Konduktöörien poistaminen lähijunista

TuomasLehto · 1 Elokuu 2017

tlajunen sanoi:
Älykännykättömyys on nykyään kohtalaisen marginaalinen ilmiö, ja usein jokin ideologinen valinta.

Ilman mitään provosointitarkoitusta, tuoreimman eli vuoden 2016 tilaston mukaan vain 65% suomalaisista oli käyttänyt internetiä matkapuhelimella kyselyhetkeä edeltäneiden 3 kuukauden aikana. Yli 65-vuotiaista osuus jää jonnekin 20 prosentin paikkeille, ja monille heistä älypuhelimen käyttäminen olisi monestakin syystä mahdotonta. Voi olla, että osin tuo alhainen kokonaislukema selittyy sillä, etteivät kaikki ymmärrä käyttävänsä internetiä esim. lukiessaan sähköpostia tai käyttäessään jotain appsia, mutta kai tuo lukema jotain kertoo. En löytänyt tuoretta lukemaa älypuhelimen omistamisesta, mutta aiempien tilastojen perusteella se lienee nykyään korkeintaan jossain 80% paikkeilla. Tässä linkki Tilastokeskuksen sivuille.

Tälläkin perusteella on helppo kallistua sille kannalle, että lipun ostamiseen pitää kyllä olla muitakin helposti saavutettavia keinoja kuin älypuhelin. Samaa mieltä myös siitä, että harva turisti hoksaa tai on kiinnostunut mitään HSL:n appsia latailemaan. On selvää, että riittävä määrä automaatteja (ja joka asemalla) on ihan välttämätön alkulähtökohta, jos kerran konnarilta ei lippuja enää saa, ja itse kyllä näkisin niiden mielellään ottavan myös vastaan käteistä ketjussa aiemmin esille nostetuista syistä. En ihan ymmärrä, minkä takia palvelun tarjoajan erityisesti kannattaisi rajoittaa asiakkaiden mahdollisuutta antaa tarjoajalle rahaa.

kuukanko · 1 Elokuu 2017

TuomasLehto sanoi:
En ihan ymmärrä, minkä takia palvelun tarjoajan erityisesti kannattaisi rajoittaa asiakkaiden mahdollisuutta antaa tarjoajalle rahaa.

Silloin tulee tuo tilanne, kun käteisen käsittelystä tulevat kustannukset olisivat suuremmat kuin mitä ne tulot, joita saataisiin asiakkailta, joilla ei ole mitään muuta maksutapaa käytössään. Erilaiset automaatit ovat näistä tapauksista yleinen esimerkki, koska niistä käteinen pitäisi käydä keräämässä erikseen talteen (ja jos myyntiä on reilummin, niin kohtuullisen usein, etteivät automaatit houkuttele murtovarkaita). Rahahuollon kustannus on vielä suurempi, jos automaatit antavat vaihtorahaa, jolloin vaihtokassan täydentämisestä on myös huolehdittava. Automaatin hankintahintakin on selvästi halvempi, jos sen ei tarvitse pystyä käsittelemään käteistä. Hintaero vielä korostuu lippuautomaattien tyylisissä automaateissa, joissa automaatin muu toiminta on hyvin yksinkertaista ja tarvitsee vähän huoltoa. Mm. Helsingin uudet pysäköintiautomaatit eivät hyväksy käteistä.

vristo · 2 Elokuu 2017

Sveitsin kaupungeissa ihastuin joukkoliikenteen rahastussysteemiin: pahviliput (kerta- ja sarjaliput) tai älypuhelinsovellus. Joka pysäkillä on lippuautomaatit, josta saa ostettua kortilla tai rahalla. Lippu on jo hallussa ennenkuin astutaan liikennevälineisiin, eikä niissä ole sisällä minkäänlaisia rahastusvälineitä (vain sarjalipun leimauslaitteet). Liikennevälineisiin kuljetaan kaikista ovista, kumpaankin suuntaan ja ovia on paljon. Rahastustapahtumaan ei mene aikaa itse liikennevälineessä.

339-DF · 2 Elokuu 2017

kuukanko sanoi:
Silloin tulee tuo tilanne, kun käteisen käsittelystä tulevat kustannukset olisivat suuremmat kuin mitä ne tulot, joita saataisiin asiakkailta, joilla ei ole mitään muuta maksutapaa käytössään. Erilaiset automaatit ovat näistä tapauksista yleinen esimerkki, koska niistä käteinen pitäisi käydä keräämässä erikseen talteen (ja jos myyntiä on reilummin, niin kohtuullisen usein, etteivät automaatit houkuttele murtovarkaita). Rahahuollon kustannus on vielä suurempi, jos automaatit antavat vaihtorahaa, jolloin vaihtokassan täydentämisestä on myös huolehdittava. Automaatin hankintahintakin on selvästi halvempi, jos sen ei tarvitse pystyä käsittelemään käteistä. Hintaero vielä korostuu lippuautomaattien tyylisissä automaateissa, joissa automaatin muu toiminta on hyvin yksinkertaista ja tarvitsee vähän huoltoa. Mm. Helsingin uudet pysäköintiautomaatit eivät hyväksy käteistä.

Varmasti on näin. Sille nyt vaan ei voi mitään niin kauan kun joukkoliikenne on maksullista. Joukkoliikenne on peruspalvelua, joka kuuluu kaikille. Samoin käteinen on peruspalvelua ja ainoa maksutapa, jota kaikki voivat käyttää. YLE on viime päivinä pitänyt esillä yleisövessojen maksuja ja kirjoittanut, että niistä on usein luovuttu (mm. Helsingissä) siksi, että maksun kerääminen ei käytännössä kannata.

Arveletko, että käteisen talteen kerääminen voisi tulla halvemmaksi, jos automaatit ovatkin vaunuissa eikä asemilla/pysäkeillä? Arveletko, että myös varkausriski olisi tällöin pienempi?

Sinänsä olisi houkuttelevaa tehdä sellainen linjaus, että joukkoliikenne ei kuulukaan kaikille. Jos aloitetaan rajaamalla käteisasiakkaat pois, niin jatkaa voisi rajaamalla pois sellaiset asiakkaat, jotka hidastuttavat muiden matkantekoa erityisen paljon ja sellaiset asiakkaat, joiden ääntely tai tuoksu koetaan häiritseväksi.

kuukanko · 2 Elokuu 2017

339-DF sanoi:
Arveletko, että käteisen talteen kerääminen voisi tulla halvemmaksi, jos automaatit ovatkin vaunuissa eikä asemilla/pysäkeillä? Arveletko, että myös varkausriski olisi tällöin pienempi?

Ainakin rahahuolto olisi halvempaa, kun rahat voitaisiin kerätä keskitetysti talteen yöllä junien ollessa varikolla ja rautatieasemalla. Tosin junissa olevat automaatit olisivat paljon kalliimpia, koska niiden pitäisi täyttää rautatiestandardit (vanha viisaus sanoo, että jos kotikäyttöön tarkoitettu laite maksaa 1, niin ajoneuvokäyttöön ruggeroitu versio maksaa 10 ja rautatiestandardit täyttävä 100).

339-DF sanoi:
Jos aloitetaan rajaamalla käteisasiakkaat pois

Eihän käteisasiakkaita ole rajattu pois, teet siitä vain tahallasi olkiukkoa. Käteisasiakkaiden on vaan ostettava lippunsa etukäteen.

petteri · 2 Elokuu 2017

339-DF sanoi:
Varmasti on näin. Sille nyt vaan ei voi mitään niin kauan kun joukkoliikenne on maksullista. Joukkoliikenne on peruspalvelua, joka kuuluu kaikille. Samoin käteinen on peruspalvelua ja ainoa maksutapa, jota kaikki voivat käyttää.

Tässä ei ole oikeastaan kyse siitä voiko käteistä käyttää joukkoliikenteessä maksuvälineenä, vaan pitääkö käteisellä voida ostaa lippuja aina ja joka joukkoliikennepysäkillä, mihin aikaan vaan. Joukkoliikenteen järjestäminen on optimointia ja korkeat lipunmyynnin kustannukset suhteessa tuottoihin tarkoittavat huonompaa joukkoliikenteen tarjontaa. Jos lipunmyynnin kustannukset ovat joka paikassa hyväksyttävän käteisen takia korkeat, joitain vuoroja pitää sitten lakkauttaa.

Onko oikeus ostaa joka paikassa ja mihin aikaan vaan käteisellä lippu arvokkaampaa peruspalvelua kuin se, että joukkoliikennettä on tarjolla enemmän hiljaisiin aikoihin tai hiljaisilla reiteillä?

339-DF · 2 Elokuu 2017

petteri sanoi:
Onko oikeus ostaa joka paikassa ja mihin aikaan vaan käteisellä lippu arvokkaampaa peruspalvelua kuin se, että joukkoliikennettä on tarjolla enemmän hiljaisiin aikoihin tai hiljaisilla reiteillä?

Nyt unohdit sotainvalidit.

kuukanko sanoi:
Eihän käteisasiakkaita ole rajattu pois, teet siitä vain tahallasi olkiukkoa. Käteisasiakkaiden on vaan ostettava lippunsa etukäteen.

Joo ei kun mä vaan unohdin sen, että siellä jossain kolmen kilsan päässä on Ärrä, joka meni kiinni kolme tuntia sitten. Totta. Se varmaan lohduttaakin sitten, kun istuu tarkastusmaksulappu kädessä.

No joo. Ehkäpä jätän keskustelun osaltani tähän. Mun mielipiteeni on varmaan tullut kaikille selväksi jo.

Vielä kuitenkin päivän ratoksi IS:n uutinen siitä, miten S-Pankin kortit eivät pariin tuntiin toimineet.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005312157.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=0&utm_source=tf-other

Mukavia matkoja!

8.6 · 3 Elokuu 2017

R.Silfverberg sanoi:
- uudet lukijalaitteet reistailevat. Lähinnä bussien ongelma.
t.Rainer

Ja Sm2:n. En muista yhtään kertaa, että olisin noussut päärautatieasemalta Sm2:een, ja uusi matkakortinlukija olisi toiminut (vanhat toimivat lähes aina). Ongelma saattaa koskea muutakin varikolta tulevaa kalustoa, ja yleensä laitteet alkavat toimia hieman ennen lähtöä.

Tommi Vainikainen · 3 Elokuu 2017

339-DF sanoi:
Laki toteaa: "Oikeuden myöntämistä koskevassa päätöksessä määritellään tarkastustoiminnan piirissä oleva joukkoliikenne ja siihen voidaan tarvittaessa liittää matkalippujen hankinnan järjestämistapaan ja niiden käytön yksinkertaisuuteen, tarkastajien perehdyttämiseen, järjestelmästä tiedottamiseen sekä tarkastusmaksujen perimisessä sovellettavaan yhteistoimintaan liittyviä ehtoja." Olisipa mielenkiintoista nähdä, onko päätökseen näitä ehtoja liitetty, millaisia ne ovat, ja täyttyvätkö ehdot.

Kyseiset päätökset ehtoineen ovat julkisia asiakirjoja, joten niiden hankiminen ei ollut kovin vaikeaa. Linkissä päätökset.
LVM päätökset

Yhdellä rivillä tuolla on kuitattu tuo eli "Oikeus on voimassa seuravavin ehdoin: .... 2. Matkalippujen myynti tulee olla järjestetty siten, että matkustaja voi hankkia matkalipun ainakin joko ennen matkaa tai junassa matkan alkaessa tai alettua"

Rattivaunu · 3 Elokuu 2017

Siihen että tästä aiheesta on kriittistä tekstiä paitsi tällä foorumilla niin myös perinteisen median puolella, on varmasti jokin syy. Toisaalta kun ajatellaan ja tiedetään, että metrossa - joka sekin on lähijunaliikenteen eräänlainen muoto - ei ole ollut Helsingin historian aikana milloinkaan lipunmyyntiä itse metrojunassa, systeemi toimii ja käytäntöä kohtaan vallitsee täysi tyytyväisyys.

Mitä toimenpiteitä tulisi järjestää ja olisiko muutosten vaatimat kustannukset siedettäviä, jotta saataisiin ainakin kaupunkiratojen (ml. Kehärata) asemat sillä tavoin varusteltua, että lähijunan lippukäytännöt saataisiin muokattua yksi yhteen metrossa vallitsevien käytäntöjen suhteen? Se erohan lähijunien ja metron välillä toki on, että metrossa kortinlukijatkin ovat asemilla, lähijunissa vaunuissa sisällä. Mutta tämä ei ole ongelman ydin, vaan se minkä kanavan kautta satunnainen matkakortiton (ja ehkä luottokortitonkin) matkustaja matkustusoikeutensa saa hankittua matkustaessaan lähijunalla.

339-DF · 3 Elokuu 2017

Tommi Vainikainen sanoi:
Yhdellä rivillä tuolla on kuitattu tuo eli "Oikeus on voimassa seuravavin ehdoin: .... 2. Matkalippujen myynti tulee olla järjestetty siten, että matkustaja voi hankkia matkalipun ainakin joko ennen matkaa tai junassa matkan alkaessa tai alettua"

Suurkiitokset Tommi. Ja tuohan ei nyt toteudu, sillä lippua ei pysty hankkimaan junassa matkan alkaessa tai alettua (mobiili- ja tekstiviestilippujenkin on oltava hankittuina ennen kulkuväliseeseen nousemista).

Näin ollen HSL ei tältä osin noudata ministeriön myöntämän luvan ehtoja.

"Ennen matkaa" on hyvin tulkinnanvarainen. Merkitseekö se sitä, että lippu on voitava hankkia juuri ennen matkan alkua, vai riittääkö, että niitä myydään joskus jossain, jonne se lippu on varta vasten matkustettava hakemaan esimerkiksi edellisenä päivänä?

Etika · 3 Elokuu 2017

339-DF sanoi:
Suurkiitokset Tommi. Ja tuohan ei nyt toteudu, sillä lippua ei pysty hankkimaan junassa matkan alkaessa tai alettua (mobiili- ja tekstiviestilippujenkin on oltava hankittuina ennen kulkuväliseeseen nousemista).

Näin ollen HSL ei tältä osin noudata ministeriön myöntämän luvan ehtoja.

Kyllä noudattaa. Määräys on ainakin joko/tai -muotoinen, eli jompi kumpi mahdollisuus on oltava, ei välttämättä molempia. Käytännössä tuo lause sanoo "lippu on voitava hankkia jotenkin".

Bellatrix · 3 Elokuu 2017

Rattivaunu sanoi:
Toisaalta kun ajatellaan ja tiedetään, että metrossa - joka sekin on lähijunaliikenteen eräänlainen muoto - ei ole ollut Helsingin historian aikana milloinkaan lipunmyyntiä itse metrojunassa, systeemi toimii ja käytäntöä kohtaan vallitsee täysi tyytyväisyys.

Kaksi syytä: Metrossa
1. Jokaisella asemalla on automaatti / automaatteja joista pystyy ostamaan lipun paitsi kortilla myös KÄTEISELLÄ
2. Jokaisella (onko Kalasatamassa? En ole käynyt niin en tiedä) asemalla (ei siis kilomeri asemalta tai muualla huitsinnevadassa) on kioski tai muu myyntipiste josta pystyy ostamaan lipun ja lataamaan matkakortin.

Ei mulla muuta...

kuukanko · 3 Elokuu 2017

Rattivaunu sanoi:
Mutta tämä ei ole ongelman ydin, vaan se minkä kanavan kautta satunnainen matkakortiton (ja ehkä luottokortitonkin) matkustaja matkustusoikeutensa saa hankittua matkustaessaan lähijunalla.

Eri lipunmyyntikäytännöt ovat oman aikakautensa tuotteita. Konduktöörilipunmyynti junissa on hyvin vanhaa perua oleva käytäntö. Metron automaatteihin perustuva lipunmyynti taas on olettavasti suunniteltu joskus 1970-luvulla. Nyt konduktöörilipunmyynti on tullut niin kalliiksi, että se on lopetettu, ja tilalle on luotu uusi käytäntö 2010-luvun suunnitteluperusteilla. Käteisen rooli on nykyisin paljon pienempi kuin 1970-luvulla, minkä vuoksi tällä vuosikymmenellä voidaan luoda käytäntöjä, joissa käteisellä lipun ostaminen on vaikeampaa kuin kortilla tai mobiilimaksamisella. Veikkaanpa, että jos konduktöörilipunmyynti olisi lopetettu vaikka 15 vuotta sitten, niin asemilla olisi myös käteistä hyväksyvät automaatit.

antti · 3 Elokuu 2017

Jos asiakas tulee junaan pysäkiltä, missä ei ole lippuautomaattiakaan, niin tarkastusmaksun periminen ei ole laillista
Laissa tarkastusmaksusta löytyy tällainen maininta:
Oikeus tarkastusmaksun perimiseen on myönnettävä, jos:
a) matkalippujen hankinta on järjestetty varmaksi ja niiden käyttö yksinkertaiseksi;