Jotenkin outo väite huomioiden, että Kaupunkiliikenne kartoitti eri tarjoajien mahdollisuuksia toteuttaa toivotunlainen kokonaisuus, ja Skoda itse on tuohon vastannut myöntävästi. Kyllä tämä on puhtaasti Skodan oma vika, että tarjous hylättiin.
Kaupunkiliikenne Oy suunnittelee raitiovaunuhankintaa (MLNRV4?)
- Viestiketjun aloittaja EVhki
- Aloituspäivämäärä
Skoda on tästä toista mieltä ja minäkin odotan selvyyttä moneen asiaan.
Jos Skoda olisi heti ilmoittanut, että he eivät tällä kertaa osallistu tarjouskilpailuun, olisiko silti tilattu "tarjouskilpailun" voittajalta Stadlerilta?
Kaupunkiliikenne ei halunnut varmistaa, että se saisi edes kaksi tarjousta, joille olisi voitu tehdä hintavertailu. (Skoda on kertonut tarjouksensa hinnan olleen pienempi.)
Vai eikö Kaupunkiliikenne todellakaan voinut varmistaa tätä hankintalain ja erinäisten muiden säännösten vuoksi? (Kaupunkiliikenne on selittänyt jotain tämän suuntaista.)
Asialla on periaattellista ja ennakkotapauksen merkitystä hyvin paljon.
Mutta edelleen se hintalappu, optioineen ja oheispalveluineen jopa 1,6 miljardia euroa.
Voihan Stadlerin ratikka olla paitsi raakile, niin hyvä, erittäin hyvä tai jopa ylivoimainen.
Tarjouskilpailu oli kuitenkin fiasko ja sillä päätettiin 1,6 miljardin euron käytöstä. Vertailun vuoksi, paljonko Kruununsillat maksavatkaan? Ehkä puolet tuosta. Ratikat ja sillat ovat eri asioita, mutta nämä esimerkkeinä julkisista joukkoliikenneinvestoinneista. Ja Kruununsiltoja ei hankittu tällaisella suorahankinnalla.
- Liittynyt
- 19 Elokuu 2022
- Viestit
- 1,567
Hankinnan perushinta (eli 63 ratikoille) on 271 miljoonaa euroa (lähde).
Yhden MLPRV2-vaunun (eli Kruunusiltojen vaunut) hinta oli noin 3,7 miljoonaa euroa. Niiden hankinnan hinta oli siis 85,1 miljoonaa euroa. Tässä tilauksessa yhden vaunun hinta on 4,3 miljoonaa euroa.
Hankinta sisältää myös ratikoiden varaosat ja elinkaaren tuen 30 vuodeksi. Ylen mukaan "hankinnan todellinen kokonaisarvo voi nousta jopa 1,6 miljardiin euroon 40 vuoden aikana, mikäli kaikki optiot käytetään täysimääräisesti". Hankinnassa on option hankkia 120 lisää raitiovaunua.
Kruunusillat-hankeen kokonaishinta-arvio oli joulukuun 2020 hintatasolla 326 miljoonaa euroa (lähde).
Viimeksi muokattu:
Kyllä. Jos ja kun optiot käytetään.
Pahimmassa tapauksessa siis 1,6 miljardin euron kauppa tehtiin tällaisella menettelyllä.
Miten ei varmistanut? Ketään ei voi pakottaa osallistumaan ja tarjouspyynnön vastaista ei voi ottaa käsittelyyn. Tarjoaja ei saa myöskään parannella tai muuttaa tarjoustaan jälkikäteen.
Ennakkotapauksen virkaa ei tässä keississä oikein muulla kuin tuolla harkinnanvaraisella poissulkemisella ollut. Se menettely todettiin MAO:ssa virheelliseksi. Kuntaliitto on koonnut oikeuskäytäntöä ja esimerkkejä tarjouksen täydentämisestä.
Nyt ei ostettu muutamaa vaihderautaa, vaan hankinnan koko on jopa 1,6 miljardia euroa. En voi käsittää, että tarjouskilpailua ei vihelletty poikki, kun ei saatu edes kahta hintavertailukelpoista tarjousta.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Skodalla on varmaan eri käsitys ennakkotapauksen luonteesta, mun näkemys siitä on em eli epäonnistunut kilpailutus valtavassa hankinnassa.
Viimeksi muokattu:
Epämiellyttävä totuus on, että poikkeukselliset rataverkot, laskettiin ne sitten rautateiksi tai raitioteiksi, ovat aina ongelmallisia kalustohankintojen kannalta. Valtaosa raidekaluston valmistajista valmistaa vain tyypillisimmille rataverkoille soveltuvaa hyllytavaraa. Se ei ole Helsingin syrjimistä, vaan normaalia skaalaetujen huomioimista.
Poikkeuksellisten rataverkkojen huomioiminen tuottaa tuotteen, joka soveltuu vähän muuallekin, mutta samalla tuotekehityksen kustannukset nousevat, ja valitut tekniset ratkaisut eivät välttämättä enää ole samat jotka ovat optimeja 90 % muista systeemeistä. Helsingissä ei ole vain vähän harvinaisempi raideleveys (1000 mm eikä länsimaissa yleisempi 1435 mm), vaan myös tämän raideleveyden kanssa melko poikkeuksellinen korileveys (2420 mm), poikkeuksellisen jyrkät kaarresäteet ja niinikään poikkeuksellisen mäkinen rataverkko. Hyvin monia poikkeustekijöitä siis.
Nyt Helsinki saa näistä vaikeuksistaan huolimatta hyvät raitiovaunut. Mutta ehkä se ei riitä? Ehkä olisi parempi muuttaa verkostoa niin, että raideleveys olisi toinen, vaunujen korileveys olisi toinen ja vaaditut kaarresäteet loivemmat. Jos siis tavoite ei ole hyvä lopputulos vaan hyvältä näyttävä hankintaprosessi.
Poikkeuksellisten rataverkkojen huomioiminen tuottaa tuotteen, joka soveltuu vähän muuallekin, mutta samalla tuotekehityksen kustannukset nousevat, ja valitut tekniset ratkaisut eivät välttämättä enää ole samat jotka ovat optimeja 90 % muista systeemeistä. Helsingissä ei ole vain vähän harvinaisempi raideleveys (1000 mm eikä länsimaissa yleisempi 1435 mm), vaan myös tämän raideleveyden kanssa melko poikkeuksellinen korileveys (2420 mm), poikkeuksellisen jyrkät kaarresäteet ja niinikään poikkeuksellisen mäkinen rataverkko. Hyvin monia poikkeustekijöitä siis.
Nyt Helsinki saa näistä vaikeuksistaan huolimatta hyvät raitiovaunut. Mutta ehkä se ei riitä? Ehkä olisi parempi muuttaa verkostoa niin, että raideleveys olisi toinen, vaunujen korileveys olisi toinen ja vaaditut kaarresäteet loivemmat. Jos siis tavoite ei ole hyvä lopputulos vaan hyvältä näyttävä hankintaprosessi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 232
MLPRV2-vaunut tilattiin alkuvuodesta 2021. Tilastokeskuksen rahanarvokertoimen mukaan 3,7 miljoonaa vuoden 2021 euroa vastaa vuoden 2025 rahassa 4,29 miljoonaa euroa. Vaunujen hinta on siis käytännössä sama.
Tästä on puhuttu ennenkin, Helsingissä päätettiin pysyä hevosraitioteiltä periytyvissä mitoituksissa ja soveltaa niitä osittain uusiin pikaratikkalinjoihinkin. Ei ollut rohkeutta hypätä nykyaikaan. Tämä hyppy olisi tietenkin tarkoittanut kahden ratikkajärjestelmän oloa siirtymäkauden aikana. Jokeri on kuitenkin edelleen erillinen järjestelmä ja Vantaakin tehdään perinteitä kunnioittaen. Mahdollisuus on siis jo hukattu ainakin parin sukupolven ajaksi.
Olet aika varma, että Helsinki saa hyvät ratikat. Mutta vaikka ei saisikaan, se ei johdu tästä hankintaprosessista sinänsä, jonka ongelma on sen suorahankinnaksi muuttunut lopputulema.
Entä jos tästä tulee maan tapa? Itse asiassa se jo ollut tapana monessa julkisessa hankinnassa, mutta ei miljardiluokan hankinnoissa. (toivottavasti...)
Ei tässä ole kysymys pelkästään siitä, että koko verkosto pitäisi rakentaa uusiksi jos haluaa erilaisen mitoituksen, vaan ettei mikään yleisempi mitoitus mahdu tiettyihin paikkoihin. Esimerkiksi Kruununhaan rata pitäisi varmaan lakkauttaa Liisankadun ja Snellmaninkadun risteyksen jyrkän käännöksen vuoksi. Sama tapahtuisi myös mm. Katajanokalla ja Etelä-Helsingissä. Nämä oletettavasti pitkälti korvattaisiin bussiliikenteellä. Alkaa siis kuulostaa aika samalta kuin 1960-70-luvun suunnitelmat korvata ratikat busseilla, että autoille saadaan lisää kaistatilaa. Lopputulos olisi selvä lasku joukkoliikenteen matkustajamäärissä.
Ja tosiaan korinhan voi rakentaa melko helposti mihin vaan mittoihin eikä vaunun raideleveydenkään muuttaminen oli kauhean haastavaa. Nuo ovat myös helppoja (vaikkakin kalliita) muutoksia rataverkolla. Isompi ongelma on juurikin kaarresäteet (vaaka- ja pystysuunnassa) ja että Helsingin minimejä varten tarvitsee kokonaan erilaisen telirakenteen, kuten tuli todettua Variotramien kohdalla. Tämä ei ole sama juttu kuin valtion rataverkon raideleveyden muuttaminen, joka on hervottoman kallista ja epäkäytännölistä mutta täysin mahdollista.