Kauppatori: Helsinki

Asia on kaupunkisuunnittelulautakunnassa torstaina (esityslistassa otsikolla "Torikortteleiden liikennesuunnitelma").

Liikennesuunnitelmassa näkyy, että 3T:n tullessa Aleksanterinkadulta ja kääntyessä Unioninkadulle etelään, se joutuu koukkaamaan risteyksessä vastaantulevien kaistalle. Mutkaan on merkitty 20,5 m kaarresäde. Onko niin, ettei 16 m kaarresäteen rakentamista uusiin risteyksiin enää sallita ollenkaan? Eikä 16 m ole kuitenkin ehdoton alaraja? Vai olisiko sekään riittänyt sellaiseen kurviin, jolla ei olisi tarvinnut viistää Aleksin pohjoista jalkakäytävää kapeammaksi?
 
Liikennesuunnitelmassa näkyy, että 3T:n tullessa Aleksanterinkadulta ja kääntyessä Unioninkadulle etelään, se joutuu koukkaamaan risteyksessä vastaantulevien kaistalle. Mutkaan on merkitty 20,5 m kaarresäde. Onko niin, ettei 16 m kaarresäteen rakentamista uusiin risteyksiin enää sallita ollenkaan? Eikä 16 m ole kuitenkin ehdoton alaraja? Vai olisiko sekään riittänyt sellaiseen kurviin, jolla ei olisi tarvinnut viistää Aleksin pohjoista jalkakäytävää kapeammaksi?

Unioninkadulle on piirretty limitetyt raiteet. Mikä on epäilyttävä idea.
 
Liikennesuunnitelmassa näkyy, että 3T:n tullessa Aleksanterinkadulta ja kääntyessä Unioninkadulle etelään, se joutuu koukkaamaan risteyksessä vastaantulevien kaistalle. Mutkaan on merkitty 20,5 m kaarresäde. Onko niin, ettei 16 m kaarresäteen rakentamista uusiin risteyksiin enää sallita ollenkaan? Eikä 16 m ole kuitenkin ehdoton alaraja? Vai olisiko sekään riittänyt sellaiseen kurviin, jolla ei olisi tarvinnut viistää Aleksin pohjoista jalkakäytävää kapeammaksi?

Ainakin Kauppatorin nurkille on piirretty 19,5m kaarteet, eli tiukentamisen varaa olisi ollut jos tuijotetaan vain kaarresäteitä. Ilmeisesti Aleksi-Unionin kaarteesta on haluttu kuitenkin tehdä mahdollisimman mukava ja nopea. Koukkaus vastaantulevien puoleltahan ei ole ongelma kunhan vastaan ei tule autoja vaan ainoastaan raitiovaunuliikennettä.
 
Ainakin Kauppatorin nurkille on piirretty 19,5m kaarteet, eli tiukentamisen varaa olisi ollut jos tuijotetaan vain kaarresäteitä.

Tuskin vielä 1 m lisää riittäisi tekemään sellaista kaarretta, joka ei koukkaisi vastaantulevien kaistalle. Ja silloin kannattaa sitten koukata niin reilusti kuin mahtuu, jotta saadaan mahdollisimman loiva kaarre. Kysymykseni onkin nimenomaan, olisiko raitiovaunujen ehdottomasti tiukinkaan kaarresäde riittänyt suoraan kääntymiseen, vai onko koukkaus tehty nimenomaan paremman ajettavuuden vuoksi.
 
Kysymykseni onkin nimenomaan, olisiko raitiovaunujen ehdottomasti tiukinkaan kaarresäde riittänyt suoraan kääntymiseen, vai onko koukkaus tehty nimenomaan paremman ajettavuuden vuoksi.

Tämä ei ole aivan selvää. Tiukimmaksi kaarresäteeksi on virallisesti määritelty 19,5 m (keskilinja), joka ei tuosta taivu. Lienee kuitenkin niin, ettei pitkälliselläkään remontoimisella tulla saamaan kaikkia tuota pienempiä säteitä pois verkolta, joten tekninen minimi lienee jatkossakin pienempi. Juuri tällä hetkellä sitä pitkän tähtäimen minimiä ei kuitenkaan varmuudella tiedetä, koska nykyverkon korjausmahdollisuuksien selvittäminen on kesken. Jokseenkin varmasti on mahdollista eleminoida alle 17,5 m säteet, joten lopputulos on välillä 17,5 m - 19,5 m.

Yleisesti 19,5 m vaatimuksesta ei ole haluttu tinkiä, koska kaupunkisuunnittelijoilla on tapana vaatia yhteen paikkaan hyväksyttyä ratkaisua kaikkiin muihinkin paikkoihin. Kauppatoria piti työstää pitkään, jotta päästiin tuohon ja kiuaus luovuttaa aiemmin olisi ollut suuri, jos ihan vieressä olisi sallittu vähemmän. Ennen toteutusta on kuitenkin tarkoitus erikseen selvittää onko Unioninkadun limitys täysin välttämätön.

Unioninkadulle ollaan muuten sallimassa kaikki autoliikenne, joten limityksellä tulee vastaan muutakin kuin raitiovaunuja. Varsin todennäköisesti tästä seuraa ongelmia.
 
Unioninkadulle ollaan muuten sallimassa kaikki autoliikenne, joten limityksellä tulee vastaan muutakin kuin raitiovaunuja. Varsin todennäköisesti tästä seuraa ongelmia.

Ongelmia vain, jos autoilijat eivät ymmärrä liikennevalojen merkitystä. Mikonkadun tapainen opastinsysteemi toiminee ihan samalla tavalla tuossakin (luulisin että jopa helpommin lyhyemmän osuuden ansiosta), ja suurimmat karheudet eivät liity siihen, onko mukana autoja vai ei. Autothan eivät mene tässä limittäin, vaan ratikoiden poissaollessa molempiin suuntiin ollaan vihreillä.
 
Mitä järkeä on laittaa raitiovaunuliikenne kaksisuuntaisena ja osin limitettynä Unioninkadulle? Ei mitään! Tällä vain kerjätään lisää ongelmia, sillä näkeehän mikonkadustakin, että tietokonepelleilyn vuoksi liikenne on entisestään hitaampaa ja häiriöherkempää. Ja kun tuohon sotkuun lisätään autoilijat pelleilemään, niin kaaos on valmis.

Myös päätetyn ratkaisun perusteluissa vedottiin, että laskelmia oli tehty EMMEllä. Todennäköisyys siis ennusteen ja totuuden kanssa vastaa noin lottovoitton todennäköisyyttä. Tuntuu myös pöyristyttävältä, että haaveiltaessa "kävelykeskustasta" raitiotiestä pitää tehdä mahdollisimman huomaamaton ja sen pysäkit on siirrettävä "pois näköpiiristä"! Ja auta armias jos uudet pysäkit tehdään totuttuun tapaan alle 25-metrisinä!
 
Rupesin miettimään, että voisikohan tuon hoitaa niin että tehtäisiin kiskot Aleksi - Fabianinkatu - Pohjoinen Makasiininkatu - Eteläranta ja tuo väli suljettaisiin henkilöautoilta?
 
Koko touhu on aivan turhaa sikäli, että kukaan ei ole kiinnostunut rakennusten pohjoisseinämillä olevista terasseista, jonne ei paista auriko kuin keskikesällä illalla pari tuntia.

Senaatintori on kaupunkirakenteessa paraatien ja muun mahtipontisuuden paikka, jota ei luonteeltaan ja arkkitehtuuriltaan ole edes tarkoitettu viihtyisäksi oleilupaikaksi. Empirekeskustan viihtyisä oleilupaikka on Esplanadi, ja terrasseille sopii nimenomaan Pohjois-Espa, joka autoliikenteen melun ja muun haitan häiriöstä huolimatta on jo nyt suosittu terassikatu. Pohjois-Espahan on mukana alkeellisimmissakin kävelykeskustasuunnitelmissa, joten miksi keskustan elävöittämistä ei tehdä sillä konstilla, joka kaupunkia todellisuudessa elävöittää?

Kävely-Espan kanssa Kauppatorin raitioliikenteelle ei ole pakko tehdä mitään. Sillä koko sotkuhan lähtee siitä, että Katariinankatua ei haluta ajaa enää ratikoilla. Kävely-Espalla ei tarvita ryhmityskaistoja Kauppatorin pohjoispuolella, joten ratikan raiteille on tilaa eikä kävelykatutoimintoja tarvitse yrittää sijoittaa kapealle ja pimeälle Katariinankadulle.

Antero
 
Raitioliikenteen siirto Espalle olisi kyllä yksi tärkeä asia joka tahtoo jäädä näiden pienempien näpertelyjen alle.
 
Takaisin
Ylös