Vs: Satakunnan Liikenne
Muistetaan miten kävi KA-konsernin Helsingissä kilpailun käynnistyessä.
Niin se on maallinen mammona katoavaa.
Isoista yhtiöistä:
KA-konserni laajenee yritysostoin? Niin kai myös Veolia?
Savonlinja on ilmeisesti valiinnut strategiakseen laajentua kilpailun kautta?
Pohjolan matkat keskittyy tilausajoihin ?
Pohjolan Liikenteestä en saa tolkkua ?
Todella mielenkiintoista nähdä miten erioloiset strategiat toimivat kilpailun kiristyessä, kulujen kasvaessa, matkustajien ja kuskien huvetessa?
Minulla ei ole siteitä eikä "lukkarin rakautta" mihinkään yhtiöön, mutta veikkaan, että Savonlinja ja Veolia ovat selviytyjiä.
Suuriksi yhtiöiksi päätyminen on vaatinut yrityskauppoja, harva yritys liikennelupa-Suomessa on orgaanisen kasvun kautta kovin suureksi päätynyt. Nykyisten suurten toimijoiden historiassa on yrityskauppoja, millä ei nyt varmaankaan sen suurempaa merkitystä asiassa kuitenkaan ole. Sama tai ainakin vastaava kehityshän voitaisiin pidemmällä aikajänteellä nähdä tulevaksi myös normaalin yritysten välisen kilpailun tuloksena.
Edelleen kentässä tapahtunee polarisaatiota suuriin megayksiköihin ja parin miehen ja auton mikroyksiköihin.
Erikoistuminen on varmasti myös tulevaisuutta entistä vahvemmin.
Joka tapauksessa lienee selvää että aikaisempi kehitys kiihtyy vain entisestään, kuljettajien ja apuhenkilöstön palkat jatkavat nousuaan, polttoaineet eivät ole halventumassa ja vaikka hybrideihin tms. mentäisiin polttoaineen säästämiseksi, tekniikan kallistuminen syö taloudelliset hyödyt. Kokonaisuutena siis palvellun kuljettamisen ja itsepalvelukuljettamisen välinen hintakiila levenee jolloin palvellun kuljettamisen kannattamiseksi tulee joko saada suurempia määriä kuljetettavia yhdelle kuljettajalle tai löytää uusia maksajia muista kuin kuljetettavista eli subventiota veronmaksajilta.
Väen keskittyminen edelleen väestökeskuksiin muuttaa myös markkinaa, toisilla enemmän kuin toisilla mutta kaikilla joka tapauksessa on kova kisa henkilöautoa vastaan maantieteestä riippumatta. Palveltujen kuljetusten kilpailu käydään jatkossa vain entistä vahvemmin väestökeskusten sisällä (niiden työssäkäyntialueilla) tai niiden välisessä liikenteessä.
Niin kauan kuin joukkoliikenneala kamppailee keskenään se ei ole kummoinen vastus henkilöauton jatkuvalle voittokululle. Linja-autot tai kiskoilla liikkuvat eivät ole itse asiassa niinkään toistensa kilpailijoita (vaikka niin halutaankin nähdä) vaan todellinen kilpailu on henkilöautoa vastaan. Sille molemmat ovat hävinneet markkinaa niin taajamissa kuin maallakin eivätkä toisilleen.
Se on kuitenkin toinen tarina.
Niinpä käyneekin että jos kumipyöräjoukkoliikenne sosialisoidaan toisaalta yhteiskunnan tilausliikenteeksi (voi sitä sanoa ostoksikin, jos se tuntuu mukavammalle) ja toisaalta liberalisoidaan villiksi länneksi, niin suuret isolla terveellä taseella toimivat pysyvät kauemmin pystyssä kun markkina hakee muotoaan. Pölyn laskeuduttua osa on jäänyt pystyyn pienentyneille markkinoille ehkä eri muotoisina toimijoina kuin nyt, mutta osa on auttamatta poistunut epäterveen kilpailun seurauksena. Niinhän esim. mainittu KA teki PK-seudun liikenteessä.
Samaan yhteyteen tullenee syrjäseutujen palveluliikenteen tms. niputtaminen jolloin voi tulla myös ihan uusiakin toimijoita alalle joiden päätoimiala ei olekaan enää ratinvääntämisessä vaan esim. hoivapalveluissa. Edelleen mikäli henkilöliikennettä kiskoilla liberalisoidaan, niin voi olla hyvinkin s.e. JKL-T:re välillä voi olla vaikkapa em. KA-konsernia kiinnostavaa kiskoliikennöintiä jos molemmissa päissä rataa on oma kumipyörämatkaketju tarjota sekä paikallis-, lähi- että kaukoliikenteessä. Vastaavia toimijoita on muualla Euroopassa useita enkä usko että Suomi mitenkään erikoinen kohta maapalloa siinäkään suhteessa on.
Tämä kristallipallo ei kyennyt ennustamaan tuon kummemmin. Yhtiön nimiä minun on vaikea veikata koska tulevan markkinan muotoa ei tiedä ja toisekseen ne (yhtiöt) eivät välttämättä toimi samoilla markkinoilla muutoinkaan. Selvää on mielestäni kuitenkin se että nykyinen malli ei voine jatkua kovin kauaa ja että viranomaisten sääntelynpurkaminen on avainasemassa. Linjaliikennelupien ja niiden muutoksista käytännössä päättäminen alalla olevien kesken ei voi olla toimivan markkinan ominaisuus. (Yhteis-)Kunnallisten joukkoliikenneoperaattorien aika on mieleistäni myös ohitse mutta niin sitä on pitkitetty tähänkin asti vaikka kuinka kauan milloin milläkin perusteella. Edes talousvaikeuksien kanssa kamppailevassa Turussa ei olla vieläkään valmiita antamaan bussilla ajamista muiden hommaksi vaan sitä pitää viimeiseen asti päästä ajamaan itse omalla autolla ja eri säännöillä kuin kaikki muut. Edellä olevat vain esimerkkeinä siitä miten markkina voi kärsiä erilaisista häiriöistä vielä kauankin, joten ennustettavuus on aika vaikeata kovin yksityiskohtaisella tasolla.
Hyvää itsenäisen Suomen 90. itsenäisyyspäivää lukijalle joka tapauksessa.