Vs: Putkinäköä
Yrität näköjään luoda myyttiä metron tuomasta palvelutason huononnuksesta, koska sinulla ei ole lyödä mitään numeroita tms. kovaa faktaa pöytään, mutta toistelet koko ajan näitä huonoja puolia.
Minulle yksi lisävaihto matkalla on aika kovaa faktaa. Samoin on matka-ajan pidentyminen. Pidän myös kirjallisuudessa mainittuja palvelutason laatutekijöitän faktoina, vaikka niitä ei voikaan esittää numeroina, ja vaikka niillä siksi ei ole mitään merkitystä ennustelaskelmissa eikä niiden vaikutusta siten saada ennusteissa näkyviin.
Ylipäätään ymmärrään, että on olemassa määrällisiä vaikutuksia (=numeroilla mitattavia) ja laadullisia vaikutuksia (=ei ole numeroilla mitattavia). Ja ne eivät ole yhteismitallisia, mikä ei oikeuta väittämään, että vain määrällisillä vaikutuksilla on merkitystä ja arvoa, laadullisilla ei.
Lyhyempinä linjoina liityntälinjojen täsmällisyys on Helsinkiin meneviä linjoja parempi.
Tätä väitettä en yksinkertaisesti usko, koska linjan ajoaikaan ilman pakollista pysäkkiakataulujen pitämistä vaikuttavat huomattavan paljon muutkin tekijät kuin linjan pituus.
Olkoon esimerkkinä liityntälinja 98, jonka ajoaika päästä päähän on 13 min. Sen aikataulunmukainen ajoaika Vuosaaresta omalle pysäkilleni on 8 min, matkaa on 4,2 km. Koettu ajoajan vaihtelu on 4 min etuajassa tai 3 min myöhässä. Puolet matkasta on 4-kaistaista moottorikatua. Otaniemeen Kampista ajavat 102 tai 103 pysyvät paremmin aikataulussaan, vaikka matkaa on 9 km. Miksi? Jos jätetään kuljettajien vaihteleva ajotyyli, olennainen ero on siinä, että 98 ajaa omalle pysäkilleni 9 pysäkkiväliä, 102/103 kirjaston pysäkille 8 pysäkkiväliä. 98:lla vaihtelee suuresti pysähdysten määrä, mutta 102/103 pysähtyy lähes aina 6:llä pysäkillä.
Siis täsmällisyydelle ratkaisevampaa on pysähtymistiheyden vaihtelu, ei linjan pituus. Aiheesta muuten tarkastettiin Otaniemessä joulun alla myös YTV:n teettämä diplomityö.
Monilla alueille vuorovälitkin ovat parempia, kun myös Espoon sisäisiä linjoja voi käyttää liityntään.
Voihan sisäisiä linjoja käyttää nytkin liityntään Länsiväylän tai aluekeskuksien kuten Tapiolan bussipysäkeille, jos liityntä niin autuasta on. Tosiasiassa tämä liityntä toimii paremmin nyt kuin toimisi metroliityntä, koska vaihto "runkolinjaan" käy ilman kävelyä ja tasonvaihtoja samalta laiturilta jolta liityntäbussista jää pois.
Vaikka palvelutaso laskisikin marginaalisesti osalla liityntään jäävistä alueista, niin vastaavasti metroasemien vaikutusalueilla palvelutaso nousee huomattavasti.
Kyllä minun numeroitteni mukaan palvelutaso kokonaisuutena huononee, jos se huononee 85 %:lla käyttäjistä ja paranee 15 %:lla käyttäjistä. Se parannus niille 15 %:lle tuskin on millään mittarilla yli 5,7-kertainen enemmistön huononemiseen nähden, jotta kokonaisuus paranisi.
Antero