Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
HelBillä ei kuljettajaa voi pakottaa vaihtamaan työvuorolistaan merkittyä työvuoroa, ei kuljettaja ole mikään robotti!Kyllä noissa karsinnoissa voisi käyttää jotain järkeäkin. Esimerkiksi Otaniemessä e52:n ja 102:n voisi elokuussa ruuhka-aikaan jättää melkein kokonaan ajamatta. Kampin ja Otaniemen välille riittäisi elokuussa bussi 103 ja pari apuvuoroa 102:lla eikä palvelu nyt kun opiskelijat ovat lomalla paljonkaan kärsisi. Ja 510, e22 , 231 ja 550 korvaisivat e52:n ruuhka-aikaan ihan kohtuullisesti.
Kun kuljettajapula on fakta, olisi paljon parempi karsia kokonaisia linjoja kuin arpoa ajamatta jätettävät vuorot.
Varsin asiallinen selvitys, nimimerkki Camo Lissabone.HelBillä ei kuljettajaa voi pakottaa vaihtamaan työvuorolistaan merkittyä työvuoroa, ei kuljettaja ole mikään robotti!
Ajamattomat vuorot määräytyvät näin:
-Lomilla olevien kuljettajien vuorot ovat auki.
-Lisäksi on ns. tyhjiä palvelunumeroita eli työvuorolla ei ole omaa kuljettajaa.
Nämä vuorot täytetään ensiksi sijoittamalla sijaiskuljettajat (joilla siis ei ole omia sarjoja), sitten kysellään töihin tuntityöläiset ja sitten kaupataan loppuja ylitöiksi. Tuntityöläiset ja ylityöntekijät saavat tietenkin valita ajamansa vuorot. Aamu- ja iltavuorot saadaan yleensä hyvin kaupaksi, mutta ruuhkavuorot jäävät käteen.
Eli vuoroja jää ajamatta sieltä, missä sattuu olemaan paljon porukkaa lomalla ja/tai avoimia palvelunumeroita. Eikä tuntityöläisiä ja ylityöntekijöitä voi pakottaa ajamaan sellaisia linjoja, joita eivät halua! "Aijaa, en mä tulekaan töihin jos on noi revat linjat!"
HelBillä ei kuljettajaa voi pakottaa vaihtamaan työvuorolistaan merkittyä työvuoroa, ei kuljettaja ole mikään robotti!
Nyt on puhe siis niistä ylityötä tekevistä sekä ns. tuntityöläisistä (eli suomeksi sanottuna osa-aikaisista kuljettajista), jotka joiden työpanos on siis täysin vapaaehtoinen. Ylityötekijät ajavat siis omien ajojensa lisäksi jotain extraa, jos työaikalaki tai tieliikennelaki sen salli. Niitä sääntöjä ja lakeja ei voida rikkoa tai siitä joutuu vastuuseen niin työnjohto kuin kuljettajakin. Tuntityöläiset taas tulevat töihin, oman toimensa oheella, silloin kun talon vakinainen väki ei riitä.Onko HelB:llä käytössä systeemi, jossa työntekijät itse valitsevat vuorot ja linjat, joilla ajavat eikä niitä sitten voi muuttaa? Eikä työnantaja voi niihin päivätasolla vaikuttaa, vaikka olisi liikenteellistä tarvetta? Varsin outoa.
Toki vuorojen työhöntulo- ja työstäpääsyaikoja pitää noudattaa, mutta muuten työnantajalla on kyllä tavallisessa yrityksessä oikeus osoittaa työntekijä työaikana niihin töihin, joissa on eniten tarvetta.
Jos kuljettavat saavat itse valita vuorot, en yhtään ihmettele, että ajamattomista vuoroista tulee joukkoliikenteen käyttäjille paljon harmia. Jos kuljettajat voivat itse valita millä vuorolla ajavat, luonnollisesti he valitsevat helpoimmat vuorot. Ja kuormitetuimmat ja ikävimmät vuorot jäävät viimeisiksi. Kuljettajapulassa lopputuloksena on, että vaikka linjalla e52 kulkee typötyhjiä busseja ruuhka-aikaan samaan aikaan kun vilkkailla linjoilla on pahoja palvelupuutteita.
Olisikohan HelB:n työnjohtojärjestelmässä sekä liikennöintikäytännöissä enemmänkin korjattavaa?
Enempää kuljettajia on vaikea taikoa, mutta joukkoliikenteen toimii parhaiten, kun tärkeämmät linjat tulevat ajetuiksi ja vähemmän tärkeitä jätetään ajamatta ja vielä mielellään ilmoitetaan etukäteen, missä järjestyksessä linjoja jää pois. Jos HelB:n toimintatapa johtaa päinvastaiseen tilanteeseen on toimintatavoissa paljon korjattavaa.
Entäs Espoon 52? Iltapäiväruuhkassa puuttuu yhdeksän peräkkäistä lähtöä (13.35, 14.02, 14.33, 14.50, 15.07, 15.23, 15.38, 15.53, 16.10). 16.25-lähtö kulkee, eli sinne tullee auto jostain muualta tai sitten sekin puuttuu ja on unohdettu kirjoittaa tuonne. No, illan loput lähdöt puuttuvat myös eli iltaruuhkan 14:stä lähdöstä ajetaan yksi!Tämän päivän lista on surullista luettavaa. Silmiin osui esimerkiksi linja h14. Siellä kun 14.02-17.49 jää ajamatta peräti 10 lähtöä..
Ajosarjojen vakinaisia kuljettajia ei voida vekslata noin vaan sarjoista toiseen, poikkeuksena on ns. ylimääräiset kuljettajat, joilla ei ole vakinaista ajosarjaa, vaan heidän nimenomaisena tehtävänään on toimia kunkin työryhmän sijaiskuljettajina (Helbillä on useita erilaisia työjärjestelmiä).
Mutta yleensä heidänkin on tiedettävä ajonsa edellisenä päivänä ja tästäkin ovat poikkuksena ne kuljettajat, jotka ovat ns. varalla.
Pakottamalla ei saada kuin väki lähtemään talosta ja menemään johonkin muuhun bussifirmaan tai vaihtamaan jopa alaa täysin.
Entäs Espoon 52? Iltapäiväruuhkassa puuttuu yhdeksän peräkkäistä lähtöä (13.35, 14.02, 14.33, 14.50, 15.07, 15.23, 15.38, 15.53, 16.10). 16.25-lähtö kulkee, eli sinne tullee auto jostain muualta tai sitten sekin puuttuu ja on unohdettu kirjoittaa tuonne. No, illan loput lähdöt puuttuvat myös eli iltaruuhkan 14:stä lähdöstä ajetaan yksi!
Koska hänellä on se oma vakinainen ajonsa. Työnjohto voi toki aina kysyä, että sopisiko vuoron vaihto ja joskus saattaa sopiakin. Mutta, jos ei sovi, niin siinä ei ole sitten mitään sanomista. Me kuljettajan vain olemme tällaisia; toiset ajavat vain omat ajonsa, eikä mitään extraa ja toiset vaihtavat mielellään vuoroja ja tekevät ylitöitä. Kun yhtiössä on tuhatkunta kuljettajaa, niin tapoja työskennellä on yhtä monta.Miksi vakinaisia kuljettajia ei muka voi siirtää? Toki ajettava linja pitää osata, mutta se on ratkaistavissa oleva ongelma.
Jokaisessa YTV-alueen bussifirmassa kuljettajat tietävät vähintään edellisenä päivänä, millainen ajosarja heillä on seuraavana päivänä ja mitä linjoja se sisältää. Poikkeuksena on ns. varakuljettajat, joille on merkitty vain työvuoron alkuaika ja -paikka. Tällaisella kuljettajalla on sitten valmius lähteä mille tahansa linjalle tai hänet voidaan sijoittaa sellaiseen ajosarjaan, joka on tyhjänä.Ei kai kuljettajan tarvitse välttämättä tietää edellisenä päivänä kuin missä aloittaa työt ja mihin aikaan ja milloin työpäivä loppuu. Vaikka toki hyvin johdetussa yrityksessä on olemassa suunnitelma, mitä linjoja kukin ajaa. Mutta ei sen mitenkään ehdoton pidä olla.
Helbin tapauksesta voin sanoa sen, että sen on kuitenkin pitkän historiallisen perinteen omaavan HKL:n bussiliikenneyksikön (ja vuonna 1995 perustetun HKL-Bussiliikenne-liikelaitoksen) perillinen suoraan ylenevässä polvessa. Toimintatavat ja muut systeemit pohjautuvat siellä vieläkin pitkälti systeemeihin, jotka on olleet käytössä kaupungin liikennelaitoksen perustamisesta lähtien. Yksi sellaisia on ns. linjavaalijärjestelmä, jossa jaetaan ajosarjat kuljettajille. Yleensä kerran vuodessa uudet voimaan tulevat ajosarjat tulevat yleiseen hakuun kuljettajien kesken. Tämä tapahtuu siis hyvissä ajoin ennen sarjojen voimaantuloa, joka yleensä ajoituu aikataulukausien vaihdoksiin, vuodenvaihteeseen tms. Ajosarjojen täyttö tapahtuu siten, että kuljettajat anovat haluamiaan sarjoja. Linjavaali toimitetaan sitten niin, että kuljettajat sijoitetaan ns. vanhemmuusjärjestyksessä haluamiinsa ajosarjoihin. Jokaisella kuljettajalla on siis oma henkilökohtainen järjesteysnumero, joka määräytyy sen mukaan kuinka kauan hän on ollut talossa. Kauimmin talossa olleella on numero 1 ja juuri taloon tulleella on se joukon viimeinen numero (itselläni oli aikanaan suurin numero 921). Aiemmin vaikuttivat virkavuodet jossakin HKL:n yksikössä, sillä sama systeemi on käytössä myös muissa kaupungin joukkoliikenneyksiköissä, kuten HKL-Raitioliikenteellä ja HKL-Metroliikenteellä. Nythän Helbin kuljettajat ovat työsuhteessa, eivät enää kaupungin virkamiehiä, kuten aiemmin (myös allekirjoittanut).Liiallisella byrokratialla saadaan taas joukkoliikenne toimimaan huonosti. Jos HelB:llä on totuttu siihen, että jokaisella on omat vuorot ja vuorojen muuttuminen ja joutuminen väärälle linjalle on elämää suurempi kysymys, on kyse pitkälti asenneongelmasta. Ei kuljettajan välttämättä tarvitse työviihtyvyyden vuoksi etukäteen tietää mitä linjaa ajaa. Eikä varsinkaan linjan muutoksen pitäisi olla mitenkään iso asia.
Korostan vielä sitä, että kukin ajosarja saattaa sisältää useampia eri linjoja, useampine kuljettajavaihtoineen. Ja erilaisia ajosarjoja Helbin kaltaisessakin liikenneyhtiössä on satoja erilaisia. Yhden kuljettajan vaihto toiseen jättäisi taas vapaaksi (ja ilman kuljettajaa) sen hänen sarjansa ja sitä rataa dominopelin tavoin.Miksi vakinaisia kuljettajia ei muka voi siirtää? Toki ajettava linja pitää osata, mutta se on ratkaistavissa oleva ongelma.
Miksi vakinaisia kuljettajia ei muka voi siirtää? Toki ajettava linja pitää osata, mutta se on ratkaistavissa oleva ongelma.
Ei kai kuljettajan tarvitse välttämättä tietää edellisenä päivänä kuin missä aloittaa työt ja mihin aikaan ja milloin työpäivä loppuu. Vaikka toki hyvin johdetussa yrityksessä on olemassa suunnitelma, mitä linjoja kukin ajaa. Mutta ei sen mitenkään ehdoton pidä olla.
Koska hänellä on se oma vakinainen ajonsa. Työnjohto voi toki aina kysyä, että sopisiko vuoron vaihto ja joskus saattaa sopiakin. Mutta, jos ei sovi, niin siinä ei ole sitten mitään sanomista. Me kuljettajan vain olemme tällaisia; toiset ajavat vain omat ajonsa, eikä mitään extraa ja toiset vaihtavat mielellään vuoroja ja tekevät ylitöitä. Kun yhtiössä on tuhatkunta kuljettajaa, niin tapoja työskennellä on yhtä monta.
Jokaisessa YTV-alueen bussifirmassa kuljettajat tietävät vähintään edellisenä päivänä, millainen ajosarja heillä on seuraavana päivänä ja mitä linjoja se sisältää. Poikkeuksena on ns. varakuljettajat, joille on merkitty vain työvuoron alkuaika ja -paikka. Tällaisella kuljettajalla on sitten valmius lähteä mille tahansa linjalle tai hänet voidaan sijoittaa sellaiseen ajosarjaan, joka on tyhjänä.
Eikö HelB ja muut kuljettajapulayhtiöt voisi alihankkia bussikuskeja muilta bussiliikennöitsijöiltä vaikka koko ex-Uudenmaan läänin alueelta, tarvittaessa jopa tilurifirmoista?