Kun bussi ei tule

Tämän päivän lista on surullista luettavaa. Silmiin osui esimerkiksi linja h14. Siellä kun 14.02-17.49 jää ajamatta peräti 10 lähtöä..
 
Kyllä noissa karsinnoissa voisi käyttää jotain järkeäkin. Esimerkiksi Otaniemessä e52:n ja 102:n voisi elokuussa ruuhka-aikaan jättää melkein kokonaan ajamatta. Kampin ja Otaniemen välille riittäisi elokuussa bussi 103 ja pari apuvuoroa 102:lla eikä palvelu nyt kun opiskelijat ovat lomalla paljonkaan kärsisi. Ja 510, e22 , 231 ja 550 korvaisivat e52:n ruuhka-aikaan ihan kohtuullisesti.

Kun kuljettajapula on fakta, olisi paljon parempi karsia kokonaisia linjoja kuin arpoa ajamatta jätettävät vuorot.
HelBillä ei kuljettajaa voi pakottaa vaihtamaan työvuorolistaan merkittyä työvuoroa, ei kuljettaja ole mikään robotti!

Ajamattomat vuorot määräytyvät näin:
-Lomilla olevien kuljettajien vuorot ovat auki.
-Lisäksi on ns. tyhjiä palvelunumeroita eli työvuorolla ei ole omaa kuljettajaa.

Nämä vuorot täytetään ensiksi sijoittamalla sijaiskuljettajat (joilla siis ei ole omia sarjoja), sitten kysellään töihin tuntityöläiset ja sitten kaupataan loppuja ylitöiksi. Tuntityöläiset ja ylityöntekijät saavat tietenkin valita ajamansa vuorot. Aamu- ja iltavuorot saadaan yleensä hyvin kaupaksi, mutta ruuhkavuorot jäävät käteen.
Eli vuoroja jää ajamatta sieltä, missä sattuu olemaan paljon porukkaa lomalla ja/tai avoimia palvelunumeroita. Eikä tuntityöläisiä ja ylityöntekijöitä voi pakottaa ajamaan sellaisia linjoja, joita eivät halua! "Aijaa, en mä tulekaan töihin jos on noi revat linjat!"
 
HelBillä ei kuljettajaa voi pakottaa vaihtamaan työvuorolistaan merkittyä työvuoroa, ei kuljettaja ole mikään robotti!

Ajamattomat vuorot määräytyvät näin:
-Lomilla olevien kuljettajien vuorot ovat auki.
-Lisäksi on ns. tyhjiä palvelunumeroita eli työvuorolla ei ole omaa kuljettajaa.

Nämä vuorot täytetään ensiksi sijoittamalla sijaiskuljettajat (joilla siis ei ole omia sarjoja), sitten kysellään töihin tuntityöläiset ja sitten kaupataan loppuja ylitöiksi. Tuntityöläiset ja ylityöntekijät saavat tietenkin valita ajamansa vuorot. Aamu- ja iltavuorot saadaan yleensä hyvin kaupaksi, mutta ruuhkavuorot jäävät käteen.
Eli vuoroja jää ajamatta sieltä, missä sattuu olemaan paljon porukkaa lomalla ja/tai avoimia palvelunumeroita. Eikä tuntityöläisiä ja ylityöntekijöitä voi pakottaa ajamaan sellaisia linjoja, joita eivät halua! "Aijaa, en mä tulekaan töihin jos on noi revat linjat!"
Varsin asiallinen selvitys, nimimerkki Camo Lissabone.

Kun kaikki em. keinot on käytty ja halukkaat saatu ajamaan ja vieläkin on tyhjiä ajoja, niin sen jälkeen niin työnjohdon kuin koko talon johdon keinot ovat aika vähissä. Valitettavasti näin; vuoroja on liikenteessä juuri se määrä kuin niihin on sijoitettu kuljettajiakin. Ei yhtään sen enempää.
 
HelBillä ei kuljettajaa voi pakottaa vaihtamaan työvuorolistaan merkittyä työvuoroa, ei kuljettaja ole mikään robotti!

Onko HelB:llä käytössä systeemi, jossa työntekijät itse valitsevat vuorot ja linjat, joilla ajavat eikä niitä sitten voi muuttaa? Eikä työnantaja voi niihin päivätasolla vaikuttaa, vaikka olisi liikenteellistä tarvetta? Varsin outoa.

Toki vuorojen työhöntulo- ja työstäpääsyaikoja pitää noudattaa, mutta muuten työnantajalla on kyllä tavallisessa yrityksessä oikeus osoittaa työntekijä työaikana niihin töihin, joissa on eniten tarvetta.

Jos kuljettavat saavat itse valita vuorot, en yhtään ihmettele, että ajamattomista vuoroista tulee joukkoliikenteen käyttäjille paljon harmia. Jos kuljettajat voivat itse valita millä vuorolla ajavat, luonnollisesti he valitsevat helpoimmat vuorot. Ja kuormitetuimmat ja ikävimmät vuorot jäävät viimeisiksi. Kuljettajapulassa lopputuloksena on, että hiljaisilla linjoilla kulkee varsin tyhjiä busseja ruuhka-aikaankin samaan aikaan kun vilkkailla linjoilla on pahoja palvelupuutteita.

Olisikohan HelB:n työnjohtojärjestelmässä sekä liikennöintikäytännöissä enemmänkin korjattavaa? Enempää kuljettajia on vaikea taikoa, mutta joukkoliikenteen toimii parhaiten, kun tärkeimmät vuorot tulevat ajetuiksi ja vähemmän tärkeitä jätetään ajamatta ja vielä mielellään ilmoitetaan etukäteen, missä järjestyksessä vuoroja jää pois.

Jos HelB:n nykyinen toimintatapa johtaa tilanteeseen, jossa kuljettajapulan haitat matkustajille käytännössä maksimoidaan, kun kuljettajat merkittävältä osin valitsevat ajettavat linjat ja vuorot, on toimintatavassa paljon parannettavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko HelB:llä käytössä systeemi, jossa työntekijät itse valitsevat vuorot ja linjat, joilla ajavat eikä niitä sitten voi muuttaa? Eikä työnantaja voi niihin päivätasolla vaikuttaa, vaikka olisi liikenteellistä tarvetta? Varsin outoa.

Toki vuorojen työhöntulo- ja työstäpääsyaikoja pitää noudattaa, mutta muuten työnantajalla on kyllä tavallisessa yrityksessä oikeus osoittaa työntekijä työaikana niihin töihin, joissa on eniten tarvetta.

Jos kuljettavat saavat itse valita vuorot, en yhtään ihmettele, että ajamattomista vuoroista tulee joukkoliikenteen käyttäjille paljon harmia. Jos kuljettajat voivat itse valita millä vuorolla ajavat, luonnollisesti he valitsevat helpoimmat vuorot. Ja kuormitetuimmat ja ikävimmät vuorot jäävät viimeisiksi. Kuljettajapulassa lopputuloksena on, että vaikka linjalla e52 kulkee typötyhjiä busseja ruuhka-aikaan samaan aikaan kun vilkkailla linjoilla on pahoja palvelupuutteita.

Olisikohan HelB:n työnjohtojärjestelmässä sekä liikennöintikäytännöissä enemmänkin korjattavaa?

Enempää kuljettajia on vaikea taikoa, mutta joukkoliikenteen toimii parhaiten, kun tärkeämmät linjat tulevat ajetuiksi ja vähemmän tärkeitä jätetään ajamatta ja vielä mielellään ilmoitetaan etukäteen, missä järjestyksessä linjoja jää pois. Jos HelB:n toimintatapa johtaa päinvastaiseen tilanteeseen on toimintatavoissa paljon korjattavaa.
Nyt on puhe siis niistä ylityötä tekevistä sekä ns. tuntityöläisistä (eli suomeksi sanottuna osa-aikaisista kuljettajista), jotka joiden työpanos on siis täysin vapaaehtoinen. Ylityötekijät ajavat siis omien ajojensa lisäksi jotain extraa, jos työaikalaki tai tieliikennelaki sen salli. Niitä sääntöjä ja lakeja ei voida rikkoa tai siitä joutuu vastuuseen niin työnjohto kuin kuljettajakin. Tuntityöläiset taas tulevat töihin, oman toimensa oheella, silloin kun talon vakinainen väki ei riitä.

Ei heitä voida pakottaa mihinkään tässä kuljettajatilantessa, jossa vapaita ajoja on noinkin paljon. Hyvä kun tulevat pelastamaan edes jotain. Jotain voi neuvotella, mutta kuten kaupankäynnissä yleensäkin, ostajan (eli sen joka vapaan vuoron ottaa) sana painaa.

Ajosarjojen vakinaisia kuljettajia ei voida vekslata noin vaan sarjoista toiseen, poikkeuksena on ns. ylimääräiset kuljettajat, joilla ei ole vakinaista ajosarjaa, vaan heidän nimenomaisena tehtävänään on toimia kunkin työryhmän sijaiskuljettajina (Helbillä on useita erilaisia työjärjestelmiä). Mutta yleensä heidänkin on tiedettävä ajonsa edellisenä päivänä ja tästäkin ovat poikkuksena ne kuljettajat, jotka ovat ns. varalla. Mutta heidän määränsäkin on hyvin rajallinen ja tällaisessa kuljettajatilantessa heidät sijoitetaan varsin nopeasti vuoroihin. Loput vapaat ajot ovat sitten noiden ylityötekijöiden sekä tunti työläisten käsissä. Myös huollosta tai jopa työnjohdosta lähdetään tällaisessa tilanteessa linjalle. Onpa jopa konserinin johtoa ollut ajamassa bussia (ne, joilla bussin ajamiseen oikeuttava ajokortti on).

Pakottamalla ei saada kuin väki lähtemään talosta ja menemään johonkin muuhun bussifirmaan tai vaihtamaan jopa alaa täysin.
 
Tämän päivän lista on surullista luettavaa. Silmiin osui esimerkiksi linja h14. Siellä kun 14.02-17.49 jää ajamatta peräti 10 lähtöä..
Entäs Espoon 52? Iltapäiväruuhkassa puuttuu yhdeksän peräkkäistä lähtöä (13.35, 14.02, 14.33, 14.50, 15.07, 15.23, 15.38, 15.53, 16.10). 16.25-lähtö kulkee, eli sinne tullee auto jostain muualta tai sitten sekin puuttuu ja on unohdettu kirjoittaa tuonne. No, illan loput lähdöt puuttuvat myös eli iltaruuhkan 14:stä lähdöstä ajetaan yksi!
 
Ei ole helppoa töissä olevilla kuljettajillakaan. Puuttuvan vuoron perässä ajaminen on erittäin epäkiitollista työtä. Yrität tehdä parhaasi, mutta auto on koko ajan aivan turvoksissa ja jäät lisää myöhään. Joka toiselle sisääntulijalle joutuu jotenkin kommentoimaan tilannetta. Eipä muuta voi kuin toivottaa jaksamista niille HelB:n kuljettajille, jotka ovat näinä päivinä töissä.
 
Ajosarjojen vakinaisia kuljettajia ei voida vekslata noin vaan sarjoista toiseen, poikkeuksena on ns. ylimääräiset kuljettajat, joilla ei ole vakinaista ajosarjaa, vaan heidän nimenomaisena tehtävänään on toimia kunkin työryhmän sijaiskuljettajina (Helbillä on useita erilaisia työjärjestelmiä).

Miksi vakinaisia kuljettajia ei muka voi siirtää? Toki ajettava linja pitää osata, mutta se on ratkaistavissa oleva ongelma.

Mutta yleensä heidänkin on tiedettävä ajonsa edellisenä päivänä ja tästäkin ovat poikkuksena ne kuljettajat, jotka ovat ns. varalla.

Ei kai kuljettajan tarvitse välttämättä tietää edellisenä päivänä kuin missä aloittaa työt ja mihin aikaan ja milloin työpäivä loppuu. Vaikka toki hyvin johdetussa yrityksessä on olemassa suunnitelma, mitä linjoja kukin ajaa. Mutta ei sen mitenkään ehdoton pidä olla.

Pakottamalla ei saada kuin väki lähtemään talosta ja menemään johonkin muuhun bussifirmaan tai vaihtamaan jopa alaa täysin.

Liiallisella byrokratialla saadaan taas joukkoliikenne toimimaan huonosti. Jos HelB:llä on totuttu siihen, että jokaisella on omat vuorot ja vuorojen muuttuminen ja joutuminen väärälle linjalle on elämää suurempi kysymys, on kyse pitkälti asenneongelmasta. Ei kuljettajan välttämättä tarvitse työviihtyvyyden vuoksi etukäteen tietää mitä linjaa ajaa. Eikä varsinkaan linjan muutoksen pitäisi olla mitenkään iso asia.
 
Entäs Espoon 52? Iltapäiväruuhkassa puuttuu yhdeksän peräkkäistä lähtöä (13.35, 14.02, 14.33, 14.50, 15.07, 15.23, 15.38, 15.53, 16.10). 16.25-lähtö kulkee, eli sinne tullee auto jostain muualta tai sitten sekin puuttuu ja on unohdettu kirjoittaa tuonne. No, illan loput lähdöt puuttuvat myös eli iltaruuhkan 14:stä lähdöstä ajetaan yksi!

Espoon e52 on hiljaisimpia linjoja, joka kulkee usein lähes tyhjillään TKK:n lukukauden ulkopuolella ja jota korvaavia yhteyksiä riittää, joten on aika ymmärrettävää, ettei sitä kuljettajapulassa ajeta. Ilmeisesti jotain priorisointia on sentään saatu aikaan.
 
Laskin äsken, että HelB on ilmoittanut mahdollisesti ajamattomien vuorojen määräksi 479 kappaletta. Se ei ole ihan pieni summa. Tämmöinen ongelma ei voi syntyä ihan hetkessä, vaan kyllä tossa talossa on tainnut asiat vähän pidemmän aikaa metsässä...

Ihmettelen, miten monimutkaiseksi tiedotus on tehty. Jos haluat tietää ajamattomat vuorot, niin joudut käymään kolmen linkin takana, kun aloitat liikenteen tilaajan sivuilta. Eikös nyt ensi kädessä liikenteen tilaajan pitäisi ilmoittaa matkustajille liikenteessä tapahtuvista muutoksista, riippumatta siitä mikä firma linja hoitaa. Eihän se ole matkustajan kannalta järkevää, että hänen pitää mennä jokaisen eri yhtiön sivuille katsomaan, onko jotain poikkeuksia ennen matkustajan matkan alkua. Eikä Poikkeusinfossa, reittioppaassa tai "omat lähdöt" -palvelussa taida olla mitään tietoa näistä poikkeuksista. Eli se tietotekniikan avusta!

/Skurubisin
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Miksi vakinaisia kuljettajia ei muka voi siirtää? Toki ajettava linja pitää osata, mutta se on ratkaistavissa oleva ongelma.
Koska hänellä on se oma vakinainen ajonsa. Työnjohto voi toki aina kysyä, että sopisiko vuoron vaihto ja joskus saattaa sopiakin. Mutta, jos ei sovi, niin siinä ei ole sitten mitään sanomista. Me kuljettajan vain olemme tällaisia; toiset ajavat vain omat ajonsa, eikä mitään extraa ja toiset vaihtavat mielellään vuoroja ja tekevät ylitöitä. Kun yhtiössä on tuhatkunta kuljettajaa, niin tapoja työskennellä on yhtä monta.

Ei kai kuljettajan tarvitse välttämättä tietää edellisenä päivänä kuin missä aloittaa työt ja mihin aikaan ja milloin työpäivä loppuu. Vaikka toki hyvin johdetussa yrityksessä on olemassa suunnitelma, mitä linjoja kukin ajaa. Mutta ei sen mitenkään ehdoton pidä olla.
Jokaisessa YTV-alueen bussifirmassa kuljettajat tietävät vähintään edellisenä päivänä, millainen ajosarja heillä on seuraavana päivänä ja mitä linjoja se sisältää. Poikkeuksena on ns. varakuljettajat, joille on merkitty vain työvuoron alkuaika ja -paikka. Tällaisella kuljettajalla on sitten valmius lähteä mille tahansa linjalle tai hänet voidaan sijoittaa sellaiseen ajosarjaan, joka on tyhjänä.


Liiallisella byrokratialla saadaan taas joukkoliikenne toimimaan huonosti. Jos HelB:llä on totuttu siihen, että jokaisella on omat vuorot ja vuorojen muuttuminen ja joutuminen väärälle linjalle on elämää suurempi kysymys, on kyse pitkälti asenneongelmasta. Ei kuljettajan välttämättä tarvitse työviihtyvyyden vuoksi etukäteen tietää mitä linjaa ajaa. Eikä varsinkaan linjan muutoksen pitäisi olla mitenkään iso asia.
Helbin tapauksesta voin sanoa sen, että sen on kuitenkin pitkän historiallisen perinteen omaavan HKL:n bussiliikenneyksikön (ja vuonna 1995 perustetun HKL-Bussiliikenne-liikelaitoksen) perillinen suoraan ylenevässä polvessa. Toimintatavat ja muut systeemit pohjautuvat siellä vieläkin pitkälti systeemeihin, jotka on olleet käytössä kaupungin liikennelaitoksen perustamisesta lähtien. Yksi sellaisia on ns. linjavaalijärjestelmä, jossa jaetaan ajosarjat kuljettajille. Yleensä kerran vuodessa uudet voimaan tulevat ajosarjat tulevat yleiseen hakuun kuljettajien kesken. Tämä tapahtuu siis hyvissä ajoin ennen sarjojen voimaantuloa, joka yleensä ajoituu aikataulukausien vaihdoksiin, vuodenvaihteeseen tms. Ajosarjojen täyttö tapahtuu siten, että kuljettajat anovat haluamiaan sarjoja. Linjavaali toimitetaan sitten niin, että kuljettajat sijoitetaan ns. vanhemmuusjärjestyksessä haluamiinsa ajosarjoihin. Jokaisella kuljettajalla on siis oma henkilökohtainen järjesteysnumero, joka määräytyy sen mukaan kuinka kauan hän on ollut talossa. Kauimmin talossa olleella on numero 1 ja juuri taloon tulleella on se joukon viimeinen numero (itselläni oli aikanaan suurin numero 921). Aiemmin vaikuttivat virkavuodet jossakin HKL:n yksikössä, sillä sama systeemi on käytössä myös muissa kaupungin joukkoliikenneyksiköissä, kuten HKL-Raitioliikenteellä ja HKL-Metroliikenteellä. Nythän Helbin kuljettajat ovat työsuhteessa, eivät enää kaupungin virkamiehiä, kuten aiemmin (myös allekirjoittanut).

Linjavaalisysteemi on ollut käsittääkseni käytössä myös Turun ja Tampereen liikennelaitoksilla sekä ainakin Tukholmassa vastaavissa instansseissa.

Tätä systeemiä on aika-ajoin yritetty muutella työnantajan toimesta ja ehdoteltu sen poistamistakin kai. Se on kuin punainen vaate niille kuljettajille, jotka ovat vuosikaudet, kenties vuosikymmenet, odottaneet pääsevänsä parempiin vuoroihin järjestysnumeronsa alenemisen myötä. Monet ovat valmiit taistelemaan sen puolesta ja menemään vaikka lakkoon.

Tässä tilanteessa kun Helb nyt on, ei ole varaa ärsyttää henkilöstöä liikaa, että edes nykyinen määrä vuoroista saadaan ajettua.

Toki jotain on tehtävä tilanteelle, se on selvää. Kokemukseni mukaan tilanne todella helpottuu ensi viikosta alkaen kun monet lomalla olleet kuljettajat palaavat töihin. Uskoisin itsekin näin, jopa täältä Fuzhousta käsin. Kesälomakausi jatkuu syyskuulle, mutta silloin lomalaisia on huomattavasti vähemmän.

Tässä minun käsityksiä asiasta.
 
Miksi vakinaisia kuljettajia ei muka voi siirtää? Toki ajettava linja pitää osata, mutta se on ratkaistavissa oleva ongelma.
Korostan vielä sitä, että kukin ajosarja saattaa sisältää useampia eri linjoja, useampine kuljettajavaihtoineen. Ja erilaisia ajosarjoja Helbin kaltaisessakin liikenneyhtiössä on satoja erilaisia. Yhden kuljettajan vaihto toiseen jättäisi taas vapaaksi (ja ilman kuljettajaa) sen hänen sarjansa ja sitä rataa dominopelin tavoin.
 
Miksi vakinaisia kuljettajia ei muka voi siirtää? Toki ajettava linja pitää osata, mutta se on ratkaistavissa oleva ongelma.

Ei kai kuljettajan tarvitse välttämättä tietää edellisenä päivänä kuin missä aloittaa työt ja mihin aikaan ja milloin työpäivä loppuu. Vaikka toki hyvin johdetussa yrityksessä on olemassa suunnitelma, mitä linjoja kukin ajaa. Mutta ei sen mitenkään ehdoton pidä olla.

Koska hänellä on se oma vakinainen ajonsa. Työnjohto voi toki aina kysyä, että sopisiko vuoron vaihto ja joskus saattaa sopiakin. Mutta, jos ei sovi, niin siinä ei ole sitten mitään sanomista. Me kuljettajan vain olemme tällaisia; toiset ajavat vain omat ajonsa, eikä mitään extraa ja toiset vaihtavat mielellään vuoroja ja tekevät ylitöitä. Kun yhtiössä on tuhatkunta kuljettajaa, niin tapoja työskennellä on yhtä monta.

Jokaisessa YTV-alueen bussifirmassa kuljettajat tietävät vähintään edellisenä päivänä, millainen ajosarja heillä on seuraavana päivänä ja mitä linjoja se sisältää. Poikkeuksena on ns. varakuljettajat, joille on merkitty vain työvuoron alkuaika ja -paikka. Tällaisella kuljettajalla on sitten valmius lähteä mille tahansa linjalle tai hänet voidaan sijoittaa sellaiseen ajosarjaan, joka on tyhjänä.

Tuohon edellä olevaan Riston ansiokkaaseen selvitykseen lisäisin vain sen verran, että Helsingin seudulla ja varsinkin HELBillä on niin suuri määrä erilaisia bussilinjoja, että hyvin harva oikeasti osaa ne kaikki. Pieni osa kuljettajista on ajanut uransa aikana vain harvoja linjoja, jolloin "hyppyyttäminen" on hyvin vaikeaa. Itsekin olen viime päivinä ollut oman täysipäiväisen työni ohella ajamassa HELBin bussia keikkatyöläisenä ja olen myös tavannut eri varikkojen työnjohtoa. Siellä kyllä yritetään kovasti vaikuttaa tilanteen parantamisen eteen = siirretään kuljettajia linjalta/ajosarjalta toiselle, mutta aina se ei vaan onnistu edellä mainituista syistä.
 
Eikö HelB ja muut kuljettajapulayhtiöt voisi alihankkia bussikuskeja muilta bussiliikennöitsijöiltä vaikka koko ex-Uudenmaan läänin alueelta, tarvittaessa jopa tilurifirmoista? Pikaluento Buscomin saloihin, tariffeihin, ajettaviin reitteihin, muuhun oleelliseen ja baanalle. ;)

Tämä siis vastaisuuden varalle. Jos kuljettajapula on krooninen, pitäisi HelBin tosiaan harkita laajamittaistakin kuljettaja-alihankintaa, jos ei muuten niin HKL/YTV/HSJ:n sanktioiden korotuksella. Akuuttiin ja yllättävään tilanteeseen ehdotuksestani ei liene apua. Kuljettajapula oli kuitenkin tiedossa etukäteen.
 
Eikö HelB ja muut kuljettajapulayhtiöt voisi alihankkia bussikuskeja muilta bussiliikennöitsijöiltä vaikka koko ex-Uudenmaan läänin alueelta, tarvittaessa jopa tilurifirmoista?

Kyllä niin tehdäänkin. Pienten tilausajofirmojen resurssit auttaa satojen kuljettajien pulassa ovat kuitenkin rajalliset.

Kuljettajapula on siinä mielessä krooninen, että kuljettajia ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Kuljettajien siirtely alihankinnalla talosta toiseen tasaa tilannetta eri firmojen välillä, mutta sillä ei saada uusia kuljettajia.
 
Takaisin
Ylös