Espoo suostuu tarvittaessa aloittamaan Länsimetron jatkeen Kivenlahteen omilla rahoilla jo 2015.
Ylen uutinen
Ylen uutinen
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Noinkohan tuo menee Espoon valtuustossa läpi... Jatkosta päätettäessä lienee tiedossa Länsimetron hyväksyttämiseen käytetty kustannusarvio ja sen rakentamisen todellinen loppusumma. Saunalahteenkin on kaavailtu tehtävän tunnelia koko matka.
Aika vaikea keksiä, millä Espoo rahoittaa liki miljardin jatkometron.
Samalta pohjalta kuin Matinkylän metro, josta Espoon valtuusto teki ”rakentamiskehoituspäätöksen” hintaan 452 M€, mutta jonka hankesuunnitelmahinta oli 2 vuotta myöhemmin 812 M€ ja jonka kokonaishinta on nyt miljardin luokassa, kun lasketaan mukaan ne asemat, joita ei alkuperäisissä suunnitelmissa ollut, automaattihullutuksen kustannus sekä tie-, katu- ja pysäköintijärjestelyt, joita ei laskettu metron budjettiin mukaan, mutta jotka on pakko tehdä. Niiden hintaa näkyy mm. HLJ:n hankelistassa.Mistä sinä olet tuon kustannusarvion repäissyt? Alustavan yleissuunnitelman mukaan Matinkylä - Kivenlahti maksaa 609 miljoonaa vuoden 2011 kustannustasossa.
Mistä sinä olet tuon kustannusarvion repäissyt? Alustavan yleissuunnitelman mukaan Matinkylä - Kivenlahti maksaa 609 miljoonaa vuoden 2011 kustannustasossa.
Ehkä samasta paikasta kuin Pisaralle repäistään miljardin hinta?
”Kustannuskäsitys” on peräisin siitä kaupunkiliikennelähteestä, joka tuottaa viranomaisominaisuudessa metro- ja junahankkeista sekä kustannusarvioita että toiminnallisia selityksiä, jotka parin vuoden kuluttua aina osoittautuvat vääriksi. Ja niin päin, että kustannukset nousevat roimasti ja toiminnalliset lupaukset karisevat olemattomiin. Näitä espoolaisen toimialajohtajan lausunnon mukaan tarkoituksellisesti väärin esitettyjä kustannuskäsityksiä kootaan noin neljän vuoden välein Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (aiemmin nimi oli pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunitelma). Ilmeisesti nimimerkki Petteri pidät näitä papereita epäuskottavina, kun niistä käy ilmi kustannusarvioiden virheellisyys, jota et kykene hyväksymään.Onkohan tuo tarkoitushakuinen kustannuskäsitys peräisin samasta kaupunkiliikennelähteestä, joka väittää ratikoiden kulkevan kaduilla yhtä lujaa kuin metro eristetyllä radalla kunhan vaan liikennevaloja vähän säädetään? Ja jonka mukaan ratikkahankkeiden kustannusarviot eivät heitä ainakaan ylöspäin.
Elä sinä onnellisena omassa utopiassasi, me muut tulemme toimeen todellisen maailman kanssa. No, joulunahan saa uskoa Joulupukkiinkin.![]()
Vastaavasta valehtelusta raitiotiehankkeiden kohdalla voisit esittää perustelut väitteellesi.
http://flyvbjerg.plan.aau.dk/Traffic91PRINTJAPA.pdf..seemingly rational forecasts that underestimate costs and overestimate benefits have long been an established formula for project approval. Forecasting is here mainly another kind of rent-seeking behavior, resulting in a make-believe world of misrepresentation that makes it extremely difficult to decide which projects deserve undertaking and which do not.
Raide-Jokerissa on muuten 15% riskivaraus, Länsimetron hankesuunnitelmassa 0%
automaattimetroprujuista en moista löydä, mutta eihän siinä ole mitään kustannusriskejä.
Löytyyhän niitä, vaikka esimerkiksi Tramwest-haaveet muutama vuosi sitten. Tosipaikan tullen hinta olisi likimain tuplaantunut samalle tasolle kuin pikaratikat muuallakin Euroopassa. Samanlaista kustannusarvointia kuin metrokioskissa löytyy muualtakin. Toinen esimerkki on raide-jokeri, jonka kustannusarvio on laskettu matalimman mukaan. Ainakin jos yhtään verrataan vastaaviin hankkeisiin muualla Euroopassa. Toki Suomessa ei ole rakennettu yhtään merkittävää uutta ratikkalinjaa pitkään aikaan, joten vielä ei löydy faktaa kustannusarvioiden muutoksista. Muutaman korttelin kiskonpätkät on peruskadunrakennusta, jossa kustannusarviot pitävät paremmin.
Kysytään sitten niin päin, että minkä väität/arvioit heittävän ratikkahankkeissa eniten: Rakennusosien määrien (esim. putkiasennusta x metriä tai maankaivuuta x kuutiometriä), rakennusosien hintojen, materiaalien hintojen, työsuoritusten määrän, työsuoritusten hintojen vai konekustannusten?