Kauppakeskukset ja joukkoliikenne

Maalaile sitten punavuorelaisista. Eräs keskeisimpiä syitä asua Kalliossa (ja Töölössä) ovat hyvät yhteydet ja lyhyet matkat.

Hyvät yhteydet ja lyhyet matkat ovat toki aina plussaa, mutta jotenkin minusta tuntuu, ettet nyt oikein ymmärrä sellaista kaupunkimaista elämäntapaa, jossa kyllä nukutaan kotona, käydään töissä tai opiskelemassa, mutta elämässä on paljon muitakin tiloja ja mahdollisuuksia. Kallion ja muunkin kantakaupungin viehätys on monille ihmisille, että ympäristö on elävä ja viihdyttävä. Samaan pyritään myös kauppakeskuksissa, jotka osin matkivat pikkukaupunkia ja tuovat sen lähiöön.

Toki perheen perustaminen muuttaa monilla elämän työpaikan, kodin ja lastentarhan kolmiyhteydeksi, jossa jatkuva kiire noiden paikkojen välillä hallitsee elämää. Jos kuitenkin katsotaan joukkoliikenteen käyttäjiä, monet autottomat joukkoliikenteen heaviuserit elävät aika erilaista elämää kuin mitä perusperhe viettää.
 
Hyvät yhteydet ja lyhyet matkat ovat toki aina plussaa, mutta jotenkin minusta tuntuu, ettet nyt oikein ymmärrä sellaista kaupunkimaista elämäntapaa, jossa kyllä nukutaan kotona, käydään töissä tai opiskelemassa, mutta elämässä on paljon muitakin tiloja ja mahdollisuuksia. Kallion ja muunkin kantakaupungin viehätys on monille ihmisille, että ympäristö on elävä ja viihdyttävä. Samaan pyritään myös kauppakeskuksissa, jotka osin matkivat pikkukaupunkia ja tuovat sen lähiöön.

En tiedä ymmärränkö kuvailemaasi kaupunkimaista elämäntapaa, mutta elän sellaista. Oman käsitykseni mukaan sillä on kuitenkin eroa, onko pakotettu kahvilaan kesken työmatkansa pahimmillaan kymmenen kertaa viikossa, vai lähteekö alakertaan tai pidemmällekin juomaan kupposet siksi, ettei jaksa itse keittää.

Kaupunkilaisessa elämäntavassa on ennen kaikkea kyse mahdollisuudesta valita. Että voi viettää aikaa, syödä ja juoda kotinsa ulkopuolella ilman että se vaatii taksimatkoja tai aikataulusuunnittelua. Pelkästään tämän mahdollisuuden olemassaolo saa elämän tuntumaan rikkaammalta, vaikkei mahdollisuutta joka ilta käyttäisikään.

Iän myötä ihmisten mieltymykset usein muuttuvat, osansa muutoksessa on varmasti vaurastumisella ja asumisolojen kohentumisella. Itse vietän iltoja nykyään kotonakin, silloin valitsen niin.
 
Leipä on ainoa, jonka kohdalla tuoreusvaatimuksessa on vähän tolkkua, mutta eipä taida olla yhtäkään leipomoa, josta tulisi päivittäin toimitus markettiin. Ts. tiistaina haettu leipä on todennäköisimmin maanantaina jälleenmyyjälle toimitettu.

Tässä olet kyllä väärässä. Ollessani vielä pari vuotta sitten keskisuuressa ruokakaupassa töissä, tuli ainakin kolmen eri leipomon toimitukset aamuisin maanantaista lauantaihin joka päivä, ja suurin osa tuotteista loppuikin aina iltaan mennessä. Saapuessaan ihan perusruisleipäkin oli vielä melko lämmintä ja pussikin siksi huurussa.

Mutta mitä itse asiaan tulee, niin kyllä ruokakauppamahdollisuus vaihdon yhteydessä on vain huonon vaihtoehdon teippailua edes vähän paremmaksi. Fiksusti suunnitellessa vaihtaja tietää pääsevänsä heti vaihdettavaan kulkuneuvoon, mutta kauppareissuun ja kassajonoihin on paha synkata yhtään mitään liityntälähtöä. Siksi epäonnistuneesta vaihdosta johtuvan turhautumisen aiheuttama kauppareissu saattaa kostautua taas uudella odottelulla, joskin tällä kertaa kauppakassien kanssa.

Ja jos työmatkan kesken tehtävä kauppareissu on niin loistava juttu, niin miksei sitä voi tehdä jättäytymällä kulkuneuvosta pois ja jatkamalla samalla linjalla asioinnin jälkeen? Ei sen takia tarvitse muita vaihtoon pakottaa, mutta kenenkään palvelu ei vaihdottomuudesta huonone.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä olet kyllä väärässä. Ollessani vielä pari vuotta sitten keskisuuressa ruokakaupassa töissä, tuli ainakin kolmen eri leipomon toimitukset aamuisin maanantaista lauantaihin joka päivä, ja suurin osa tuotteista loppuikin aina iltaan mennessä. Saapuessaan ihan perusruisleipäkin oli vielä melko lämmintä ja pussikin siksi huurussa.
Joo, ja leipåä ja hedelmät menee meillä kyllä syömäkelvottomiksi 2-3 päivässä, eli jos ei halua ongelmia vatsan kanssa, osta joka päivä uutta.

Ja jos työmatkan kesken tehtävä kauppareissu on niin loistava juttu, niin miksei sitä voi tehdä jättäytymällä kulkuneuvosta pois ja jatkamalla samalla linjalla asioinnin jälkeen? Ei sen takia tarvitse muita vaihtoon pakottaa, mutta kenenkään palvelu ei vaihdottomuudesta huonone.

Meillä ei ole työpaikan läheillä, eikä kotona mitään ruokakauppaa, ja jos menisin bussilla joka ajaa Turun moottoritietä, ei senkään varrella ole kauppaa, niin ainoat jossa on kunnolliset valikoimat ovat paikassa jossa vaihdan junan ja bussin välillä, joko Sellossa tai Espoon keskuksessa, eikä se häiritse minua.
Ainoa ikävä puoli on että kaupat on mitoitettu sellaisille jotka kerran pari viikossa tulevat autolla ostoksille, kärryt ovat valtavia hyökkäysvaunuja ja käytävät pitkät.

t. Rainer
 
Ja jos työmatkan kesken tehtävä kauppareissu on niin loistava juttu, niin miksei sitä voi tehdä jättäytymällä kulkuneuvosta pois ja jatkamalla samalla linjalla asioinnin jälkeen? Ei sen takia tarvitse muita vaihtoon pakottaa, mutta kenenkään palvelu ei vaihdottomuudesta huonone.

Totta kai voi vaihdottomankin matkan varrella käydä kaupassa. En usko että kukaan oikeasti on sitä mieltä, että vaihto kaupan kanssa on parempi kuin vaihdoton (varsinkaan jos vaihdottomankin varrella on kauppa). Pointtini oli enemmänkin:

En väitä, että vaihto ilman kaupassakäyntimahdollisuutta on parempi kuin sen kanssa, [...]

Juuri niin. Olen sanonut vain, että jos vaihto on pakko olla, eikä se täkäläiseen tapaan kuitenkaan ole sujuva, on edes hiukan parempi, että siinä välissä voi käydä kaupassa.

Luonnollisesti sujuva vaihto olisi parempi. Luonnollisesti vaihdoton olisi vielä parempi.
 
Totta kai voi vaihdottomankin matkan varrella käydä kaupassa. En usko että kukaan oikeasti on sitä mieltä, että vaihto kaupan kanssa on parempi kuin vaihdoton (varsinkaan jos vaihdottomankin varrella on kauppa).

En siis tarkoittanut sinun henkilökohtaisesti näin ajatelleenkaan. Enemmän vain päivittelin yleisesti, että kyllähän vaihdotonkin matka voi hyvin kulkea kauppojen (=haluttuja kohteita) ohi. Mitä Rainerin sanomaan tulee, niin toki ymmärrän tilanteesi, mutta ei linjastoa tarvitse suunnitella vain sen takia vaihdolliseksi.
 
Käydään perheen kanssa aika usein kauppakeskus Kaaressa. Lähinnä asioidaan Prismassa, mutta silloin tällöin tulee kuljeskeltua myös uuden kauppakeskuksen puolella. Havaintojeni mukaan tämän uuden puolen myymälät näyttävät kovin autioilta. Taisin nähdä tänään yhden jo lopettaneen liikkeenkin.

Missä siis vika?

Kunnolliset joukkoliikenneyhteydet puuttuvat ja lähimmät bussipysäkit eivät ole kovin houkuttelevan matkan päässä. Jopa huoltoasema kauppakeskuksen edessä on lähempänä kuin sitä palvelevat bussipysäkit.

Prismaan kyllä riittää tulijoita yksityisautollaan, kun pitää ostaa takakontti täyteen päivittäistavaroita, ruokaa ja puutarhatarvikkeita. Mutta, se on vain automarketti. Kokonainen kauppakeskus taas ei elä ilman kunnollista joukkoliikenneyhteyttä. Ainakin minä menen mieluummin junalla Helsingin keskustan Sokokselle, kuin vastaavaan, mutta hyvin suppean valikoiman "tavarataloon" kauppakeskuksessa. Keskustassa voi aina tehdä jotain muutakin, käydä vaikkapa vain "hengailemassa".
 
En tiedä ymmärränkö kuvailemaasi kaupunkimaista elämäntapaa, mutta elän sellaista. Oman käsitykseni mukaan sillä on kuitenkin eroa, onko pakotettu kahvilaan kesken työmatkansa pahimmillaan kymmenen kertaa viikossa, vai lähteekö alakertaan tai pidemmällekin juomaan kupposet siksi, ettei jaksa itse keittää.

Useita vuosia sitten asuin vuoden verran Tampereen keskustassa. Sinä vuonna ei omalla kahvinkeittimellä tullut keiteltyä kahvia kertaakaan kun erilaisia kahviloita oli 100m säteellä useita.
 
Suomen Ympäristökeskuksen http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/...upunkiseutujen_keskustaalueiden_asema_(29150) mukaan kaupunkien keskustojen houkuttelevuuden väheneminen on ihan todistettu juttu. Liian myöhään on herätty Prisma-Cittari ilmiön haittoihin. Ja Merisalo leuhkii julkisesti keille politikoille on lahjonut kuinka paljon http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288682422854.html saadakseen omia kauppakeskuksia sinne minne haluaa. Lukekaa myös Hesarin keskustelupalstan selityksiä miksi ei kukaan halua Helsingin keskustaan ostoksille. Moni kun on sitä mieltä että köyhät ja autottomat eivät osta mitään.

t. Rainer
 
Suomen Ympäristökeskuksen http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/...upunkiseutujen_keskustaalueiden_asema_(29150) mukaan kaupunkien keskustojen houkuttelevuuden väheneminen on ihan todistettu juttu.
Keskustojen näivettyminen ei ole uutinen eikä uusi asia, jonka SYKE:n raportti tuo esille. Paitsi ehkä uusi niille, jotka ovat kiistäneet keskustojen näivettymisen viherpiipertäjien ja muiden hippien höpötyksenä. Sillä SYKE:n raportti jäsentää asian tavalla, jonka jälkeen ei voi enää kiistää, etteikö näivettyminen olisi mitattavissa ja osoitettavissa oleva ilmiö.

Se, että keskustojen näivettyminen on jatkunut ja jatkuu Suomessa edelleen, ei myöskään ole mikään kummallinen asia. Autopuolue on Suomessa vahva ja varakas sekä ahkera lobbari. Kun muualla Euroopassa keskustojen elävöittäminen tarkoittaa kävelyalueita ja usein myös raitioteitä, meillä keskustoja ”elävöitetään” parkkiluolilla ja autotunneleilla. Yritetään siis istuttaa savipeltomarketin konseptia rakennettuun kaupunkiin, ja tietenkin kaupunkilaisten kustannuksella. Sehän sopii peltomarketeille, koska hajarakenteen autoilijoille lähimpänä on kaikki mikä on keskustan ulkopuolella. Joten jos veronmaksajien rahoja portaan peruskallioon kaupungin keskustan alle, ei siitä ole peltomarketyrittäjälle haittaa.

Kannattaa pitää silmät ja korvat auki ja huomata, että vaikka kymmenet vuodet on harjoitettu aktiivista kaupunkien alasajoa, autoiluelämä hajarakenteessa on nyt menettämässä suosiotaan. Peltomarketeissa raivataan tilaa uudenlaisille asiakkaille, niille, jotka eivät osta autoa ja tule tuhlaamaan vapaapäiväänsä kauppakeskukseen. Vaan he tilaavat ostoksensa netistä. Ja ne, joilla on varaa, muuttavat mieluummin kaupunkiin päästäkseen viettämästä erakkoelämää auton orjana.

SYKE:n raportti jäsentää surkeata historiaa. Se ei tarkoita, että tulevaisuus on historian peilikuva.

Antero
 
Keskustojen näivettyminen ei ole uutinen eikä uusi asia, jonka SYKE:n raportti tuo esille. Paitsi ehkä uusi niille, jotka ovat kiistäneet keskustojen näivettymisen viherpiipertäjien ja muiden hippien höpötyksenä. Sillä SYKE:n raportti jäsentää asian tavalla, jonka jälkeen ei voi enää kiistää, etteikö näivettyminen olisi mitattavissa ja osoitettavissa oleva ilmiö.

Lueskelin muuten tänään vuoden 1970 ja 1971 Yhdyskuntasuunittelu-lehtiä (vuosina 1971-2001 nimeltään Yhteiskuntasuunnittelu) ja näköjään jo silloin on valitettu samasta asiasta. Eli kauppojen karkaamisesta kehäteille ja siitä että kauppa ulkoistaa jakelukustannuksensa kuluttajille. Ettei tämä mikään uusi asia tosiaan ole :cool:
 
Se, että keskustojen näivettyminen on jatkunut ja jatkuu Suomessa edelleen, ei myöskään ole mikään kummallinen asia. Autopuolue on Suomessa vahva ja varakas sekä ahkera lobbari.
"Autopuolue" on kyllä tässä tapauksessa kaupan keskusliikkeet, joista kahdella suurimmalla on 80% markkinaosuus. Ja he tietävät kyllä mitä ihmiset ostavat ja mistä ja miten paljon, kiitos etukorttijärjestelmien. Ja päättäjien kääntämiseksi he käyttävät apureinaan Merisalon kaltaisia lobbareita joista osa onnituu tavoitteissaan, osa ei .

Kannattaa pitää silmät ja korvat auki ja huomata, että vaikka kymmenet vuodet on harjoitettu aktiivista kaupunkien alasajoa, autoiluelämä hajarakenteessa on nyt menettämässä suosiotaan. Peltomarketeissa raivataan tilaa uudenlaisille asiakkaille, niille, jotka eivät osta autoa ja tule tuhlaamaan vapaapäiväänsä kauppakeskukseen. Vaan he tilaavat ostoksensa netistä. Ja ne, joilla on varaa, muuttavat mieluummin kaupunkiin päästäkseen viettämästä erakkoelämää auton orjana.
Ruuan myyminen netin kautta on toistaiseksi tappiollista, kauppiaiden mukaan, koska ostosten pakkaaminen asiakkaan kassiin on käsityötä ja ylimääräine työvaihe, mutta palvelua ylläpidetään siksi että asiakkaat pysyisivät uskollisina. Muualla maailmassa, mm Ranskassa on jo kehitety automatiosintia, jossa jonotetaan autolla peltihallin ulkopuolella ostoskassiaan aivan kuten hampurilaisravintolan autokaistalla. Ja huom nimenomaan autolla, jakelupisteet sijaitsevat kävely ja joukkoliikenneyhteyksien ulopuolella, joten en odota sellaista "palvelua" kovin innolla.

Suomessa ainoiden isojen kaupunkien keskustoissa asuvat joko nuoria pienituloisia vuokralla tai keski-ikäisiä sekä eläkeläisiä kalliissa omistusasunnoissa. Tämä kuluttajasegmentti ei riitä "autopuolueen" tarpeeisiin, koska he tietävät että se joukko joilta voi lypsätä eniten rahaa ovat lapsiperheet keskustojen ulkopuolella, jotka pääsääntöisesti tekevät ostosmatkansa autolla. Suomen kaupungit eivät myöskään tiivisty keski-euroopalaisiksi koska Suomessa ei ole maa-alueista pulaa ja koska kunnat eivät juuri tee mitään yhteiskuntarakenteen hajoamisen estämiseksi, osittain agraariperinteiden vaalimisen takia.

t. Rainer
 
Myös joukkoliikennepiireissä on vallalla aate, että pitenevät etäisyydet eivät haittaa. Niitä voidaan pikemminkin kasvattaa raskailla raideratkaisuilla ja kurjistaa runkoreiteistä sivuun jääviä alueita. Yhdyskuntarakenteellinen vaikutus on siis suunnilleen sama kuin moottoriteillä, ja varsin samat valtapiirit niitä kannattavatkin.
 
Myös joukkoliikennepiireissä on vallalla aate, että pitenevät etäisyydet eivät haittaa. Niitä voidaan pikemminkin kasvattaa raskailla raideratkaisuilla ja kurjistaa runkoreiteistä sivuun jääviä alueita. Yhdyskuntarakenteellinen vaikutus on siis suunnilleen sama kuin moottoriteillä, ja varsin samat valtapiirit niitä kannattavatkin.

No vastaa rehellisesti, mikä on mielestäsi haitallisempaa, sekö että kaupungeissa työssä käyvät ihmiset asuvat lähiöissä ja käyvät niiden keskuksissa ostoksilla ja matkustavat töihin junalla tai metrolla, vai sitä että kaupungeissa työssä käyvät ihmiset asuvat maaseudulla tai maaseututaajamissa kymmenien kilsojen päässä työpaikoistaan ja kulkevat autolla töissä ja käyvät ostoksilla ideapark-tyyppisissä peltihalleissa? Jälkimmäinen ilmiö on ainakin paisunut niin isoksi että jyrää kohta perinteiset lähiöt mennen tullen.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös