 
Pointti on nyt siinä, tarvitseeko sen raskasraidetta täydentävän välineen olla järeysluokaltaan raitiovaunu vai riittääkö kevyempi eli bussi.

Ajatellaanpa raskasraidetta janana A-Z, jolla sitten on tasaisin välein muitakin pisteitä. B, C, D jne.

Oletetun raskasraiteen kanssa rinnan kulkee raitiovaunu välillä A-H ja bussi välillä A-L.

Jos ritirinnan kulkevat raitiovaunu ja bussi voidaan korvata pelkällä raitiovaunulla välillä A-L siten, että kustannukset alenevat ja palvelutaso paranee tai pysyy samana, silloin tämä kannattaa tehdä. Myös, vaikka se häntä H-L ei sinänsä tuottaisikaan ratikkatasoisia kuormia.

Vaikka kustannukset pysyisivät samana tai hiukan nousisivat, tämä kannattaisi silti tehdä, jos voidaan olettaa raidekertoimen aiheuttavan lipputulojen nousua tai jos tästä raitiovaunuistamisesta saadaan jotain muuta hyötyä, kuten esim. vapautetaan kapasiteettia bussikaistoilta tilanteessa, jossa kapasiteetista on pulaa.
 
Pointti on nyt siinä, tarvitseeko sen raskasraidetta täydentävän välineen olla järeysluokaltaan raitiovaunu vai riittääkö kevyempi eli bussi. Ei tässä siitä ole kysymys, tarvitaanko täydentäjää vai ei, vaan millaista täydentäjää tarvitaan.
Minä ymmärrän asian siten, kuin kuvittelen 339-DF:nkin tarkoittavan, ettei ole kysymys yhdestä bussilinjasta ja sen vaihtamisesta ratikaksi, vaan useiden bussilinjojen korvaamisesta ratikalla. Töölön suunnallahan on kysymys sitä, että siellä on pääkatujen bussikaistoilla sellaista minuutin vuoroväliä busseilla, eikä sellaisessa ole kovin suurta järkeä. Ne minuutin välein kulkevat bussit eivät kyllä taida kuljettaa keskimäärin kovin suurta täyttöastetta, mutta sehän vain pahentaa tilannetta. Mutta sanotaan nyt vaikka niin, että jos siellä on oikea kysyntä vaikka 45 vuoroa tunnissa kertaa 65 matkustajaa eli noin 3000 hlö/h, niin siinä on jo potentiaalia 16:lle hesalaisellekin ratikkavuorolle, se on vähemmän kuin 4 min vuoroväli – siis nykyisten ratikoiden lisäksi.

Ne 60 bussivuoroa siellä Mannerheimintielläkin ovat aika lailla pitkältä tulevia. Olen joskus tehnyt jonkinlaisen analyysin siitä, miten tiheästi eri suunnista bussit tulevat, ja sen perusteella kannattaa ajaa aika pitkällekin ratikalla. Siellä kaukana tulee sitten vihaamaani liityntäliikennettä, mutta hyväksyn sen kun se tehdään keskieurooppalaiseen tapaan laiturin yli kävellen ja aikaa menee vain minuutti. Silloin liitynnästä on asiakkaallekin hyötyä.

Nuo 16 vuoroa tunnissa hoitavat sen välimaaston, johon rinnakkainen junaliikenne ei kykene. Eli kyllä ne kannattaa ilman muuta ajaa ratikalla, jotta junan käyttäjätkin pääsevät perille.

Antero
 
Jos ritirinnan kulkevat raitiovaunu ja bussi voidaan korvata pelkällä raitiovaunulla välillä A-L siten, että kustannukset alenevat ja palvelutaso paranee tai pysyy samana, silloin tämä kannattaa tehdä. Myös, vaikka se häntä H-L ei sinänsä tuottaisikaan ratikkatasoisia kuormia.
Ilman muuta, jos nämä ehdot täyttyvät. Lukutaitoisena ehkä huomasitkin, että pääasiallisena kritiikin kohteena oli tämän rinnan kulkevan raitiotien ehdotettu linjaus, ei se rakennetaanko sitä ollenkaan vai ei.

---------- Viesti lisätty kello 18:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:49 ----------

Minä ymmärrän asian siten, kuin kuvittelen 339-DF:nkin tarkoittavan, ettei ole kysymys yhdestä bussilinjasta ja sen vaihtamisesta ratikaksi, vaan useiden bussilinjojen korvaamisesta ratikalla.
Ainakin minä suosittelin sitä mallia viestin #19 viimeisessä kappaleessa. Ainoa mitä olen kritisoinut, on avausviestissä esitetty raitiotien linjaus. Pitääkö raitiotien mennä aseman kautta väistäen mm. Kauppalantien yms. alueet vai palvella nimenomaan niitä alueita, jotka jäävät kauas rautatien välittömästä palvelualueesta. Tulikohan tämä nyt selväksi?
 
Ainoa mitä olen kritisoinut, on avausviestissä esitetty raitiotien linjaus. Pitääkö raitiotien mennä aseman kautta väistäen mm. Kauppalantien yms. alueet vai palvella nimenomaan niitä alueita, jotka jäävät kauas rautatien välittömästä palvelualueesta. Tulikohan tämä nyt selväksi?

Selväksi tuli, juu. Ei nyt kannattaisi liikaa takertua siihen Kauppalantiehen vaan yrittää nähdä kokonaisuuksia. Kuten sanottu, olisi pitänyt tehdä ihan puhtaan teoreettinen esimerkki tiheästä ratikkalinjasta, jonka vuoroista osaa jatketaan lähiöön, ja tarkastella sen taloudellisuutta pitkän bussilinjan rinnalla, eikä tulla sinne teidän kotinurkille sorkkimaan. :)

Siitä huolimatta palvelu ei saa huonontua millään alueella.

Tässä nostatkin esille tärkeän seikan. Liikenneasioissa nimbyily on kunniassa kaupunginosassa kuin kaupunginosassa, ja "koskaan et muuttua saa" tuntuu olevan mottona joka puolella. Käytännössä näillä edellytyksillä ei kannattaisi suunnitella ja toteuttaa oikeastaan yhtään mitään missään koskaan.

Kun miettii Helsinkiä, niin ei meillä ole yhtäkään sellaista raidehanketta, jossa liikutaan nykyisen maankäytön alueella ja toteutetaan raide, joka ei huononna jonkun palvelua.

Otetaan nyt muutama esimerkki: ysiratikka aiheuttaa närää Ullanlinnassa, kun 17:n palvelu Kaivokadulle jäi pois. Kampin ratikka aiheuttaa närää Töölössä, kun kolmosella ei enää pääse Stockalle ja kun Luonnontieteellisen museon pysäkillä ei enää ole ratikkapalvelua. Raskaalla puolella Länsimetro heikentää keskustayhteyksiä eri puolilla Lauttasaarta, Vuosaaren metro muutti vaihdollisiksi asiointimatkoja Itikseen. Jokeri heikentäisi Leppävaaran ja Otaniemen välisiä yhteyksiä, Munkkivuoren ratikka Pajamäen keskustayhteyksiä, Laajasalon ratikka vähentäisi oleellisesti bussiliikennettä Herttoniemeen.

Tästä johtopäätöksenä joko kaikki Helsingin ratahankkeet on aina toteutettu huonosti, mihin en nyt oikein usko; tai sitten pitää vaan hyväksyä, että rata uutena elementtinä nykyisen maankäytön alueella muuttaa bussipalvelua olennaisesti, ja vaikka kokonaismuutos onkin positiivinen, niin yksittäisten matkojen osalta palvelu huononee väistämättä.

Ehkä tässä on lopultakin taustalla se ratkaiseva näkemysero, että minun mielestäni raitiotien tulisi olla eräänlainen katujuna tai -metro, ei rautapyöräbussi. Ymmärrän toki useiden kompuroinnin tässä asiassa, näyttäähän Helsingin pahemman kerran vanhanaikainen ratikka valitettavasti ihan yksiselitteisesti viimeksimainitulta.

Vaikka tuo rautapyöräbussi kuulostaakin hienolta vertaukselta, niin itse asiassa tämäkin pitäisi kyetä ymmärtämään hiukan laajemmin. Ratikka kun kykenee olemaan sekä "katujuna" että "rautapyöräbussi", ja yksittäisellä linjallakin se saattaa tarpeen mukaan vaihtaa tätä rooliaan. Se onkin ratikan kiistaton etu verrattuna kumipyöräbussiin tai metroon/junaan.

Ratikkalinjan runko-osuus, vaikkapa nyt tässä esimerkissä Ylioppilastalo – Vihdintie, on sitä katujunaosuutta. Liikennöidään suurilla yksiköillä, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. Kysyntä on niin suurta, että suurista yksiköistä huolimatta vuorovälikin on palveleva. Rata tehdään (tai pitäisi tehdä; tässä on vielä paljon opittavaa) nopeaksi ja sujuvaksi ja vaunuille annetaan korkea prioriteetti risteyksissä.

Ylioppilastalolta etelään Kirralle (Ullanlinnaan?) ja Vihdintieltä pohjoiseen lähiön sisään ollaankin sitten enemmän rautapyöräbusseja. Yksiköt ovat edelleen suuria, sillä kesken matkaa niitä ei ruveta pätkimään. Ratakin on nopea, jos väylä sen mahdollistaa. Tarpeen tullen hyväksytään kuitenkin sekakaistat ja hitaatkin osuudet. Kysyntää ei ole bussilinjaa enempää, mutta kokonaishyöty tulee siitä, että matkustajalle voidaan tarjota hyviä vaihdottomia yhteyksiä, joihin ilman rautapyöräbussia vaadittaisiin katujunaosuudella ratikan kanssa päällekkäin kulkeva kumipyöräbussi.

Eli ollaan asian ytimessä: näyttäisi taloudellisesti ja palvelutasollisesti perustellulta hakea Helsingin ratikalle entistä runkolinjamaisempaa roolia kantakaupungin ulkoreunoille asti, ja kehittää ratikkalinjoja lähiövyöhykkeelle rautapyöräbussin tavoin, pitkiä lähiöbussilinjoja korvaamalla.
 
Laajasalon ratikka vähentäisi oleellisesti bussiliikennettä Herttoniemeen.
Tästä ongelmasta päästäisiin, kun jatkettaisiin (jotain) ratikkalinjaa Herttoniemeen.;)
Hymiö siksi, että tuohan on vain unelmaa. Ja unelmaa lienee koko Laajasalon ratikka.
 
Tästä ongelmasta päästäisiin, kun jatkettaisiin (jotain) ratikkalinjaa Herttoniemeen.;)
Hymiö siksi, että tuohan on vain unelmaa. Ja unelmaa lienee koko Laajasalon ratikka.
En kyllä ymmärrä miksi on unelmaa rakentaa Laajasaloon ratikkaa - jos se kulkisi Hernesaaresta Eiraan, 1A:n reittiä Hakaniemeen, siitä Sörnäisten Rantatietä Kalasatamaan, Etelä-Kulosaaren kautta, Herttoniemenrannasta Yliskylään ja päättyisi Gunillantielle, voisi se korvata linjat 1A, 16 , 81B, 84 ja 89 eikä se tarvitsisi edes uutta siltaa.

Loput linjasta 1 voitaisiin korvata johdinautolinjalla 65 ja loput linjasta 81 linjan 80 reittimuutoksella Herttoniemi-L.H.niemi-Roihupelto; lyhyempi linja, Roihuvuoren ongelma korjataan tarjoamalla lisälähtöjä linjalle 82.

Kun linjatunnus on 1 ja linja kulkee puolet 1A:n reittiä niin ei tule valittamista ratikkalinjan 1 poistamisesta :cool:
 
Selväksi tuli, juu. Ei nyt kannattaisi liikaa takertua siihen Kauppalantiehen vaan yrittää nähdä kokonaisuuksia. Kuten sanottu, olisi pitänyt tehdä ihan puhtaan teoreettinen esimerkki tiheästä ratikkalinjasta, jonka vuoroista osaa jatketaan lähiöön, ja tarkastella sen taloudellisuutta pitkän bussilinjan rinnalla, eikä tulla sinne teidän kotinurkille sorkkimaan.
Valmiiseen kaupunkirakenteeseen ympättäessä uusia raiteita mennään aina jonkun kotinurkille. Tämä ei ainakaan vähennä homman haasteellisuutta. En kyllä usko, että pakeneminen "teoreettisiin malleihin" on mikään todellinen ratkaisu. Pitää vain kestää annettu kritiikki. Suunnittelutöissä (myös harrastuspohjaisissa iltapuhdehommissa) joutuu kestämään kovaakin kritiikkiä eikä sitä ole tarpeen ottaa itseensä.
Tässä nostatkin esille tärkeän seikan. Liikenneasioissa nimbyily on kunniassa kaupunginosassa kuin kaupunginosassa, ja "koskaan et muuttua saa" tuntuu olevan mottona joka puolella. Käytännössä näillä edellytyksillä ei kannattaisi suunnitella ja toteuttaa oikeastaan yhtään mitään missään koskaan.
No jaa. En muista että kaupunkiradan tuominen tänne sen enempää kuin Bussi-Jokerin perustaminen olisi aiheuttanut soraääniä. Ilmiselvät parannukset kyllä otetaan tervetulleina vastaan.
Kun miettii Helsinkiä, niin ei meillä ole yhtäkään sellaista raidehanketta, jossa liikutaan nykyisen maankäytön alueella ja toteutetaan raide, joka ei huononna jonkun palvelua.
Millä tavoin ajattelit esim. Pisaran huonontavan ihmisten palvelua?
Tästä johtopäätöksenä joko kaikki Helsingin ratahankkeet on aina toteutettu huonosti, mihin en nyt oikein usko; tai sitten pitää vaan hyväksyä, että rata uutena elementtinä nykyisen maankäytön alueella muuttaa bussipalvelua olennaisesti, ja vaikka kokonaismuutos onkin positiivinen, niin yksittäisten matkojen osalta palvelu huononee väistämättä.
Sanonta kuuluukin: Aina ei voi voittaa. Noissa jutuissa joudutaan aina vääntämään, miten pahimmat epäkohdat saadaan vältettyä. Alun perin esim. koillisen suunnalta piti tulla toteutunutta vähemmän busseja kantakaupunkiin, mutta asukkaiden vastarintaliike pakotti nykyisenlaisiin ratkaisuihin. Muun muassa bussit 73 ja 74 laitettiin Hakaniemeen.
Ratikka kun kykenee olemaan sekä "katujuna" että "rautapyöräbussi", ja yksittäisellä linjallakin se saattaa tarpeen mukaan vaihtaa tätä rooliaan. Se onkin ratikan kiistaton etu verrattuna kumipyöräbussiin tai metroon/junaan.
Ainakin ratikan bussi-imitointi on Helsingissä kiistattoman kallista. Ja tulevaisuuden linjaus taitaa olla se, ratikka halutaan nähdä nopeana ja tehokkaana massakuljettimena ja jätetään korttelirallit sellaisille liikennemuodoille, jotka sen työn kykenevät hoitamaan oleellisesti kustannustehokkaammin. No sen tiedän, että tämä on keskustelun eri osapuolille tunteita nostattava kysymys, emmekä tälläkään foorumilla tule saavuttamaan yksimielisyyttä tässä asiassa. Jo se keskustelutapa, että siteerataan pahimmillaan muutamaa yksittäistä sanaa ja keksitään niille ihan toinen merkitys verrattuna alkuperäisen kirjoittajan ajatuksiin, ei ole omiaan luomaan pohjaa hedelmälliselle ajatusriihelle.
Eli ollaan asian ytimessä: näyttäisi taloudellisesti ja palvelutasollisesti perustellulta hakea Helsingin ratikalle entistä runkolinjamaisempaa roolia kantakaupungin ulkoreunoille asti, ja kehittää ratikkalinjoja lähiövyöhykkeelle rautapyöräbussin tavoin, pitkiä lähiöbussilinjoja korvaamalla.
Vetäisin sen linjan loppuun saakka niin junamaisesti (pysähdytään vain pysäkeillä pysähdystiheyden ollessa mahdollisesti noin 600...700 m - fyysisellä eristyksellä yms. ei kovinkaan paljon väliä) kuin mahdollista. Vaikka oltaisiin korvaamassa lähiöbusseja.
 
Netistä haetut kuvat kertokoot mielestäni enemmän kuin "tuhat sanaa":

Jos helsinkiläiset raitiotiemme olisivat kuten

tämä:
Linkki 1

tämä:
Linkki 2

tämä:
Linkki 3

tämä:
Linkki 4

Tai tämä:
Linkki 5
Niin se olisi meidän pääjoukkoliikennevälineemme Helsingin alueella ja olisi vahvana tukena myös HSL-alueen kaupunkijunaliikenteelle tai metrolle.


Mutta kun se on tällainen:
Linkki 6

Tai tällainen:
Linkki 7

Mutta onneksi ei enää tällainen:
Linkki 8

Kyllä tarjoon lasillisen huurteista sille, joka saa tämän alueen päättjät vakuuttuneeksi siitä, että raitiovaunuihin perustuva kaupunkirata on aluellista joukkoliikennettä parhaimmillaan.
 
Takaisin
Ylös