vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Kiinni veti! Ja lupaushan pitää.Spårakoffissa matkalla Oulunkylästä Munkkivuoreen?
Kannattaako Helsingissä korvata bussiliikennettä raitiolinjoja pidentämällä?
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
Vaikuttaa että aika väljähtyneeksi menee aineet, mahtaa huurteetkin poistua ennen kuin tulee lupauksesi lunastamisen aika;
tällä viikolla ainakin paikallislehti HS:ssa onnettoman ja avuttoman lumenpoiston yhteydessä keskusteltu kysymys poistaa autojen pysäköintiä raitiovaunukaduilta muutaman hassun sadan metrin matkalta edes tilapäisesti tuntuu jo olevan sen verran suuren luokan kysymys, ettei sitä voitane ratkaista ennen juhannusta.
Jos ja kun joukkoliikenteen priorisointi on tuota luokkaa sekä virkamiehillä että kyläpäälliköillä, voi olettaa että Haagasta ja muista entisistä kirkonkylistä ajellaan onnikalla jatkossakin letkassa ja pitkään isolle kirkolle. Onnea bussipuolelle, töitä riittää jatkossakin.
tällä viikolla ainakin paikallislehti HS:ssa onnettoman ja avuttoman lumenpoiston yhteydessä keskusteltu kysymys poistaa autojen pysäköintiä raitiovaunukaduilta muutaman hassun sadan metrin matkalta edes tilapäisesti tuntuu jo olevan sen verran suuren luokan kysymys, ettei sitä voitane ratkaista ennen juhannusta.
Jos ja kun joukkoliikenteen priorisointi on tuota luokkaa sekä virkamiehillä että kyläpäälliköillä, voi olettaa että Haagasta ja muista entisistä kirkonkylistä ajellaan onnikalla jatkossakin letkassa ja pitkään isolle kirkolle. Onnea bussipuolelle, töitä riittää jatkossakin.
No esimerkiksi Jätkäsaareen se rata saatiin minusta pitkälti päättäjien toimesta HKL-Suy:n vikistessä. Jos tuo parhaimillaan tarkoittaa että Helsingin ratikka on hyvä niin ei, mutta jos se tarkoittaa että se on parempi kuin vaihtoehdot niin joo. Ratikkaliikenne on niin kuin pizza tai seksi, kun se on hyvää niin se on taivaallista, ja kun se on huonoa niin se on vieläkin aika hyvää.
Ja voihan sitä parantaa, ratikkaliikennettä siis. - Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Täytyy muuten sen verran vielä mainita, että tuollaistahan on raitiovaunuliikenne ollut 1800-1900 -lukujen taitteessa kaikkialla, missä sitä on ollut. Kumma kyllä, joissain kehitys on vienyt enemmän eteenpäin kuin toisaalla. Helsingissä, jossa ei ole tiiviitä kaupunkikortteleita tai kapeita katuja, ja jossa autoistuminen on monestakin syystä ollut montaa Keski-Euroopan maata hitaampaa, olisi kehitys voinut olla nopeampaakin, etenkin kun ilmasto on mitä on, ja se vaatii erityistä panostusta. Myös raaka-aineiden saatavus ja tekninen taito valmistaa kestäviä tuotteita on ollut huippuluokkaa, mm. Nr:t on tästä hyvä esimerkki.
Eli onko kyse ollut puhtaasti politiikasta, ja jos on, niin kenen etuja tällä on ajettu?
Kuinka moni haluaa ihan käsi sydämellä tämän näköistä väylää Helsingin keskeisille kaduille? Minä en muuten halua.
Parempi se on kuin vaihtoehto, eli vastaava pinta-ala autokaistoja. Tuo rata voisi eristyksen puolesta olla vaikka nurmikkoa.
Minä vain pidän Laajasalon ratikkaa unelmana, haaveena, toivekuvana siksi, mitä on asian ympärillä tapahtunut. Eli ei mitään konkreettista.
Edes sillan rakentaminen ei ole varmaa. On hinta ja tietysti tärkeimpänä ettei se yksi kulosaarelainen menettäisi vesitasonsa kiitorataa.
Kulosaarelaiset ne kai haluavat Laajasaloon lauttaliikenteen.
Jos nyt asiaa tosiaan ryhtyy pohtimaan, niin voiko hullumpaa ajatusta olla, kuin lauttaliikenne lyhyen matkan joukkoliikennevälineenä. (Niin mutta Suomenlinna onkin todellinen saari ja Unescon kohde.)
Mutta asiaa lienee tosiaan pohdittu vaiko vieläkin pohditaan. Tyhmää rahan ja ajan haaskausta.
Kun ei edes moneen kertaan ykköshankkeeksi mainittua Raide-Jokeria näytetä saavan koskaan toteutettu, niin unelmaa ovat kaikki muutkin raitiotiehankkeet Jätkäsaaren jälkeen. Ja ihan riippumatta siitä onko hanke kunnallinen tai "ylikunnallinen".
Haaveisiin en lue Pisararataa ja muita täysin överiksi meneviä raideratkaisuja. Ne saattavat toteutuakin.
Viimeksi muokattu:
Tämä Haaga on kuitenkin ihan hyvä esimerkki niistä käytännön ongelmista, joita liittyy bussien mahdolliseen korvaamiseen ratikoilla. Teoriassa jokin muutos voi kannattaa, mutta sen olisi silloin tarjottava vähintään samaa tai mieluiten parempaa kokonaispalvelua. Yksittäisten mahtkustajien palvelu voi tietyissä rajoissa toki heikentyä.
Periaatteessa suurimmat bussimatkustajien virrat ovat pääkaduilla ja pääkaduilla olisi helpointa rakentaa toimivaa raitiotietä. Jäljelle jäävän bussiliikenteen on kuitenkin käytännössä pakko myös kulkea pääkaduilla. Järjestelmän päällekkäisyyttä ei siis päästäkään purkamaan, jos samaa pääkatua pitkin kulkee kovin monia eri paikkoja palvelevia bussilinjoja. Liityntäliikenne ratikoihin taas edellyttäisi aivan toisen sorttista raitioliikennettä kuin meillä nyt on. Sitä et toki ehdottanutkaan.
Korvaavan ratikkaliikenteen mahdollisista liikennöintikustannushyödyistä on kovin vähän iloa, jos kokonaispalvelua ei pystytä parantamaan.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,466
Haagan tapauksessa kannattaisi varmaankin selvittää ratikan haaroittamista tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Nykyisen rungon vuoroväli on sen verran tiheä, että siitä riittäisi lähiömäiselle vuorovälille hyvinkin kaksi, ellei peräti kolme, haaraa. Tosin Etelä-Haagan katuverkko ei ole erityisen raitiotiemyönteinen.
On niistä köyhälle kaupungille/HSL:lle iloa, jos kokonaispalvelu edes pysyy ennallaan ja rahaa säästyy.
Houkuttelevinta olisi tietysti tutkia vastaavia ratkaisuita Mäkelänkadun suunnalla, kun ykkösen ratikassa on nykyiselläkin vaunukoolla vapaata kapasiteettia.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Minulla ei ole mitään vastaan.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Tästä aivan samaa mieltä. Vaikka konkreettinen esimerkki aiheuttaa aina jonkin verran "sivuseikkoihin" meneevääkin keskustelua, se kuitenkin mahdollistaa helposti ymmärrettävän ja havainnollisen keskustelun aivan toisella tapaa kuin teoreettinen malli. Eivätkä ne sivuseikatkaan ole täysin sivuseikkoja, vaan todellisia kysymyksiä, jotka pitää kuitenkin ratkaista jokaisessa todellisessa muutoshankkeessa. Eli vaikka teoreettisessa mallissa ei tarvitsisi miettiä linjauksia, niin jokaisessa mallin toteutuksessa pitää. Ja siksi on tavallaan ihan hyväkin, että asiaa pohdittaessa kysymys nousee esiin, jotta nähdään kuinka helppoa tai vaikeaa sen ratkaiseminen on.
Haagaa en sinänsä tunne tarpeeksi hyvin osatakseni sanoa mitään täsmällistä linjauksista, mutta olisi hyvä ymmärtää, kuinka suurista ihmisjoukoista puhumme, kun mietimme kulkijoita vaikka Tunnelitieltä Töölöön. Matkakorttisysteemihän kerää pysäkkikohtaiset nousumäärät bussilinjoilta, mutta dataa ei taida olla missään julkisena.
Niin ja muuten eikö Eliel Saarisen tien ympäristöön ole tullut aika paljon uutta rakentamista, ja yhä lisää tulossa? Raidehyötyähän olisi voinut päästä rahastamaan tontinhinnoissakin, jos se olisi rakennettu jo rakentamista aloiteltaessa. Nyt tämä on toki pelkästään teoreettista, mutta vihjaa siihen, kuinka Haagankin asukaspainopiste muuttuu pikkuhiljaa.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,965
Uutta maankäyttöä on toistaiseksi Eliel Saarisen tien ja Ilkantien risteyksen luona. Lyhyesti ilmaistuna Ilkantien bussipysäkit ovat miltei uudisrakennusten kotiovien luona. Nyt rakenteilla oleva rakennuskanta ei painopistettä sanottavasti siirrä pois entiseltä paikaltaan.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,466
Muistin virkistykseksi: juuri Haagassa Bussi-Jokeria vastustettiin raivoisasti. Haagalaisethan vastustivat vuosikymmenten ajan Eliel Saarisen tien puuttuvan osuuden rakentamista (autokatuna), ja onnistuivatkin viivästyttämään sitä, kunnes bussijokeri sitten jyräsi asukasmielipiteen. Bussikatuakin kuitenkin yritettiin vastustaa.
Pisara vähentää kantakaupungin jakeluliikenteen kysyntää (sehän on osittain sen tarkoituskin). Kannattavuutta laskettaessa onkin suunniteltu eriasteisia supistuksia pintaliikenteeseen, käytännössä kaiketi lähinnä vuorovälien pidennyksiä. Silloin niiden palvelu huononee, joilla kotilinjan vuoroväli kasvaa eikä pisara ole vaihtoehto.
Viimeksi muokattu:
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,965
Olin itse paikan päällä yleisötilaisuudessa, se taisi olla vuonna 1998. Muistan hyvin yleisön kommentit. Eivät asukkaat vastustaneet uutta joukkoliikenneyhteyttä, vaan heitä huolestutti mainitun Eliel Saarisen tien silloin rakentamatta olevan osuuden toteuttamistapa. Silloisissa suunnitelmissa aseman luona oleva kuilu oli kattamaton (aseman alla väylä oli toki sillan kannen alla, samoin Isonnevantie ja Laajasuontie muodostivat eritason). Asukkaiden aktiivisuuden ansiosta koko kuilu lopulta katettiin, kun yhteys vuosituhannen alussa rakennettiin (bussit 41 ja 79V siirtyivät osuudelle vuoden 2002 alussa). Asukkaiden toive kadun varaamisesta vain joukkoliikenteelle toteutui myös. Keltään en ole kuullut yhtäkään soraääntä itse Bussi-Jokerista liikenneyhteytenä. Alkuperäisessä kommentissanihan viittasin liikenneyhteyden palveluun, paraniko vai huononeniko palvelu. Ihan vain näin muistin virkistykseksi...
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,466
Mielipiteitähän on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Sittemmin "asukkaat" ovatkin alkaneet toivoa, että myös autoilu sallittaisiin tuolla bussikatuosuudella. Lainausmerkeissä siksi, että emmehän me tiedä, ovatko juuri entiset kadunvastustajat nyt siirtyneet kannattamaan autokatua, vai onko kyseessä eri ihmisjoukko. Tuskin kuitenkaan kaupunginosan asukkaat yhtenä rintamana. Tällaistahan tää nimbyily on, kaikki kukat kukkivat mutta vain värikkäimmät poimitaan.