Laajasalon raideyhteys

Tässä on sellainen vahva "kaksi kärpästä jne." -maku, mutta lopputulos on, ettei osuta kumpaankaan.

Jos metro pitää Laajasaloon saada, niin kyllä se kannattaa vetää ihan jostain muualta kuin Herttoniemestä. Esimerkiksi Skattalta, Krunasta tai Hakaniemestä. Herttoniemen kautta kiertäminen on juuri sitä muumilaaksojen kiertoa, jossa ei ole Laajasalon työmatkaliikenteen kannalta mitään järkeä.

Toisaalta jos metron kapasiteetti nähdään jonkinlaisena ongelmana, niin ratkaisu ei ole tuoda nykyiselle radalle lisäliikennettä, eli haaroittaa metron ruuhkaisinta osuutta myös 40K:n laajasalolaisen keskustayhteydeksi. Sehän toimii tavoitetta vastaan!

Jos Laajasaloon rakennetaan metro, niin realistiset vaihtoehdot ovat keskusta-Laajasalo-Santahamina tai jopa keskusta-Laajasalo-Vartiosaari-Itäkeskus. Jälkimmäinen auttaisi myös Itämetron ruuhkautumiseen.
 
Tuo ratikkasilta on kallis ja vanhentunut jo suunnitteluvaiheessa. Onko nyt niin, että toimiva joukkoliikenne liikennesuunnittelijoiden mielestä on sellainen, jossa autotonta jengiä kuljetetaan tuulisen selän yli raitiovaunulla, jotta he voivat vaihtaa Hakaniemessä Kehä III:n varteen ajaviin busseihin, jotka vievät työpaikoille?

No mun mielipide on, että se voi hyvinkin olla fiksua. Ratikoissa on ikkunat, joten se tuulisuus ei matkustajaan vaikuta mitenkään, ja satunnaiseen pisteeseen kehällä on geometrisestikin yleensä nopeampaa mennä säteen kautta kuin tangentiaalisesti. Ja se ratikka vie lopulta myös päärautatieasemalle, eli pääsee sieltä junallakin ja toisaalta myös Länsimetron suuntaan – ja jossain vaiheessa on kai tarkoitus, että ratikoita jatketaan Kehälle asti.

Niin ja sinne Kehä I:n itäpään suuntaan pääsee jatkossakin bussilla via Hertsika, eli tää silta on win-win. Otan tähän lainauksen parinkymmenen sivun takaa:

Suunnitellulla ratikalla ei onneksi pääse minnekään muualle kuin Kolmen Sepän patsaalle.

joukkoliikenne kartta.002.png
 
Veikkaanpa että tämäniltaisessa valtuuston kokouksessa siltahanke palautetaan jatkokäsittelyyn. Persut haluaa selvitettäväksi ainakin lauttavaihtoehtoa ja kokoomus haluaa silloille myös yksityisautot.
 
Veikkaanpa että tämäniltaisessa valtuuston kokouksessa siltahanke palautetaan jatkokäsittelyyn. Persut haluaa selvitettäväksi ainakin lauttavaihtoehtoa ja kokoomus haluaa silloille myös yksityisautot.
Viesti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta:

Pekka Sauri sanoi:
Helsinki: Kruunusiltojen palautusesitys kaatui kaupunginvaltuuston äänestyksessä 58-17. Keskustelu jatkuu.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:13 ----------

Edelleen:

Pekka Sauri sanoi:
Siis esitettiin, että hanketta ei tällaisenaan hyväksyttäisi, vaan palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi. Tämä hävisi, ja keskustelu jatkuu. Siis oli hankkeen kannalta hyvä.

Tämä siis väliaikatietona.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:16 ----------

Helsinki: Valt. Yrjö Hakasen (SKP) hylkäysesitys Kruunusillat-hankkeesta kaatui 63-6. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen.
 
Nyt tekis mieli mainita herran ja rouvan vuosi 2016 jonkunlaiseksi vedenjakajaksi. Tänä kesänä (täpärästi elokuun puolella) on päätetty toteuttaa Laajasalo ja Raide-Jokeri, ja vähän sitä ennen Hämeentie, joka on toki eri kokoluokan juttu, mutta kertoo asenteista. Laajasalo ja Raide-Jokeri yhteensä käsittääkseni suunnilleen tuplaavat Helsingin raitioverkon nykyisen ratapituuden. Lokakuussa varmistunee vielä Tampereen ratikka. Tietysti muutos asenteissa ja suunnittelussa on ollut valmisteilla ja nähtävissä jo pitkään, mutta aika reippaasti näitä rupes tulemaan kun vauhtiin päästiin.
 
Nyt kun Laajasalo päätettiin, niin on mielenkiintoista nähdä, miten nopeasti Kumpulanlaakso onnistuu. Periaatteessahan Pasila - Kalasatama - Merihaka olisi rakennettavissa hyvinkin nopeaan tahtiin.
 
Onnittelen Helsinkiä että vihdoin uskallettiin päättää tastä rohkeasta ja uraanuurtavasta ratkaisusta. :smile:

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 11:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:03 ----------

Nyt kun Laajasalo päätettiin, niin on mielenkiintoista nähdä, miten nopeasti Kumpulanlaakso onnistuu. Periaatteessahan Pasila - Kalasatama - Merihaka olisi rakennettavissa hyvinkin nopeaan tahtiin.
Eikö Kumpulanlaaksoon, Yliopiston alueelle pitänyt tulla se tiederatikka? Mihin se on unohtunut?

t. Rainer
 
Nämä hesarista siteeratut kertoimet ovat siis Laajasalossa 0,93 ja koko seudulla 0,8. Kuitenkin on selvää, että "koko seutu" sisältää ties mitä metsänpohjan omakotitaloaluetta jossa toteutuvat kertoimet ovat reippaasti alle 0,8. Hesarissakin osattiin myös mainita, että kantakaupungissa kertoimet ovat vielä Laajasaloakin korkeammat. Minä voisin väittää että Laajasalon kerroin on arvioitu alakanttiin mutta tyydyn toteamaan että ihan hyvällä läänillä mennään.

Hesarin kertoimista sen verran, että Laajasalon linjalla olisi laskelmien mukaan siis 37 000 nousua vuorokaudessa. Koko tämänhetkisellä raitiotieverkostolla nousuja on 200 000 saman lähteen mukaan, joten siihen nojaten pidän aika hurjana lukuna, että tuo nostaisi melkein viidenneksellä koko verkon nousuja. Minusta lukema ei ole uskottava.
 
Hesarin kertoimista sen verran, että Laajasalon linjalla olisi laskelmien mukaan siis 37 000 nousua vuorokaudessa. Koko tämänhetkisellä raitiotieverkostolla nousuja on 200 000 saman lähteen mukaan, joten siihen nojaten pidän aika hurjana lukuna, että tuo nostaisi melkein viidenneksellä koko verkon nousuja. Minusta lukema ei ole uskottava.

Tuo on siis käsittääkseni tilanteessa, jossa Laajasalon rakentamissuunnitelmat ovat toteutuneet. Saarella on nyt 17 000 asukasta ja suunnitteilla luemma 12 500 Kruunuvuorenrantaan ja 10 000 lisää muualle, eli yli tuplat nykytilanteeseen. Tuolloin pitäisi olla myös Kalasataman ja Hakaniemenrannan suunnitelmat toteutuneet, eli myös keskustan päässä on enemmän asukkaita ja matkakohteita. Korkeasaaren eläintarhalla oli viime vuonna yli puoli miljoonaa kävijää. 37 000 nousua on kyllä paljon, mutta ei se nyt ihan suhteettomalta vaikuta.
 
Hesarin kertoimista sen verran, että Laajasalon linjalla olisi laskelmien mukaan siis 37 000 nousua vuorokaudessa. Koko tämänhetkisellä raitiotieverkostolla nousuja on 200 000 saman lähteen mukaan, joten siihen nojaten pidän aika hurjana lukuna, että tuo nostaisi melkein viidenneksellä koko verkon nousuja. Minusta lukema ei ole uskottava.

Ei tuo nyt niin hurja luku ole. Esimerkiksi Korkeasaaressa oli vuonna 2015 523000 kävijää, jos noista vaikka 40 % käyttäisi ratikkaa eestaas (2 nousua per kävijä), siitä tulee keskimäärin 1200 nousua päivässä. Kun tuohon lukuun lisätään Merihaan (noin 2000 asukasta), Sompasaaren (ratikkapysäkin lähelle tulossa ehkä 2000 asukasta) ja Mustikkamaan matkustajat, niin varsinaisille Laajasalon puolen käyttäjille taitaa jäädä jonkin verran yli 30000 nousua vuorokaudessa. Kun Laajasaloon ollaan rakentamassa paljon lisää, eiköhän nousumäärät noille nurkille nouse.
 
Viimeksi muokattu:
No hyvä. Sitten kuitenkin loppujen lopuksi järki voitti Kruunusiltojen kanssa. Mutta toki tässä keskustelussa nostettiin esille asiallisiakin huolenaiheita. Kuten se, miten henkilöautoilla pääsee jatkossa Laajasalosta keskustaan. Oikeastaan minua hämmästyttää, ettei kukaan ole vielä maininnut loogisinta vaihtoehtoa: lauttayhteys henkilöautoille.
 
Laajasalon raitiolinjojen matkustajamääriä on vaikea arvioida. Oikeastaan Helsingissä ei kyetä arvioimaan mitään raitiolinjaston matkustajamääriä luotettavasti – esimerkiksi ysiratikan ennuste ylittyi roimasti, vaikka ennustetta tehtäessä käytetyt parametrit muuttuivat kaikki – huonompaan suuntaan. Alkuperäinen ennuste oli siis aivan päin mäntyä, ja se ennuste oli sentään helppo, korvasihan ysi jo olemassa olevan bussilinjan (pääosin) eikä siis varsinaisesti tuonut järjestelmään mitään uutta.

Jätkäsaaren raitiolinjastosta, siis siitä mikä nyt loppujen lopuksi on toteutumassa, ei kai silloin 2012 lopulta tehty edes mitään matkustajaennustetta. Sitähän oli pyöritelty vuosikausia ja väännetty virastoissa milloin mihinkin suuntaan. Mutta toteutuma: bussin vaihtuminen raitiovaunuksi kasvatti matkustajamääriä 352 %.

Se tiedetään nykytilanteesta, että kävelymatkan päässä raitiovaunupysäkeistä (nyt en muista, oliko tuo etäisyys 400 m vai mikä) asuu vähemmän ihmisiä kuin mikä on raitiolinjaston nousijamäärä arkisin. Siis jokainen ratikkapysäkin lähellä asuva käyttää ratikkaa ainakin kerran päivässä. Asia ei tietenkään ole noin suoraviivainen, ja Laajasalon tapauksessa on huomattava, etteivät linjat ole samanlaista korttelikaupungin jakeluliikennettä kuin nykyinen verkko, mutta jotain osviittaa tuosta saa.

Samoin tiedetään se, että matkustajamäärät heittelevät kohtuullisen lyhyessä ajassa kohtuullisen paljon, esimerkiksi nelosen matkustajamääristä on neljännes hävinnyt kymmenessä vuodessa, mikä ei ainakaan helpota ennustamista.

Lisäksi tiedetään laajasalolaisten nykyinen joukkoliikenteen käyttö. Sijaintiinsa nähden se käyttö on hurjan suurta, katsokaapa vain bussin 84 ja Yliskylän bussien vuorovälejä. Ei se kysyntä ainakaan heikkene siitä, että vaihdollinen keskustayhteys muuttuu vaihdottomaksi.

Väittäisin edellä olevan perusteella, että tuo arvioitu 37 000 on alakantissa, jos Laajasalon liikenne toteutuu siten kuin nyt on ajateltu (kaksi linjaa, Kaivokatu–Yliskylä ja Kolmikulma–Kruunuvuorenranta, vv 5 ja 10 min).
 
Se tiedetään nykytilanteesta, että kävelymatkan päässä raitiovaunupysäkeistä (nyt en muista, oliko tuo etäisyys 400 m vai mikä) asuu vähemmän ihmisiä kuin mikä on raitiolinjaston nousijamäärä arkisin. Siis jokainen ratikkapysäkin lähellä asuva käyttää ratikkaa ainakin kerran päivässä. Asia ei tietenkään ole noin suoraviivainen, ja Laajasalon tapauksessa on huomattava, etteivät linjat ole samanlaista korttelikaupungin jakeluliikennettä kuin nykyinen verkko, mutta jotain osviittaa tuosta saa.

Nykyisen raitioverkon toimintaa mallinnettaessa on huomioitava, että raitiolinjoista 400 metrin säteellä henkilöiden asuvien määrä on aika harhainen mittari. Hihasta ravistettuna 600 metrin säteellä lähimmästä raitiovaunupysäkistä on Helsingissä noin 150000 asukasta, noin 200000 työpaikkaa, noin 800000 neliömetriä liiketilaa ja paljon muuta toimintaa. Nuo kaikki generoivat liikennettä.

Kannattaa myös huomioida, että nykyisessä verkossa todella merkittävä osa raitioliikenteen matkustajista asuu kaukana raitioalueen ulkopuolella, käy töissä tai asioi alueella ja käyttää ratikkaa yhtenä osana matkaketjua, liityntänä. Toisaalta kun raitioverkkoa laajennetaan asuinpainoitteisille alueille, kuten Laajasaloon, siellä ei ole paljon muuta toimintaa.
 
Viimeksi muokattu:
^ Täysin totta. Toisaalta toisessa vaakakupissa on se, että Laajasalossa ja varsinkin Kruunuvuorenrannassa raitiovaunu tulee suhteellisesti ottaen olemaan paljon kilpailykykyisempi kuin mikään muu joukkoliikenneyhteys pk-seudulla. Se on ensisijaisesti oikoreitti, ei raitiovaunuyhteys. Vähän sama kuin jos Lauttasaaren siltaa saisi käyttää vain kevyt liikenne ja raitiovaunut, muuten joutuisi kiertämään Keilaniemen, Kuusi- ja Lehtisaaren kautta.

Tämän päivän Hesarissa oli aika katkeria kirjoituksia siltapäätöksestä. Kulosaarelaiset ry:n pj:lla oli iso-harmistus ja taskusta löytyi perinteinen verom_maksaja -kortti. Että käyttäkäähän helsinkiläiset päihdepalveluita/jäähalleja,/päivä/vanhustenhoitoa, koska te maksatte niistä, vai mitä nyt kirjoittikaan. Kimmo Oksasta taisi eniten sylettää, että autoilla ei pääse sillalle, joten rahan haaskausta.

Sinänsä kyllä pidin siitä, että HS:n siltaa koskevat uutiset olivat melko kriittisiä. Kyllähän asioista sopii ja pitää keskustella, siltakaan ei ole yksiselitteisesti hyvä tai paha, vaan siinä on puolia. Ongelma näissä keskusteluissa on tietysti se, että virkamiehet eivät halua julkisesti kertoa kaikkia syitä, miksi silta kannattaa. Santahamina tai Vartiosaari ovat melko arkoja aiheita ja niistä puhuminen kääntyisi helposti siltaa vastaan. Pk-seudun kuntien kilpailu veronmaksajista taas on aihe, josta pitää ihan naapurisuhteiden vuoksi olla hiljaa. Kyllähän Espoossa tiedetään, ihan turha provosoida. Avoimuudella on edelleen rajansa.
 
Takaisin
Ylös