Helsingin uudet ratikkahankkeet velkaannuttavat pääkaupunkia yli kahdella miljardilla. Rahoitusjohtaja sanoo, että 2030-luvulla velkaantumisen tulee loppua. Aiheesta enemmän
YLEn 11.3. julkaistussa uutisessa.
Olipas tarkoitushakuiseen sävyyn tehty uutinen, otsikkoa myöden.
On tietenkin totta, että yli kahden miljardin euron investoinnit ovat valtavia investointeja. Toisaalta nämä raideyhteydet ovat välttämättömiä yleiskaavan mukaisen kaupunkirakentamisen kannalta, mikä puolestaan on välttämätöntä kaupungin kasvun kannalta. On myös niin, että esimerkiksi Jokeri-radan tarve on nähty 1990-luvulta asti, mutta valmiiksi tuo linja satiin vasta vuonna 2021. Kruunusillat-yhteyskin on tavallaan vähän myöhässä, koska Kruunuvuorenrannassa asuu jo nyt merkittävä määrä ihmisiä, ja heidän joukkoliikenneyhteytensä on avautumassa vasta ensi vuonna. Hieman toisenlaisessa asenneympäristössä nämä investoinnit olisivat jakautuneet tasaisemmin pidemmälle aikavälille.
Erikoisin lainaus oli kuitenkin tämä:
Kolmella miljardilla olisi voinut rakentaa myös uuden metron, jolla pääsisi ratikkaa nopeammin perille.
Niin minne sen metron olisi voinut rakentaa? Ei taatusti ainakaan kaikkiin niihin suuntiin, joihin pikaratikoita nyt rakennetaan. Ei metrovertaus ole tässä millään tavalla relevantti, saati vertailukelpoinen. Pelkkä Länsimetro Ruoholahdesta Kivenlahteen maksoi yhteensä 2,3 miljardia, ja tuo rata on lyhyempi kuin pelkkä Raide-Jokeri.
Nyt voidaankin jännityksellä odottaa, milloin esimerkiksi valtuuston oikeistopuolueet tarttuvat tähän Ylen syöttiin ja alkavat vaatia jonkun tulevan hankkeen lykkäämistä tai perumista. Tämä siitäkin huolimatta, että jutussa haastateltu rahoitusjohtaja toteaa, että Helsinki kyllä pystyy velanottoon näiden jutussa mainittujen raidehankkeitten osalta. Maankäyttötuloista ynnä muista positiivisista tulovirroista ei jutussa tietenkään puhuttu mitään. Mutta kuten valtakunnanpolitiikasta tiedämme, velasta puhuminen puree kansaan.
Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinlainen juttu siitä tilanteesta, jossa raitiotien rakentaminen Helsingissä pysähtyisi Kruunusillat-hankkeen valmistuttua. Millainen vaikutus tällä olisi rakentamiseen, liikennemääriin ja joukkoliikenteen kustannuksiin, noin esimerkiksi?
Listataanpa tähän vielä hankkeiden hinnat: Jokeri 382m€, Kruunusillat-raitiotie 326+37m€ (ensimmäinen ja toinen vaihe), Länsiratikat 310,3m€, 339+99m€ (ensimmäinen ja toinen vaihe, kummastakaan ei vielä hankepäätöstä), Koskelan varikko 282,4m€ (onpa muuten kallis!), eli yhteensä 1,78 miljardia euroa.
Mistäköhän loput noin puoli miljardia tulee? Onkohan Kruunusiltojen kustannukset laskettu ns. vapaavuorilaisittain eli sisällyttämällä hintaan mm. yhden autoliikenteen sillan, koska sen rakentaa tarkoituksenmukaisuussyistä sama allianssi? (Ja jos laskutapa on tämä, niin onhan Kruunusillat-raitiotien kustannuksiin sitten varmasti muistettu laskea myös Siltasaarenkadun Toisen ja Kolmannen linjan välinen osuus, jonka samainen allianssi viimeisteli?
) Tämäkään ei vielä selitä koko eroa, eli onkohan mukana myös kalustohankintoja? Varmaankin rakennuskustannusten nousu on myös huomioitu; esimerkiksi Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio on esitetty vuoden 2020 tasossa.
