Keskustabussilinjojen korvaaminen ratikoilla

339-DF sanoi:
valistunut arvaus: syksy 2006.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis aivan tavallista kunnallispolittiikkaa:
ensin suunnitellaan vuosia,
sitten vatvotaan valtuustossa ym. instanteissa edestakaisin,
toteusta voi odottaa seuraavan sukupolven nähtäväksi.

ts. nykyinen sukupolvi ei pääse näkemään ja hyödyntämään liikennesuunnitelmia, korkeintaan eläkepäivillä.
 
339-DF sanoi:
valistunut arvaus: syksy 2006
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuullostaa hyvältä! Hätiköity valmiiksi rustaaminen tämän hetken tilanteessa ei olisi hedelmällinen lopputulos kenenkään kannalta. Huolella valmisteltuna kehittämissuunnitelma varmasti on mahdollisimman rationaalinen ja liikennetarpeiden ulkopuolisista vaikutteista vapaa.

Erityisesti toivon, että suunnitelma ottaisi myös pikaraitiotietyyppiset ratkaisut vakavasti, ettei käy niin ettei esim. Viiran tuloon olisi varauduttu. Lisäksi olisi tärkeää että suunnitelma osaisi tehdä pesäeron kahden ratkaisevasti erityyppisen asian välillä: toimenpideohjelma välittömään tulevaisuuteen ja kaupunkiseudun kehittymiseen mukautettu tavoitteellinen visio. Ellei tällaista priorisointia tehdä, käy kuin 1990-luvun alussa - kiinnitetään huomio Katajanokan terminaalin silmukan kaltaisiin pikkuparannuksiin (ilman että niille edes löydetään kunnolla liikennettä) samalla kun tietyt tärkeät yhteydet jäävät laiminlyödyiksi.
 
Vuoden 1990 rv-liikenteen kehittämissuunnitelmahan oli juuri tuollainen. Esitettiin realistinen tavoitelinjasto vuodelle 1997 ja sitten epärealistinen visio vuodelle 2005.

Sitä realistista vaihetta myös toteutettiin vuoteen 1993 asti, minkä jälkeen raitioliikenteen laajentaminen käytännössä päättyi.
 
Kieltämättä, onhan näitä 0+ -ratkaisuja ollut aiemminkin suunnitelmien realistisina esivaiheina. Tarkoitin lähinnä sitä, että on ikävää jos tähän realistiseen esivaiheeseen ei koskaan saada muuta kuin pienimpiä parannuksia. Suunnitelmissa kun vain esivaiheella oli taipumus toteutua - tämä koski myös ennen vuotta 1993 esiteltyjä suunnitelmia.
 
Näinhän se on.

Ks-lautakunta: "Alustavan toteutusaikataulun mukaan asuntomessujen järjestäminen Jätkäsaaressa voisi olla mahdollista aikaisintaan vuonna 2012"

Uskon itse seuraavaan:

Jätkäsaareen toteutetaan raitiotie. Sinne johdetaan vuoteen 2012 mennessä tilapäiselle, lyhyelle reitille yksi linja. Kun alue on rakentunut valmiiksi, sinne kulkee kaksi linjaa. En enempää.

Kalasataman alueelle tulee tavalla tai toisella raitiotie, todennäköisesti linjan 7 (tai ehkä 6) reittimuutoksen avulla.

Muiden suunnitelmien suhteen olen äärimmäisen skeptinen, mutta nyt täytyy muistaa, että edellytykset raitioliikenteen kehittämiseksi ovat paremmat kuin yli kymmeneen vuoteen ja on hyvin vaikeaa ennustaa, mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa. Toteutuuko tosiaan ykkösen vienti Toisen linjan kautta? Saadaanko Munkkivuoreen ratikka? Muutetaanko linja 14 ratikkalinjaksi? Toteutuuko Viira? Mitä tapahtuu, kun Kruunuvuoren kaavanvastaisista liityntäbussiyhteyksistä tulee päätös ja siitä valitetaan?

Ykkösen vienti Toisen linjan kautta muuten lukeutuisi niihin pienimpiin (mutta tärkeisiin!) parannuksiin. Uskaltaisimmeko siis pitää sitä realistisena?
 
339-DF sanoi:
...edellytykset raitioliikenteen kehittämiseksi ovat paremmat kuin yli kymmeneen vuoteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vannoutuneena ratikkafanina tietenkin mielelläni haluaisin allekirjoittaa tuon saman. Mutta ennen kuin edellytykset liikenteen kehittämiseen sanan positiivisessa merkityksessä voivat olla olemassa, kalusto-ongelmat on saatava pois päiväjärjestyksestä. Helsingissä raitioliikenne elää näinäkin päivinä kalustonsa kanssa "kädestä suuhun" -elämää. Laajenna siinä sitten liikennettä... :( Toki Valmet-nivelien laaja täyskorjausohjelma ja kakkossarjalaisten varustaminen matalalla välipalalla tuo pientä helpotusta, mutta lähinnä nykyisen laajuisen liikenteen hoitamiseen lähivuosiksi. Pidempää perspektiiviä ajatellen hommaan liittyy kovasti kysymysmerkkejä. Uudet hankinnat ovat joka tapauksessa ensi vuosikymmennellä ajankohtaisia, mutta mitä uskalletaan hankkia? Hidastaako Varioiden kesken oleva muutostyöprojekti uushankintaohjelman käynnistymistä? Tuleeko Varioista koskaan "mitään"?
 
Helsingin edellytykset hankkia mitään uutta kalustoa ovat erittäin rajalliset. Reunaehtoja on niin paljon. Mutta olisi toki liioittelua puhua mahdottomuuksista. Nähdäkseni Helsingillä ei ole nimittäin mitään todellista syytä, miksi tulisi hirttäytyä Varion tyyppiseen ratkaisuun arvioimatta tulevia hankintoja tehtäessä uusien vaunujen markkinoita laajemminkin. Lisäksi on muistettava, että valmistaja on luvannut Vario-vaunujen olevan 2007 kuluessa täysin kunnossa. Ja jos kehittämissuunnitelma ei hetkessä ole valmis, on toki selvää että kalustohankinnoista on vaikea sanoa mitään lopullista, vielä.
 
Kehittämissuunnitelma on kokonaisuus

Varioita on nyt turha sotkea raitioliikenteen kehittämissuunnitelmaan. Variot on hankittu nykyverkolle + 9:lle. Kaikki laajennukset tarkoittavat uuden kaluston hankintaa samalla kun laajennuksista päätetään.

Kehittämissuunnitelmassa tietenkin lähdetään kaupunkirakenteen tarpeista. Sen jälkeen arvioidaan, mikä on tarkoituksenmukainen kalusto. Ensimmäinen kysymys on käytännöllinen yksikkökoko, toinen kysymys on yhteisajon tarpeellisuus ja kolmas todennäköisesti kaksisuuntaisuus.

Esteettömyys on itsestäänselvyys, samoin se, ettei kuljettaja tuhlaa aikaa lipunmyyntiin. Runkorakenteet ovat "tekninen yksityiskohta", jonka arviointiin mitä todennäköisimmin kuitenkin vaikuttavat Vario-kokemukset ja tiedot Combino-sotkuista.

Itse toivon, että kun työ nyt tehdään kunnolla, arvioidaan myös liikennöintitalouden raamit oikein nykyaikaisin periaattein. Eli lähtökohtana on 100 % etuus ja mahdollisimman kattava erillisrataosuus muualla kuin aluekeskuksien kävelyalueilla. Silloin ei tarvitse tinkiä vaunun hinnassa Varion tapaan ostamalla vaunut siltä, joka markkinoita avatakseen tarjoaa roskaa "halvalla", mikä tulee kaikkein kalleimmaksi.

Antero
 
Kun Mansku tänään taas vaihteeksi oli niin perusteellisesti tukossa, että ainoa tapa edetä jalankulun lisäksi olisi tainnut olla hälytysajoneuvo, tuli mieleen tämä keskustelu. Jostain syystä Tölikän läpiajaminen toimi, eli kannatti kuitenkin valita 39 42:n sijaan...
Aiemmassa aatelmassani hahmotin nimenomaan kaikelle joukkoliikenteelle avointa raittia Topeliuksenkadulle. Ja tietysti myös sitä tilannetta, ettei millään kumipyöräisellä -mainittuja piipaa-autoja lukuunottamatta- missään tilanteessa saa olla mitään asiaa spårakiskoille, vaan kiskoliikenteen on saatava edetä esteettömästi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
JE sanoi:
Helsingin edellytykset hankkia mitään uutta kalustoa ovat erittäin rajalliset. Reunaehtoja on niin paljon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi Helsingin mahdollisuudet hankkia ratikkakalustoa olisivat heikommat kuin muissa ratikkakaupungeissa? Kyllä kai jostain löytyy jokin samantyyppinen ratikkakaupunki, jonka kanssa voitaisiin tehdä yhteishankinta? Kopioidaan vaikka sitten niitä Valmet-piirrustuksia välipaloineen, jos ei parempaa osata tehdä.
 
kemkim sanoi:
Miksi Helsingin mahdollisuudet hankkia ratikkakalustoa olisivat heikommat kuin muissa ratikkakaupungeissa? Kyllä kai jostain löytyy jokin samantyyppinen ratikkakaupunki, jonka kanssa voitaisiin tehdä yhteishankinta? Kopioidaan vaikka sitten niitä Valmet-piirrustuksia välipaloineen, jos ei parempaa osata tehdä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Baselin ratikkaverkoston rataosuuudet vaikuttivat hyvinkin mutkikkailta ja mäkisiltä. Olisikohan vaativuus Helsingin luokkaa? Raidevälikin on sama, 1000 milliä. Mutta se tapa liikennoidä on aivan eri ja niinpä myos raitiovaunun suosio on aivan huippuluokkaa. Kun kapasiteettia tarvitaan lisää, niin sita myos pistetään: nivelvaunu peraan kytketaan perävaunu tai toinen nivelvaunu. Ja saatetaan kytkeä vielä yksi lisää, jos on tarve. Siellä on ymmärretty, että suosioon täytyy vastata tarjontaa/materiaalia lisäämällä sekä saattamalla prioriteetit mm. katuliikenteen suhteen kuntoon. Jos ei niin tehdä, niin matkustajat kaikkoavat. Myos joukkoliikenneasiakas haluaa vastinetta rahoilleen laadukkasta palvelusta.

Sveitsissä on myos toinen piirre, joka kiinnitti huomioni: kalustoa käytetään pitkään ja vanhatkin vaunut huolletaan ihan priimakuntoon. Uuttakin hankitaan (no joo...Combino-ongelmat siellakin nyt), mutta tarvittaessa vanhaa kalustoa modernisoidaan vaikkapa muuttamalla vanhoja perävaunuja osittain matalalattiaisiksi.

Baselin kaltaisen ratikkakaupungin kanssa voisi mielestäni tehdä hyvinkin läheista yhteistyotä. Sveitsilaiset kaupungit ovat iso ja tärkeä asiakas raitiovaunuteollisuudelle/teknologialle ja miksei tästä voisi olla hyotyä myos Helsingille.
 
Piirtelin aikani kuluksi Helsingin keskustan raitiolinjoja hieman uuteen uskoon ja tällaista jälkeä tuli (linjat on merkitty eri väreillä, muttei numeroitu):
 

Liitetiedostot

  • Helsinki-keskusta-ratikat.jpg
    Helsinki-keskusta-ratikat.jpg
    144.7 KB · Lukukerrat: 181
kemkim sanoi:
Hieno kartta! Tuollainen järjestely voisi toimiakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei muuta kuin esittelyyn joukkoliikennelautakunnalle!

Laita Liisankadun ratikka kumminkin menemään ohi Tervasaaren kuten se tehdäänkin. Ja paha puute on, ettei Sanomatalolla ole tässä omaa pysäkkiä, eli raide siitä ohi myös. Siten saat valtalehden tuen suunnitelmallesi. ;)

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Ei muuta kuin esittelyyn joukkoliikennelautakunnalle!

Laita Liisankadun ratikka kumminkin menemään ohi Tervasaaren kuten se tehdäänkin. Ja paha puute on, ettei Sanomatalolla ole tässä omaa pysäkkiä, eli raide siitä ohi myös. Siten saat valtalehden tuen suunnitelmallesi. ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
Oho...onhan suoranaisia virheitä tosiaankin ratojen linjauksissa, varsinkin Laajasalon suuntaan (kulkee Mustikkamaan kautta ;)). Piirretään parempi kartta jossain vaiheessa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös