Kauppatori: Helsinki

Bulevardin kautta Eiraan, Jätkään ja Ruoholahteen.

Linjasto jakautuisi siis nykyisen Aleksin ja Kaivokadun linjoista sekä uusista Laajasalon suunnan linjoista. Mielellään niin, että joka kadulta pääsee karkeasti joka suuntaan.

Ehkä kutonen Kruununhaan kautta menevänä, ehkä jokin Laajasalon linjoista, ehkäpä vielä nelonen. Kutonen on aika kaukaa haettu, mutta menkööt. Aleksille jäisi tällöin seiska, kolmonen, nelosen terminaalivuorot ja tämän suunnan loput laajasalolaiset.

Tuleva Unioninkadun limitetty raide voi haitata Espan hyödyntämistä merkittävästi, mikäli nelonen aiotaan ajaa siitä.
 
Kuinkahan paljon lisää raitiovaunuliikennettä Helsingin keskustan läpi vielä saadaan sopimaan ennen kuin liikenne puuroutuu kokonaan? Lisäliikenteestä voisi olla enemmän hyötyä, jos olisi enemmän rinnakkaisia reittejä. Itä/länsi - suunnassa ei ole oikein muita mahdollisuuksia kuin eplanadinkadut. Eteläespa olisi suora jatke Bulevardiln suunnasta tuleville linjoille. Jos raiteet saataisiin vielä jatkettua Unioninkatua pohjoiseen, niin ei tarvitsisi pohtia tiukkaa käännöstä Aleksin kulmalla! Seuraava tulppakohta on tietysti Pitkäsilta.
Juha
 
Kuinkahan paljon lisää raitiovaunuliikennettä Helsingin keskustan läpi vielä saadaan sopimaan ennen kuin liikenne puuroutuu kokonaan?
Riippuu täysin siitä, miten liikennettä kehitetään. Keskustan tärkeimmät pysäkit ovat jo nyt kyllin pitkiä 40-metrisille vaunuille/junille, mutta radan kapasiteetti kuluu 20-metrisiin vaunuihin. Ei ole sattumaa, että maailman raitiovaunukaupungeissa on yleisenä käytäntönä kaksinajo tai hyvin pitkät nivelvaunut.

Antero
 
Riippuu täysin siitä, miten liikennettä kehitetään. Keskustan tärkeimmät pysäkit ovat jo nyt kyllin pitkiä 40-metrisille vaunuille/junille, mutta radan kapasiteetti kuluu 20-metrisiin vaunuihin. Ei ole sattumaa, että maailman raitiovaunukaupungeissa on yleisenä käytäntönä kaksinajo tai hyvin pitkät nivelvaunut.

Ratojen kapasiteetti on murto-osa mahdollisesta myös heikkojen valoetuuksien takia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ratojen kapasiteetti on murto-osa mahdollisesta myös heikkojen valoetuuksien takia.

Ratojen kapasiteetti ei ole järjestelmän pullolnkaula, vaan pullonkaulana on vilkkaimpien pysäkkien kapasiteetti. Yksipaikkaisen pysäkin käytännön maksimkapasiteetti on 45-50 yksikköä tunnissa. Kaksipaikkaisen pysäkin kapasiteetti on suurempi, mutta kaksipaikkaisuus toimii kunnolla vain lyhyillä ratikoilla (20m tai alle).
 
Ratojen kapasiteetti ei ole järjestelmän pullolnkaula, vaan pullonkaulana on vilkkaimpien pysäkkien kapasiteetti. Yksipaikkaisen pysäkin käytännön maksimkapasiteetti on 45-50 yksikköä tunnissa. Kaksipaikkaisen pysäkin kapasiteetti on suurempi, mutta kaksipaikkaisuus toimii kunnolla vain lyhyillä ratikoilla (20m tai alle).

Jos päästään siihen, että nimenomaan pysäkit ovat pullonkaulana, eivät keinot ihan vielä lopu kesken. Pysäkkikorokkeita leventämällä ja raiteet niiden molemmille puolille asentamalla voivat molemmille puolilleen ovitetut vaunut saapua ja lähteä lähestulkoon samaan tahtiin kuin radalle mahtuu: ensimmäisellä raiteella voidaan ottaa matkustajia sisään ja sitten lähteä kun toiselle juuri saapuu vaunu purkamaan -- hetken päästä toisin päin. Sama rakennelma toimii myös hiljaisemmilla pysäkeillä, joilla kulkee useita linjoja: pysähtyvä vaunu menee oletusarvoisesti sivuraiteelle, jolloin suorahko pääraide jää ohitustilaksi takanatulevalle bussille tai ratikalle.

Mutta ainiin, tuossahan katoaa henkilöautoilta katutilaa. Paras pitää pysäkit kapeina, ei tarvitse uudenmallisia vaunujakaan hankkia.
 
Ratojen kapasiteetti ei ole järjestelmän pullolnkaula, vaan pullonkaulana on vilkkaimpien pysäkkien kapasiteetti. Yksipaikkaisen pysäkin käytännön maksimkapasiteetti on 45-50 yksikköä tunnissa. Kaksipaikkaisen pysäkin kapasiteetti on suurempi, mutta kaksipaikkaisuus toimii kunnolla vain lyhyillä ratikoilla (20m tai alle).

Helsingin pysäkkejä eivät kurista pysäkit itse, vaan valot pysäkkien päässä. Pysäkeillä on teoreettiset yksikkörajansa, mutta niitä ei ole vielä läheskään saavutettu.
 
Miksiköhän muuten raitiovaunu pitää viedä juuri Unioninkatua? Miksei vaihtoehtona ole tutkittu sitä, että tehdään Unioninkadusta kävelykatu ja laitetaan kaikki liikenne Katariinankadulle? Onko Unioninkadun pakko olla koko matkalta ajettava? Eikö vaihtoehtoisesti liikenne voisi kulkea Kirkkokadulta Snellmaninkadulle? Katariinankadun ja Aleksin risteykseen saataisiin reilusti tilaa kääntyville ratikoille.
 
Luulisi, että kaupunkisuunnitteluun kuuluu asan puntarointi laajemminkin. Eikä vain tuijottaminen juuri siihen yhteen asiaan välittämättä siitä, miten se vaikuttaa kokonaisuuteen.

Minun käsitykseni mukaan Kauppatorin ratkaisu ei olekaan varsinaisista kaupunkisuunnittelijoista kiinni. Hanke on apulaiskaupunginjohtajatasolla tai jopa kaupunginjohtajatasolla hyväksi päätetty ja pitää viedä läpi hinnalla millä hyvänsä. Tätä ei ilmeisesti kehdata aivan ääneen sanoa.
 
Takaisin
Ylös