Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma

Muistan liiankin hyvin, kuinka suuren metro(juupas-eipäs)keskustelun yksi vastustusargumentti oli, että miksi koko Espoon pitäisi maksaa metrosta, joka koskettaa vain kapeaa kaistaletta Espoosta. Noh, kyseenalaista vastinetta saadaan nyt koko rahan edestä kaikkialla Espoossa ja osassa Stadiakin. :tongue: Aika jäätävä asenne HSL:n väellä kyllä on liikennesartoon jääneitä kohtaan. Jossain mm. kehotettiin vaihtamaan kuntosalia, jos ei vanhalle enää kätevästi pääse.

Kyllä itseänikin itkettäisi, jos olisin esim. Rainerin saappaissa tai asuisin Tapiolan sijaan jossain Kokinkyläntiellä. Nyt meidän perheen jo ennestään hyvät yhteydet muuttuvat ehkä jopa paremmiksi, osin muuttuvat mutteivät haitallisesti kriittisillä väleillä. Syöttöliikenne metrolle on huomattavasti tiheämpi kuin aikaisemmin suoraan omalta pysäkiltä Länsärille ja Kamppiin. Syöttömatka on kokonaista 3 pysäkinväliä, joten varmaan tulee käveltyäkin sitä matkaa ellei ole kantamuksia.
 
Mikähän linja palvelisi kunnolla Kuurinniitttyä? Kuurinniityn perukoilta kävelymatkat muodostuisivat turhan pitkiksi, jos 251 on ainoa linja, joka tuolla päin kulkee.
270 jäisi vissiin kulkemaan kanssa. Ja junalle Koivuhoviin on heillä vajaa kilometri. (toisin kuin meillä)


---------- Viestit yhdistetty klo 15:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:35 ----------

Muistan liiankin hyvin, kuinka suuren metro(juupas-eipäs)keskustelun yksi vastustusargumentti oli, että miksi koko Espoon pitäisi maksaa metrosta, joka koskettaa vain kapeaa kaistaletta Espoosta. Noh, kyseenalaista vastinetta saadaan nyt koko rahan edestä kaikkialla Espoossa ja osassa Stadiakin. :tongue: Aika jäätävä asenne HSL:n väellä kyllä on liikennesartoon jääneitä kohtaan. Jossain mm. kehotettiin vaihtamaan kuntosalia, jos ei vanhalle enää kätevästi pääse.
Niin kuntosalia voi aika helposti vaihtaa jos ei ole muuta tekemistä kuin käydä niissä, mutta kun pitäisi käydä myös töissä, kaupassa ja lasten koulussa. Siellä missä me asumme ei ole edes mahdollisuutta joka perheillä omistaa kahta autoa, koska parkkipaikkoja ei ole alueemme taloyhtiöissä kuin pääsääntöisesti 1/huoneisto, ja katujen varsille pysäköinti on kielletty, eli jos joukkoliikenteen palvelutaso alenee pohjois-Espoon tasolle, ei todellakaan pääse mihinkään kulkemaan virasto-ajan ulkopuolella. Silloin olisi kyllä alennus kausilipun hinnassa perusteltua.

t. Tainer
 
Ei se ole HSL:n vika jos Espoossa sattuu olemaan kelvotonta kaupunkirakennetta.

Espoon kaupunki on molemmilla puolilla vastuullinen: se sekä maksaa espoolaisten joukkoliikennetuen että hallitsee kaavoitusta.

HSL tekee parhaansa sillä rahalla ja asiakaspohjalla, mitä kaupunki on sille osoittanut.
 
Ei se ole HSL:n vika jos Espoossa sattuu olemaan kelvotonta kaupunkirakennetta.

Ammattitaitoinen suunnittelu kykenisi toteuttamaan kuhunkin kaupunkirakenteeseen sopivaa joukkoliikennettä. Sen sijaan Espoossa rakennetaan peltojen alle metrotunnelia.

Mä ihmettelen kyllä suorastaan mikä oikeus HSL:llä on heikentää Keski-Espoon pienempien alueiden, jotka eivät edes kuulu länsimetron vaikutuspiiriin koska junaa käytetään paljon enemmän kuin suoria busseja Helsinkiin muutenkin, yhteyksiä näin radikaalisti?

Raha. Länsimetro syö kaiken ja vielä loputkin, joten sen kanssa on vaan Espoossa nyt sitten elettävä, kun metron sinne saatte. Kyllä se oli alusta asti tiedossa, että metro pilaa koko Espoon joukkoliikenteen talouden, joten ei sen pitäisi niin suurena yllätyksenä tulla niille, jotka ovat asiaa läheltä seuranneet.

Sinänsä olen itse asiasta ihan samaa mieltä sun kanssa – onhan se täysin kohtuutonta lähteä kiusaamaan sunalaisia sen takia, että jonnekin kauas Länärin varteen avataan pari metroasemaa.

Jos suunnitelma toteutuu tuollaisena, niin aion kyllä (jos enää silloin asun Sunassa) mitata kellon kanssa, toteutuuko HSL:n suunnitteluohjeen mukainen palvelutaso ns "kolmen tähden alueille" joiden pitäisi mahdollistaa autoton elämä, ja jos ei toteudu, valittaa kuluttajaviranomaisille.

Tämä on mielenkiintoinen ajatus. Jos nimittäin tuollainen suunnitteluohje, joka tietysti tähänkin asti on vain kuollut kirjain, on olemassa, niin tottahan sen perusteella on lupa odottaa jotakin, ja jos odotuksiin ei vastata, HSL:n pitäisi olla siitä vastuussa. Esimerkiksi muuttaja, joka suunnitteluohjetta apuna käyttäen valitsee asuinpaikkansa, tulee ikään kuin huijatuksi, jos suunnitteluohjetta ei edes yritetä noudattaa.
 
Tämä on mielenkiintoinen ajatus. Jos nimittäin tuollainen suunnitteluohje, joka tietysti tähänkin asti on vain kuollut kirjain, on olemassa, niin tottahan sen perusteella on lupa odottaa jotakin, ja jos odotuksiin ei vastata, HSL:n pitäisi olla siitä vastuussa. Esimerkiksi muuttaja, joka suunnitteluohjetta apuna käyttäen valitsee asuinpaikkansa, tulee ikään kuin huijatuksi, jos suunnitteluohjetta ei edes yritetä noudattaa.

En minäkään tiennyt että on olemassa ennenkuin aloin tutkia näitä linjamuutossuunnitelmia. Vielä viime syksyyn asti olin kuvitellut että mitään ei muutu ainakaan kovin paljon, mutta kun puolet busseista lakkaa kulkemasta aloin penkoa HSL:n sivuja. Ne ohjeet ovat netissä karttoineen jossa jokaisen asuinalueen kohdalla on merkitty mihin palveluluokkaan se kuuluu. Mun pitää tietenkin imuroida sivut talteen mahd. pian että voi käyttää niitä todisteena jos luvattu palvelutaso alittuu, minkä se tulee tekemään.

Raha. Länsimetro syö kaiken ja vielä loputkin, joten sen kanssa on vaan Espoossa nyt sitten elettävä, kun metron sinne saatte. Kyllä se oli alusta asti tiedossa, että metro pilaa koko Espoon joukkoliikenteen talouden, joten ei sen pitäisi niin suurena yllätyksenä tulla niille, jotka ovat asiaa läheltä seuranneet.
Vielä jatkan, että jos metro (joka rakennetaan 100 vuodeksi eteenpäin) aiheuttaa liikaa menoja, niin pitää veroja nostaa sen verran että palvelutaso joukkoliikenteen palvelualueilla, myös niillä jotka ovat länsimetron vaikutuspiirin ulkopuolella, voidaan säilyttää. Ja muutkin palvelut tietenkin, koska viime tietojen mukaan kaksi paikalliskirjastoa aiotaan lakkauttaa. Espoossa on pk-seudun ja koko Suomen toiseksi alhaisin kunnalliveroprosentti joten varaa korottaa puolisen prosenttia on.

t. Rainer
 
En minäkään tiennyt että on olemassa ennenkuin aloin tutkia näitä linjamuutossuunnitelmia. Vielä viime syksyyn asti olin kuvitellut että mitään ei muutu ainakaan kovin paljon, mutta kun puolet busseista lakkaa kulkemasta aloin penkoa HSL:n sivuja. Ne ohjeet ovat netissä karttoineen jossa jokaisen asuinalueen kohdalla on merkitty mihin palveluluokkaan se kuuluu. Mun pitää tietenkin imuroida sivut talteen mahd. pian että voi käyttää niitä todisteena jos luvattu palvelutaso alittuu, minkä se tulee tekemään.

Vertailin hieman suunnitteluohjeen kolmen tähden alueen ohjearvoja sekä linjastosuunnitelmassa Sunaan esitettyä tarjontaa:

Vuoroväli ruuhka: suunnitteluohje max. 20 min / linjastosuunnitelma 10 min
Vuoroväli arjen päivä-/iltaliikenne: suunnitteluohje max. 30 min / linjastosuunnitelma 30 min
Hiljaisen ajan liikenne: suunnitteluohje max. 60 min / linjastosuunnitelma 30 min
Vuoroväli lauantain päiväliikenne: suunnitteluohje max. 30 min / linjastosuunnitelma 30 min
Vuoroväli sunnuntain päiväliikenne: suunnitteluohje max. 60 min / linjastosuunnitelma 30 min

Tämän perusteella Sunan vuorotarjonta ylittää suunnitteluohjeen vähimmäistason ruuhka-aikoina sekä hiljaiseen aikaan ja sunnuntaisin. Arkisin päivällä ja illalla sekä lauantaina päivällä tarjonta on suunnitteluohjeen maksimivuorovälin mukainen. Alueelta tarjotaan suunnitteluohjeen mukainen yhteys omaan kaupunkikeskukseen sekä yhteys Helsingin keskustaan liityntäyhteytenä junaan ja metroon.

HSL:n linjakartan mukaan Sunaan ei mene nykyäänkin muita linjoja kuin 156, jonka vuorotarjonta on samaa tasoa kuin uudelle 136:lla. Linja 19 näyttää ajavan Saarniraivion kautta, mutta sieltä on Sunaan suunnilleen yhtä pitkä matka kuin Sunankaarelta, jota pitkin ajaa useita linjoja. Minusta vaikuttaa siltä, että Sunassa vuorotarjonnan heikkeneminen koskee oikeasti vain sitä pientä osaa alueesta, joka sijaitsee suunnilleen Sunan koulun ja Hösmärintien välisellä alueella.
 
Ihmettelen miksi on selkeitä alueita jossa on aivan käsittämätön määrä linjoja pienellä alueella(esim. Kontula, Lauttasaari, Suvela, Karakallio, Louhela jne.) ja jotkut alueet saa pärjätä yhdellä bussilla tai palvelubussilla.. Tarjonta lisää kysyntää, mutta kysyntä ei tarjontaa?
Suna-Suvela-Tuomarila-Muurala-Espoon keskus alueille olisi voinut kehitellä jotain h94A/B tyyppistä ratkaisua junaliityntään.

Bussilinjojen määrän rajoittaminen yhteen tai kahteen tuottaa hyvin selkeän linjaston kunhan vuoroväli on tiheä. Siltä osin Itä-Helsingin bussiliikenne on suunniteltu hyvin, sillä kullakin kadulla kulkee enintään joko kaksi liityntälinjaa tai liityntälinja ja poikittaislinja. Sitten esimerkiksi Yliskylään ajetaan tasaisesti 10 min välein kahdella linjalla.

Sen sijaan mainitsemasi Karakallion 20 24T 26 27 27N 51 96H 206A 248A 248
270N linjasekamelskaa on mahdotonta ymmärtää ellei ole alueella asuva joukkoliikenteen päivittäiskäyttäjä, ja tällöinkin aikataulujen ulkoa muistaminen on vaikeaa. Karakallionkin joukkoliikenne olisi houkuttelevampaa jos lähtökohdaksi otettaisiin se että jokaiselta nopealta Helsingistä tulevalta Leppävaaraan saapuvalta junalta on aina 3 tai 4 min kuluttua lähtevä bussiyhteys ja linjoja on enintään kolme, joista ainakin yksi menee keskustaan ja yksi Jorvin kautta Espoon keskukseen.

Nykyinen linja 156 sopii ilmeisesti pääsääntöisesti yhteen Espoon aseman junien aikataulujen kanssa, mutta bussi ajaa niin nopeasti Espoon keskuksesta keskustaan ettei junaan vaihtaminen ole ajallisesti kannattavaa. Jos linjan 136 aikataulut sopivat yhteen juna-aikataulujen kanssa palvelutaso säilyy nähdäkseni nykyisellään. Lisää busseja menee Kalliorinteen ja Yläniityntien pysäkeiltä kuten nytkin. Aiemmin taisin jo sanoa että 30 min vuoroväli on sinänsä liian harva.
 
HSL:n linjakartan mukaan Sunaan ei mene nykyäänkin muita linjoja kuin 156, jonka vuorotarjonta on samaa tasoa kuin uudelle 136:lla. Linja 19 näyttää ajavan Saarniraivion kautta, mutta sieltä on Sunaan suunnilleen yhtä pitkä matka kuin Sunankaarelta, jota pitkin ajaa useita linjoja. Minusta vaikuttaa siltä, että Sunassa vuorotarjonnan heikkeneminen koskee oikeasti vain sitä pientä osaa alueesta, joka sijaitsee suunnilleen Sunan koulun ja Hösmärintien välisellä alueella.

Näin se munkin mielestä on. Ainoa varsinaisesti Sunaa palveleva linja on 156 joka siis palvelee ruuhkan ulkopuolella 30 min. välein. Linja 19 tarjoaa Sunan alueelle kuitenkin hyvää lisätarjontaa sekä suoran yhteyden Puolarmetsään ja Olariin joka nyt siis on poistumassa. Olisiko mahdollista että uudessa suunnitelmassa linjan 531 reitti muutettaisiin kulkemaan seuraavasti: ..Kirkkojärventie-Espoonväylä-Siltakatu-Sunantie-Hösmärintie-Finnoontie.. Tällöin Sunan tarjonta parantuisi ja suora yhteys Puolarmetsään ja Olariin säilyisi. Linja 531B ajaisi edelleen suoraa Espoonväylän reittiä. Muutos tuskin pidentäisi 531:n ajo-aikaa kuin pari minuuttia suuntaansa.
 
Vertailin hieman suunnitteluohjeen kolmen tähden alueen ohjearvoja sekä linjastosuunnitelmassa Sunaan esitettyä tarjontaa:

Vuoroväli ruuhka: suunnittelHSL:n linjakartan mukaan Sunaan ei mene nykyäänkin muita linjoja kuin 156, jonka vuorotarjonta on samaa tasoa kuin uudelle 136:lla. Linja 19 näyttää ajavan Saarniraivion kautta, mutta sieltä on Sunaan suunnilleen yhtä pitkä matka kuin Sunankaarelta, jota pitkin ajaa useita linjoja. Minusta vaikuttaa siltä, että Sunassa vuorotarjonnan heikkeneminen koskee oikeasti vain sitä pientä osaa alueesta, joka sijaitsee suunnilleen Sunan koulun ja Hösmärintien välisellä alueella.

Linjan 156 nykyisessä aikataulussa vuoroväli on aamuruuhkassa 10-15 min, sitten se hiljenee klo 9 -13 välillä puoleksi tunniksi, sen jälkeen alkaa kulkea 20-15 minuutin välein klo 19 asti, jonka jälkeen harvenee puoleksi tunniksi. (lähtöajat aamulla Tuomarilasta, iltapäivällä Kampista)

Jos HSL pistyy pitämään 136:n osalta sellaisen aikataulun että vuoroväli on 15-20 min kun koululaiset palaavat kotiin klo 13-16 sekä heille jotka lähtevät Helsingistä vielä klo 19 metrolla tai junalla, vaihtaen 136:een n klo 19:30 Matinkylässä tai Espoon keskuksessa, niin asia on jokseenkin kunnossa, mutta suunnitelma ei lupaa tiheämpää kuin puolen tunnin vuoroväliä klo 09-15 välillä eikä klo 18 jälkeen. Se on varmaa että suunnitteluohjeen lupaama matka-aika Helsingin keskustasta perille ei toteudu toteudu alle 2 x vastaavasta matka-ajasta henkilöautolla jos eivät vaihdot synkkaa Espoon asemalla, eli jos junasta bussiin vaihtava näkee vain bussin perävalot ja joutuu odottamaan seuraavaa bussia puoli tuntia. Metrola + bussilla Matinkylän kautta matka-aika ylittää joka tapauksessa 2 x henkilöauton matka-ajan.

Ja kyllä, asun juuri kaistaleella joka ulottuu Sunan koulusta Hösmärintielle joka on voinut käyttää linjaa 19 silloin kun 156 ei kulje. Aluella asuu ihmisiä kuitenkin tiheämmin kuin Kalajärvellä. Ärsyttävintä että lähin seuraava pysäkki jossa busseja kulkee useammin, on niin typerästi sijoitettu Kirstintiellä kun tullaan kaupungista pois, että joutuu kävelemään ylimääräiset 200 m, kun pysäkkiä ei ole voitu sijoittaa ennen Sunantien ja Kirstintien risteystä.

Espoon keskuksen bussipysäkkien sijoittelussa ei muutenkaan ole mitään järkeä, se on lähinnä kaupunkisuunnitteluasia, mutta Siltakadulla on esim 2 pysäkiä 100 metrin välein peräkkäin mutta sitten on seuraavaan joka ennen palveli käteväti S-markettia on yli 500 m päässä sen jälkeen kun se siirrettiin puoleenväliin siltakatua ja Kirstintietä.

t. Rainer
 
Ammattitaitoinen suunnittelu kykenisi toteuttamaan kuhunkin kaupunkirakenteeseen sopivaa joukkoliikennettä. Sen sijaan Espoossa rakennetaan peltojen alle metrotunnelia.

Jos suunnittelulle annetaan fiksut reunaehdot, kyllä toki. Haja-asutusalueellekin on sopivaa joukkoliikennettä, nimittäin harvakseltaan ajavaa ja kallista maantiepalvelua.

Mutta HSL ei voi päättää, että osaan Espoota ajetaan kalliimmilla lipuilla kaukoliikennettä. Tai kalliimmalla lipulla metroja. HSL ei voi myöskään päättää, ettei metroa rakenneta kannattamattomana. Nämä asiat ovat Espoon kaupungin ratkaistavissa.
 
Espoon keskuksen bussipysäkkien sijoittelussa ei muutenkaan ole mitään järkeä, se on lähinnä kaupunkisuunnitteluasia, mutta Siltakadulla on esim 2 pysäkiä 100 metrin välein peräkkäin mutta sitten on seuraavaan joka ennen palveli käteväti S-markettia on yli 500 m päässä sen jälkeen kun se siirrettiin puoleenväliin siltakatua ja Kirstintietä.

t. Rainer


Vilkkaasti liikennöidyn Siltakadun pysäkkipari on suunnittelun kukkanen. Bussipysäkki on rakennettu ajoradalle ja henkilöautoilla ei pääse ohitse. Parhaimmillaan toisena pysäkille jonottava bussi odottaa pari minuuttia turhaan kun välissä on puolen tusinaa henkilöautoa ja ajaminen pysäkkialueelle on estynyt.

Ja vielä huonommassa tapauksessa jonon takana on hälytysajossa oleva ambulanssi tai paloauto, jonka on kiltisti odotettava, että bussi saa matkustajat kasseineen kyytiin ja on valmis jatkamaan matkaansa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta HSL ei voi päättää, että osaan Espoota ajetaan kalliimmilla lipuilla kaukoliikennettä. Tai kalliimmalla lipulla metroja. HSL ei voi myöskään päättää, ettei metroa rakenneta kannattamattomana. Nämä asiat ovat Espoon kaupungin ratkaistavissa.

Tuo on kyllä ihan totta. Kaipa kyse lähinnä on siitä, että metron kustannukset on hakattu kiveen ja siihen päälle Espoolle ei jää kuin hiluja HSL:lle annettavaksi, joten Höseli yrittää niistä sitten kursia kokoon edes jotain koko loppukaupunkia varten.
 
Ja kyllä, asun juuri kaistaleella joka ulottuu Sunan koulusta Hösmärintielle joka on voinut käyttää linjaa 19 silloin kun 156 ei kulje.

t. Rainer

Kalliorinteen pysäkille, josta tulee menemään linjan 136 bussien lisäksi sunnuntaisin 6 ja arki-iltaisin 10 vuoroa tunnissa, on kävelymatkaa enintään 900 metriä, ja lisäksi Kirstintie 4:n pysäkille tulee myös olemaan hyvä tarjonta. Silloin kun linjan 136 bussi ei kulje sopivasti, ei kuitenkaan tarvitse odottaa puolta tuntia jos suostuu kävelemään jommalta kummalta pysäkiltä.

Muutamia rivitalovaltaisia alueita, joiden vierestä ei mene bussiliikenteen pääväylää:
  • Myllypuron puutaloaluetta palvelee yksi bussi 20 minuutin välein ja metroasemalle on noin kilometri.
  • Seilimäen länsiosasta menee bussi puolen tunnin välein, lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin tunnin välein. Muulle pysäkille on niin ikään noin kilometri.
  • Pyhäristiltä menee yksi bussi puolen tunnin välein ja muulle pysäkille on matkaa noin kaksi kilometriä.
  • Vallinojalle menee kolme bussia tunnissa, yksi linja tunnin välein ja yksi 30 min välein. Viikonloppuisin menee kaksi bussia tunnissa. Juna-asemalle on matkaa noin 2 km.

Sunan tilanne ei siis erikoinen, jos sitä verrataan sellaisiin rivitalovaltaisiin alueisiin, jotka eivät pääse hyötymään muualle kulkevasta bussiliikenteestä ja joihin ei ole raideliikennettä.

Linja 156 on nykyisin synkronoitu junaan, joten uskon että siihen pohjautuvalla linjalla 136 tehdään samoin, ja kannattaahan asiasta antaa palautetta kun aikataulujen laatiminen joskus aloitetaan.
 
Kalliorinteen pysäkille, josta tulee menemään linjan 136 bussien lisäksi sunnuntaisin 6 ja arki-iltaisin 10 vuoroa tunnissa, on kävelymatkaa enintään 900 metriä, ja lisäksi Kirstintie 4:n pysäkille tulee myös olemaan hyvä tarjonta. Silloin kun linjan 136 bussi ei kulje sopivasti, ei kuitenkaan tarvitse odottaa puolta tuntia jos suostuu kävelemään jommalta kummalta pysäkiltä.
Noita muilta pysäkeitä on hankala kävellä varsinkin Espoon keskuksesta poispäin tultaessa koska Kalliorinteen pysäkiltä johtava polku on keväisin ja syksyisin pimeä, kurainen ja täynnä lätäköitä, eikä ole mitään luiskaa tai portaita pysäkiltä Finnoontien ali johtavaan tunneliin, koska koko pysäkki ei ole alunperin rakennettu palvelemaan Sunaa, vaan ainoastaan Finnoontien toisella puolela olevaa Kaupunginkalliota. Sunalaiset toki käytävät sitä esim sunnuintaisin kun muuta ei ole, kun 156:n aikataulu on silloin täysin toivoton.

Kirstintien pysääkki on 200 m sivussa Sunantien risteyksestä josta olisi optimaalinen matka kotiin, ja siksi joutuu oikaisemaan kerrostalojen pihojen kautta ja naishenkilöt karttavat kulkea iltaisin Suvelan pahamaineissen "Satulinna" -pubin ohi joka on juuri pysäkin kohdalla.

Nämä asiat pitäisi laittaa kuntoon enennkuin liityntäliikenen alkaa, mutta luuletko että kaupunki tekee mitään?

Muutamia rivitalovaltaisia alueita, joiden vierestä ei mene bussiliikenteen pääväylää:
  • Myllypuron puutaloaluetta palvelee yksi bussi 20 minuutin välein ja metroasemalle on noin kilometri.
  • Seilimäen länsiosasta menee bussi puolen tunnin välein, lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin tunnin välein. Muulle pysäkille on niin ikään noin kilometri.
  • Pyhäristiltä menee yksi bussi puolen tunnin välein ja muulle pysäkille on matkaa noin kaksi kilometriä.
  • Vallinojalle menee kolme bussia tunnissa, yksi linja tunnin välein ja yksi 30 min välein. Viikonloppuisin menee kaksi bussia tunnissa. Juna-asemalle on matkaa noin 2 km.

Sunan tilanne ei siis erikoinen, jos sitä verrataan sellaisiin rivitalovaltaisiin alueisiin, jotka eivät pääse hyötymään muualle kulkevasta bussiliikenteestä ja joihin ei ole raideliikennettä.
Noista alueista niin Pyhäristi tulee saamaan linjauudistuksen yhteydessä 15 min vuorovälin Leppävaaran ja Tapiolan välillä päivisin ja iltaisin. Pyhäristi on muutenkin vauraampaa ok-aluetta jossa perheet omistavat 2 autoa ja harvemmin rakennettu kuin Suna. Pyhäristille on tarjottu jopa Jokeri-pikaraitiotietä mutta asukkaat ovat vastustaneet sitä. Mielestäni siinä olisi kohde jossa pitäis antaa asukkaille "sitä mitä he ovat tilanneet".

Vallinojan tilanteen tiedän koska asuin aikoinaan Korsossa. Sitä ei voi oikein millään mittarilla hyväksi kehua. Sekin on tosin hyvin hajanainen alue. Aikoinaan Vallinojalle luvattiin oma junaseisake pääradalle mutta sitä ei ole toteutettu jostain syystä.

Linja 156 on nykyisin synkronoitu junaan, joten uskon että siihen pohjautuvalla linjalla 136 tehdään samoin, ja kannattaahan asiasta antaa palautetta kun aikataulujen laatiminen joskus aloitetaan.

Nykyisin 156 kulkee klo 13-19:30 välillä (Kampista) enintään 20 minuutin välein, ja sitä toivoisin että 136:kin kulkisi eikä vain 30 min. Se mitä nykyinen suunnitelma ehdottaa on lähinnä nykyistä kesäaikataulua, joka on käyttökelvoton, mutta kesäisin pystyy onneksi kulkemaan polkupyörällä.

Se että näitä suunnitelmia täytyy nyt seurata suurennuslasila aina sitä mukaa kun ilmestyy aiheuttaa suurta vaivaa, tietysti jos tarpeeksi huomauttaa niin tilanne ehkä säilyy siedettävänä mutta itse kuvittelin että länsimetron käyttöönotto ei koske mitenkään rantaradan vartta, mutta nyt näyttää siltä että koskee. Miksei Espoo samalla pyydä HSL:ää lopettaa E-junilla liikennöinti, eihän sille riitä enää matkustajia kun bussitkaan jotka syöttää junaan ei kulje! Säästyisi silläkin rahaa!

[EDIT:]
Mun ehdotus olisi, että jos pysäkit Kalliorinteessä ja Sunan-Kirstintien risteyksessä olisivat paremmin saavutettavissa kävellen Sunasta/Sunaan päin, niin koko linja 136 voitaisiin poistaa suunnitelmista, koska ne sunalaiset jotka ovat menossa Matinkylään tai Olariin tai länsimetrolla jonnekin osaavat kävellä noille muille pysäkeille ja mennä niillä muilla busseilla.

Sensijaan ehdotan että laitettaisiin ajamaan ympyrälinja reittiä Espoon keskus-Suna-Tuomarila-Kirkkojärvi-Espoon keskus jolla olisi arkisin tasainen vuoroväli 20min. Koska se olisi ymyrälinja se tietäisi että n 10 minuutin välein kulkisi joku bussi oman oven edestä jompaakumpaa suuntaa kiertäen kohteeseen jonne on menossa, useimmilla se olisi Espoon keskus. Tällä tavalla Espoo säästäisi rahaa huomattavasti jonkun tyhjänpäiväisen 136 ajamisen sijaan.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Aikoinaan Vallinojalle luvattiin oma junaseisake pääradalle mutta sitä ei ole toteutettu jostain syystä.

t. Rainer

Onkin todella typerää, että seisaketta ei ole toteutettu, sillä se hidastaisi vain niiden matkaa jotka nousevat kyytiin Saviolta. Varmaan syynä on se, että seisakkeille vaaditaan hyvin raskasta rakennetta, sen sijaan että radan yli voisi kävellä ja laiturit tehtäisiin vaikka puusta. En ymmärrä ketä palvelee se ettei seisakkeita voida rakentaa koska niillä pitäisi olla 200 metriä pitkät leveät laiturit, alikulut, hissit ja katokset.
 
Takaisin
Ylös