Kysymyksiä busseista

Mahdatko Rattivaunu muistaa oliko noissa VL 221-225 vippiovet, ei varmaan(?) Liekö ensimmäinen vippiovellinen sitten joku Tammelundin Mersu.. Mystinenportaali-palvelussa ei näy tietoa siitä mikä vaihteisto noissa 221-225 -autoissa on ollut, mutta jotenkin hatarasti muistelisin että äänen perusteella Voith?
Poistumisovetkin olivat kääntöovia tuossa sarjassa, muistin virkistämiseksi kuva VL 224:stä Tikkurilassa. Jossain 1990-luvun melko alun TLL-Mersussa oli tosiaan vippiovet, ainakin yhdessä autossa vippiovet oli jopa etuovinakin. HKL:llä ensimmäiset vippiovet (keskellä ja takana) taisivat olla vuonna 1994 tulleissa Scanioissa 9402 - 9411. Sitä pidän jonkinlaisena päänavauksena, jonka jälkeen vippiovia alkoi vähitellen näkyä muuallakin. Toisaalta joissakin 2000-luvun Ikaruksissa oli kääntöovia poistumisovillakin. Vippiovet koettiin hankaliksi ainakin joillakin korotetuilla pysäkeillä.

Ajatus siitä, että ovet avautuvat matkustajavirtojen kulkusuuntien mukaan, on tainnut rantautua ulkomailta. USA:laisen esikuvan mukaan tehdyissä Scania-Vabis Metropoleissa ja Capitoleissa etuovet avautuivat sisäänpäin ja keskiovet ulospäin jo 1950-luvulla. Amerikkalaiset esikuvabussit toimivat tuolla periaatteella jo 1930-luvulla. Muutamat vuosikymmenet ehtivät vierähtää, että omaksuttiin vastaava periaate tänne Suomeenkin. Ehti Vantaanjoessa sinä aikana virratan jokunen kuutio vettä...
 
Ehti Vantaanjoessa sinä aikana virratan jokunen kuutio vettä...

OFF TOPICS: Vantaanjoen virtaama tulvahuippuja lukuunottamatta on suorastaan lapsellisen pieni ja sen vuoksi piti aikoinaan järjestää lisävettä Hiidenvedestä (!), jotta Helsingin vesihuolto olisi turvattu.

Rattivaunun kuvat on rautaa.
 
Kirjoitin tosiaan syksyn 1992 tilanteesta. 226 tuli käyttöön vasta kevättalvella 1993, jolloin sijoituksia vähän muutettiin. 223:n kiertely yhteen aikaan perustui ilmeisesti mainossopimukseen, sen haluttiin näkyvän hieman laajemmin kuin vain yhden linjan toiminta-alueella.
Pieni muistelo tuli mieleen autoista 221 ja 222. Muistaakseni niiden ensiesiintyminen julkisuudessa oli Tikkurilan maalaismarkkinat syksyllä 1992. Toinen busseista oli paikallaan esiteltävänä markkinoilla kävijöille ja toisen kyytiin pääsi pienelle lenkille. En vain tähän hätään muista kumpi busseista oli kummassa roolissa...
 
Pieni muistelo tuli mieleen autoista 221 ja 222. Muistaakseni niiden ensiesiintyminen julkisuudessa oli Tikkurilan maalaismarkkinat syksyllä 1992. Toinen busseista oli paikallaan esiteltävänä markkinoilla kävijöille ja toisen kyytiin pääsi pienelle lenkille. En vain tähän hätään muista kumpi busseista oli kummassa roolissa...
Tuo on voinut olla ensimmäinen kerta, kun ne ovat olleet esillä niin että olivat jo rekisterissä. Itse noteerasin 221:n Tampere-talolla 10.9.1992. Siellä oli silloin Paikallisliikennepäivät näyttelyineen. Tuossa vaiheessa VL 221:ssä oli koristerekkari. Kuva tilaisuudesta.
 
Millä lailla korimallit Carrus Intercity ja Carrus Region poikkesivat Carrus City -perheestä? Nehän ovat kuvien perusteella varsin samannäköisiä. Olivatko Intercity ja Region varsinaisia katureita selkeämmin lähiliikenteeseen tehtyjä? Kimmo Nylanderin kooen202.com-sivuilla ei kyseisiä koreja mainita, joten valmistettiinko niitä enemmän Liedossa tai Tampereella kuin Vantaalla?
 
Millä lailla korimallit Carrus Intercity ja Carrus Region poikkesivat Carrus City -perheestä? Nehän ovat kuvien perusteella varsin samannäköisiä. Olivatko Intercity ja Region varsinaisia katureita selkeämmin lähiliikenteeseen tehtyjä? Kimmo Nylanderin kooen202.com-sivuilla ei kyseisiä koreja mainita, joten valmistettiinko niitä enemmän Liedossa tai Tampereella kuin Vantaalla?
Niin olen käsittänyt, että Intercity ja Region olivat pidemmän matkan variaatioita muista Carrus City -perheen korimalleista. Tuon malliston tuotteita on valmistettu myös Puolassa aikanaan.
 
Niin olen käsittänyt, että Intercity ja Region olivat pidemmän matkan variaatioita muista Carrus City -perheen korimalleista. Tuon malliston tuotteita on valmistettu myös Puolassa aikanaan.
Nuo eivät ehkä varsinaisesti olleet omia mallejaan, vaan markkinointinimiä tietyllä varustelulla myydyille K204 City -malliston tuotteille. Vastaavanlaisia markkinointinimiä on ollut muillakin malleilla. Esimerkiksi Scania Classic -nimellä myytiin Norjaan Scania-alustaisia autoja, joissa kori oli periaatteessa Tampereella valmistettu Regal, mutta auton maski oli samantapainen kuin lietolaisissa x02-Stareissa. Jo aiemmin 80-luvulla Norjaan meni käsittääkseni Scania-alustaista Ajokki Royalia tuolla samalla Classic-nimellä ja hieman erilaisella maskilla. Ajokin malleja on myyty Pohjoismaihin myös nimillä Cruiser ja Comet, joista ensimmäinen taisi olla käytännössä Victor ja jälkimmäinen Express.
 
Varhaisemman pään IC-Versio Carrus Citystä. Kuvattu LAL:n vuoden 1993 näyttelyssä.
Tähän voisi vielä jatkaa, että varsinaisia katurikoreja Suomesta on mennyt Ruotsiin varsin vähän. Sen sijaan seutuliikenneversioita on mennyt paljon. Näissä on tyypillisesti ollut 1+1+0-ovitus ja korkeaselkänojaiset, paksummin pehmustetut penkit. Esimerkiksi meillä legendaariset Wiima K202 ja Lahti Scala -peruskaturit olivat Ruotsissa yleensä tuollaisia seutuliikenneversioita. Tähän lienee vaikuttanut se, että Ruotsissa on kaupunkiliikenteessä suosittu standardimittaisia autoja, joita ovat tuottaneet niin paikalliset Volvo ja Scania kuin keskieurooppalaiset valmistajat.
 
Takaisin
Ylös