Länsimetro

Ovi on tehnyt tehtävänsä, jos se on estänyt palon etenemistä esimerkiksi vartilla tai puolella tunnilla
Kyllä näiltä itse asiassa vaaditaan rakenteina enemmän. Länsimetron rata-tunnelin palorullaovet ovat EI120 eli tiiveyden ja eristävyyden osalta niiden tulee pidättää paloa 120 minuuttia.

Kehäradan osalta tuo kuvassa oleva ovi on näköjään savunsulkuovi (ei palo-ovi), mille sillekin on asetettu vaatimus 400 celsius-asteen kestolle 2 tunniksi. Raiteenvaihtopaikalla myös Kehäradalla on käytetty (tunneleita toisistaan erottavia) järeämpiä palo-ovia, jotka ovat niin ikään EI120. En tunne Kehäradan järjestelyitä erityisesti, mutta tässä dokumentissa niitä ainakin näytään sivuavan. Siinä todetaan myös, että tuo kuvassa ollut Kehäradan savunsulkuoven ilmatilainen aukko ajojohtimelle sallii sulkemisen jännitteisenä.
 
Kyllä näiltä itse asiassa vaaditaan rakenteina enemmän. Länsimetron rata-tunnelin palorullaovet ovat EI120 eli tiiveyden ja eristävyyden osalta niiden tulee pidättää paloa 120 minuuttia.

Kehäradan osalta tuo kuvassa oleva ovi on näköjään savunsulkuovi (ei palo-ovi), mille sillekin on asetettu vaatimus 400 celsius-asteen kestolle 2 tunniksi. Raiteenvaihtopaikalla myös Kehäradalla on käytetty (tunneleita toisistaan erottavia) järeämpiä palo-ovia, jotka ovat niin ikään EI120. En tunne Kehäradan järjestelyitä erityisesti, mutta tässä dokumentissa niitä ainakin näytään sivuavan. Siinä todetaan myös, että tuo kuvassa ollut Kehäradan savunsulkuoven ilmatilainen aukko ajojohtimelle sallii sulkemisen jännitteisenä.

En väitä vastaan, en tunne teknisiä vaatimuksia tarkemmin, tai millä logiikalla tiettyihin vaatimuksiin on päädytty. Mutta paloa eristävän rakenteen tulee yksinkertaisesti estää palon leviämistä annetun aikamäärän verran ja tässä yhteydessä rakenne saa tuhoutua siten, että se pitää rakentaa kokonaan uusiksi. Sen takia vaatimukset rakenteelle ovat vähän toiset. Joskus tämä on tosin aiheuttanut vaaraakin, kun esimerkiksi palovillaa on käytetty kevythormien eristämisessä. Palovilla eristää kuumaa kyllä aikansa, mutta samalla tuhoutuu, joten vaikka se tulipalon rajaakin, se ei kestä jatkuvaa kuumentamista. Näin kevyttakat ovat sytyttäneet tulipaloja, kun peräkkäiset lämmityskerrat ovat ensin tuhonneet palovillan ja sen jälkeen hormi on päässyt sytyttämään kattorakenteet.
 
Siinä todetaan myös, että tuo kuvassa ollut Kehäradan savunsulkuoven ilmatilainen aukko ajojohtimelle sallii sulkemisen jännitteisenä.

Ettei vain tuo materiaali välittömästi johdinaukon ympärillä olisi eristävää? Ainakin sellaista ratkaisua käytetään Helsingin varikon huoltohallien ovissa. Itse ovien maadoitus sitten eliminoi kaikenlaisten indusoituvien jännitteiden jäämisen oviin.
 
Luulisi, että ajolangasta katkaistaan virta, kun palo-ovia ryhdytään sulkemaan. Voisiko olla niin?
 
Luulisi, että ajolangasta katkaistaan virta, kun palo-ovia ryhdytään sulkemaan. Voisiko olla niin?

Harjoituksesta on jo sen verran aikaa, että saattaa muisti pätkiä, mutta löytyi toinen kuva. Mielestäni tuossa ovenpielessä oli jonkinlainen hätämaadoitussysteemi, joka pamahti "auki" kun kuviteltu onnettomuus oli tapahtunut. Sitä nimittäin pelastuslaitos pähkäili jonkin aikaa ennen kuin se saatiin taas nostettua normaaliasentoonsa. Tai sen varsinaisen kytkennän tekee toki varmasti joku muu kuin pelastuslaitos. Tämä ovi on siis noin puolivälissä Aviapoliksen laituria.
20150523_125717.jpg
Oven sijainti näkyy Liikenneviraston Slideshare-palvelussa olevassa "Kehärata; lessons learned"-esityksessä, ajotunneli tulee kuvassa suoraan ratatunnelin kylkeen.
Selection_926.jpg
Samassa esityksessä on vielä tarkempaa dataa ovista.
Selection_925.jpg
 
Mitä kuuluu Espoon suunnalle tänään? Onko joku testaillut liityntälinjoja ja Länsimetroa?
 
Sinällään tällainen auttaa hahmottamaan hyvin linjat, mutta perinteisempään karttaan nähden tähän jää yksi hyvin vakava ongelma: kartta on käytännössä hyödytön, jos tiedossa ei ole kohdepysäkin nimeä. Ja vaikka se olisikin, silti voi olla vaikea keksiä, missä se on. Ongelma tämä on lähinnä turisteille tai muille ulkopuolisille, jotka ovat tulossa Espooseen johonkin vähän sivussa olevaan kohteeseen. Näin kartta- ja liikenneharrastajana itse toki osaan aika äkkkiä hahmottaa, mitä katuja nuo linjat suunnilleen kulkevat ja loppu sujuu opaskartan avulla. Espoolaisille itselle tämä on luultavasti helpompi, kuin perinteinen linjakartta. Kuka ei ole Espoosta, voi kokeeksi miettiä, miten tämän kartan avulla löytää joihinkin kohteisiin, kuten vaikka Haukilahden satamaan, WG-talolle EMMA:aan tai Träskändan kartanolle. Kun asiaa vähän miettii, niin tässä kohtaa tarvittaisiin kyllä perinteinen "spagettikartta", jotta pystyy hahmottamaan, mille pysäkille pitäisi mennä ja mitkä linjat sinne ajavat. Tästä eteenpäin tietysti Elmon kartta onkin sitten jo selvästi parempi, kun miettii, mille metro- tai juna-asemalle menisi ja millä bussilla jatkaisi perille. Pulmaksi tulee lähinnä, mistä selvittää pysäkin nimi. Paperisissa opaskartoissa ainankaan niitä harvemmin on.

Kun joukkoliikennejärjestelmä muuttuu monimutkaisemmaksi, jossain vaiheessa tulee tietysti se raja vastaan, että yhdellä kartalla ei enää pärjätä. Berliinissä esimerkiksi muistaakseni pysäkeillä ja asemilla on peräti kolmet kartat: tällainen Elmon kartan tapainen linjakartta, myös raitio- ja bussilinjoista, opaskartta, johon on lisätty pysäkit ja linjat, sekä vielä pysäkin/aseman lähiympäristön kartta, josta voi katsoa esimerkiksi reitin vaihtoyhteydelle, kävelyreitin pysäkiltä tai asemalta eteenpäin. Tällä setillä sitten löytyykin helposti vastaus kaikenlaisiin kysymyksiin. Ehkäpä tämä on Helsingin seudunkin tie. Eli erikseen tarvitaan kartta, josta näkee, missä pysäkit ja asemat itse kaupungissa ovat ja toinen kartta, mistä näkee, kuinka itse liikenne toimii.
 
Liityntäliikenne toimii nyt kolmatta päivää, vähän yllättäen ilman suurempia nurinoita. Ilmeisesti käyttäjät ovat pääosin ihan tyytyväisiä metroon ja liityntään. Ihan niin kuin idässäkin.
 
Liityntäliikenne toimii nyt kolmatta päivää, vähän yllättäen ilman suurempia nurinoita. Ilmeisesti käyttäjät ovat pääosin ihan tyytyväisiä metroon ja liityntään. Ihan niin kuin idässäkin.

HSL:n ja HS:n kommenttikentät ja tuntemieni henkilöiden valitus kertoo muuta. Vai meinasitko, että tuntemattomien matkustajien pitäisi valittaa toisilleen koko kyydin ajan joka kerta?
 
HSL:n ja HS:n kommenttikentät ja tuntemieni henkilöiden valitus kertoo muuta.

Samoin twitterissä on valiteettu jo kolmatta päivää. Ihmisiä, jotka kehuvat matkan lyhentyneen tai ettei enää tarvitse vaihtaa Kampissa on kymmenesosa verrattuna niihin, jotka valittavat matkan pidentyneen. Myöskin lyhentyneet matkat ovat korkeintaan 5 minuuttia, kun pidentyneet ovat keskimäärin 15min.
 
Samoin twitterissä on valiteettu jo kolmatta päivää. Ihmisiä, jotka kehuvat matkan lyhentyneen tai ettei enää tarvitse vaihtaa Kampissa on kymmenesosa verrattuna niihin, jotka valittavat matkan pidentyneen. Myöskin lyhentyneet matkat ovat korkeintaan 5 minuuttia, kun pidentyneet ovat keskimäärin 15min.

Länsimetron asemien seudulla asuvalle se oli normi ja odotus, että matka lyhenee. Osa heistä vaihtoi metroon jo ennen tätä liityntäliikenteen muutosta. Kuinka moni hehkuttaa twitterissä, että juna tuli tänään ajallaan ja bussit eivät myöhästelleet verrattuna valituksiiin silloin kun myöhästymisiä tapahtuu?
 
Takaisin
Ylös