Laajasalon raideyhteys

Pointtini oli se, että jos tavara- ja palveluliikenne seisoo ruuhkissa, elinkeinoelämä ja kaupunkilaiset kärsivät ainakin rahallisesti.
Tässähän on olennaista se, mistä ruuhka johtuu. Ruuhkaa eivät aiheuta tavara- ja palveluliikenne, vaan ainoastaan henkilöautot. Jos haluamme ruuhkattoman kaupungin, siellä pitää henkilöautoilu kieltää tai järjestää jollain muulla keinolla niin, ettei siellä haluta autoilla. Jälkimmäinen on aika haasteellista, koska autoilija haluaa autoilla aina. Siten käytännössä vain kieltäminen toimii. Sillä jo nytkin on niin, että kaikki ne kaupungin alueet, joilla ei ole autoja, ovat autoilulta kiellettyjä. Siis puistot, jalkakäytävät, torit, pihat jne.

Eli palataan siihen, millaisella liikennejärjestelmällä kaupunki suunnitellaan toimivaksi. Ja nimenomaan suunnitellaan. Ei kaupunki ole mitä se on sattumalta tai luonnon oikun vuoksi, vaan juuri siten kuin halutaan. Sekin on suunniteltu ja haluttu asia, että 1900-luvun alussa ja sitä aikaisemmin rakennettuihin kaupunkeihin päästetään autoja, vaikka kaupunkeja ei ole suunniteltu autoliikenteelle.

Kun tämä on ketju Laajasalon raitiotiestä, niin Kruunuvuorenranta on suunniteltu niin, että henkilöliikenne sieltä kantakaupunkiin hoituu raitiotiellä. Ja se on hyvä suunnitelma, kun myös kantakaupunki on alun perin suunniteltu toimimaan ilman autoilua. Eli Kruunuvuorenranta ja kantakaupunki toimivat hyvin yhteen. Siksi ei ole mitään tarvetta sille, että ratikkasillalla pitäisi voida ajaa autoilla myös. Ja tämän tietävät kaikki, jotka asunnon Kruunuvuorenrannasta hankkivat.

Mutta jos palataan harhakeskusteluun bulevardisoinneista ym., niin pitää tehdä uutta asumista siten, että se toimii yhteen kantakaupungin kanssa, jos halutaan, että uusi asuminen tukeutuu kantakaupunkiin. Silloin asuminen on fiksua aloittaa sijoittaa pääkatujen varsille = bulevardisointi. Erilaiset joutomaat tai rakennuskelvottomat alueet (kuten Malmin kentän alue) eivät edes sijaitse helposti laajennettavan joukkoliikenteen äärellä.

Ja kun näitä maa-alueita ihmettelee, niin pitää ymmärtää juurikin se, paljonko rakentaminen jollekin tyhjälle läntille maksaa. Kyläsaaren ja Arabianrannan väli on ja jää tyhjäksi, koska se on mutaa kuten Malmin kentän pohja. Vaikka alue on paljon lähempänä Kaivokatua kuin Malmi, rakentaminen ei kannata. Kun nykyinen Arabianranta oli rakennettu, tiedettiin tarpeeksi siitä, miten kallista kaupungin tekeminen pehmeikköön on. Sama taitaa olla tilanne Talin golfkentällä.

Antero
 
Tässähän on olennaista se, mistä ruuhka johtuu. Ruuhkaa eivät aiheuta tavara- ja palveluliikenne, vaan ainoastaan henkilöautot.

Tämä on aikamoinen yksinkertaistus. Kyllä kaupungissa ruuhkaa aiheuttavat myös tavara- ja palveluliikenne, bussit, raitiovaunut ja jopa kävelijät, ei ruuhka johdu vain henkilöautoista. Kyse on siitä kuinka paljon kapasiteettia käytettävissä suhteessa liikenteen määrään ja toki myös miten kapasiteettia jaetaan.

Tehokkaatkin kulkumuodot voivat ruuhkauttaa toisiaan, kun ne risteävät. Esimerkiksi se, että ratikat ja kävelijätkin ruuhkautuvat Kaivokadulla ei johdu henkilöautoista, vaan pitkälti siitä, että massiivinen kävelijämäärä ylittää erittäin vilkkaasti liikennöidyn raitiotien. Se, että Kaivokadulla kulkee henkilöautoja ei tuota perustilannetta muuten muuta kuin että niilläkin on ruuhkaa. Ruuhkaa toki voidaan hallita tai rytmittää liikennevaloilla, joiden taakse ruuhka muodostuu ja toki Kaivokadun ruuhka on kävelijöiden osalta varsin paikallinen ja aikasidonnainen.
 
Viimeksi muokattu:
Pointtini oli se, että jos tavara- ja palveluliikenne seisoo ruuhkissa, elinkeinoelämä ja kaupunkilaiset kärsivät ainakin rahallisesti.
Nyt on pahasti todellisuudesta vieraantunut kommentti. Helsinkiläinen realiteetti on se, että keskustan huoltotunneli on pahasti vajaakäytöllä, koska tavaraliikenne kulkee mieluummin maan päällä ruuhkissa kuin maan alla ruuhkattomassa tunnelissa.
 
Keskustan huoltotunneli on pahasti vajaakäytöllä, koska tavaraliikenne kulkee mieluummin maan päällä ruuhkissa kuin maan alla ruuhkattomassa tunnelissa.

Siitä, että keskustan huoltotunneli on vajaakäytöllä saamme kiittää Vihreiden liikennepolitiikkaa.

Kun huoltotunneli rakennettiin Vihreät asettivat rakentamisen ehdoksi, ettei siinä ole läpiajoa ja se rakennettiin sitten niin, että läpiajoon estyi. Läpiajoon soveltuva tunneli ei olisi maksanut paljonkaan enempää, mutta Vihreään moottoriliikenteen kurjistamispolitiikkaan se ei sopinut. Enää tunnelin muuttaminen läpiajoon ei taida järin helposti onnistua, kun turvallisuusrakenteita jätettiin tekemättä.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on pahasti todellisuudesta vieraantunut kommentti. Helsinkiläinen realiteetti on se, että keskustan huoltotunneli on pahasti vajaakäytöllä, koska tavaraliikenne kulkee mieluummin maan päällä ruuhkissa kuin maan alla ruuhkattomassa tunnelissa.

Kommenttini perustuu nimenomaan todellisuuteen, ruuhkia on myös muualla kuin keskustassa ja tänä vuonna enemmän kuin koskaan minun havaintovuosinani. Olen keskustellut lukuisten ammattikuljettajien kanssa (bussi, rekka, maansiirto, paku jne) ja myös asennustyötä tekevien pakulla liikkuvien duunarien kanssa. Kaikkien havainnot ovat yhtäpitäviä, ruuhkautuminen on tärvellyt aikataulut ja työpäivää on jopa pitänyt jakaa useaan osaan. (Koska pitää esim hakea lapset päiväkodista ja sitten puolison tultua omasta työstään kotiin on ollut pakko mennä takaisin töihin, koska ruuhkien vuoksi ei ehtinyt hoitaa sovittuja töitä.)
 
Siitä, että keskustan huoltotunneli on vajaakäytöllä saamme kiittää Vihreiden liikennepolitiikkaa.

Kun huoltotunneli rakennettiin Vihreät asettivat rakentamisen ehdoksi, ettei siinä ole läpiajoa ja se rakennettiin sitten niin, että läpiajoon estyi. Läpiajoon soveltuva tunneli ei olisi maksanut paljonkaan enempää, mutta Vihreään moottoriliikenteen kurjistamispolitiikkaan se ei sopinut. Enää tunnelin muuttaminen läpiajoon ei taida järin helposti onnistua, kun turvallisuusrakenteita jätettiin tekemättä.

Kyllähän sen läpiajaa. Toki läpiajoa on hankaloitettu oikaisutarkoituksessa, eli että huoltotunneli ei ole järin näppärä, jos ei varsinaisesti ole tunnelin varrelle asiaa. Mutta Kaisaniemestä pääsee Ruoholahteen ja päinvastoin.

Tarkoitin kuitenkin tunnelin kapasiteettia tavara- ja huoltoliikenteessä. Sitä ei käytetä, koska Helsingissä on näppärämpää ajella maan pinnalla, pysäköidä huolto/jakeluauto jalkakäytävälle ja hoitaa tavarantoimitukset/huollot siten. Sen vuoksi on mielestäni melko harhaista pelotella bulevardien aiheuttavan kalliiksi käyviä ruuhkia tavaraliikenteelle.
 
Tarkoitin kuitenkin tunnelin kapasiteettia tavara- ja huoltoliikenteessä. Sitä ei käytetä, koska Helsingissä on näppärämpää ajella maan pinnalla, pysäköidä huolto/jakeluauto jalkakäytävälle ja hoitaa tavarantoimitukset/huollot siten. Sen vuoksi on mielestäni melko harhaista pelotella bulevardien aiheuttavan kalliiksi käyviä ruuhkia tavaraliikenteelle.

Minusta tuntuu, että aliarvioit huoltotunnelin merkitystä, siitä on kuitenkin pääsy eri kauppakeskuksiin ja isoihin liiketaloihin, joissa lienee ehkä 3/4 osaa ydinkeskusta-alueen myymäläpinta-alasta. Ilman huoltotunnelia jakeluautoja pyörisi ydinkeskustassa selvästi enemmän.

Toki se, että kadunvarsiliikkeiden logistiikka on hyvin tehotonta tarkoittaa jakeluautoja pyörii yhä alueella paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta tuntuu, että aliarvioit huoltotunnelin merkitystä, siitä on kuitenkin pääsy eri kauppakeskuksiin ja isoihin liiketaloihin, joissa lienee ehkä 3/4 osaa ydinkeskusta-alueen myymäläpinta-alasta. Ilman huoltotunnelia jakeluautoja pyörisi ydinkeskustassa selvästi enemmän.

Toki se, että kadunvarsiliikkeiden logistiikka on hyvin tehotonta tarkoittaa jakeluautoja pyörii yhä alueella paljon.

Ei tässä nyt ole mistään arvioinneista kyse, vaan huoltotunneli on vajaakäytöllä, se on fakta. Kaupunki on jopa selvittänyt asiaa, haastatellut kiinteistönomistajia ja muita asianosaisia jne. Selvitys oli ainakin joku aika sitten verkossakin luettavana. Kapasiteettia olisi paljon enempään, mutta kaikki huoltotunnelin varrella olevat kiinteistöt eivät halua liittyä ja nekin, jotka ovat liittyneet, eivät täysimääräisesti käytä, vaan tavarantoimituksia hoidetaan edelleen myös pinnalla.

Samaan aikaan täällä maalaillaan uhkakuvia, että elinkeinotoiminta näivettyy, kun jakeluautot seisovat ruuhkissa. Eivät ole tästä maailmasta ne väitteet, kun kaikkein ruuhkaisimmassa osassa kaupunkia ei varta vasten kaivettu tunneli kelpaa.

Tämä on ihan absurdia. Jakeluliikenne pelaa huomattavasti Helsinkiä isommissa ja ruuhkaisemmissa kaupungeissa. A) Aika pieni osa jakelusta tarvitsee ylipäänsä suorittaa päiväsaikaan. B) Liksat tai muut kulut eivät ole logistiikassa niin kovia, että ruuhkassa seisomisilla ylipäänsä olisi mitään väliä.

Tämä oli mun osalta tässä. Tämä on niin internettiä, että heitetään joku tuulesta temmattu väite vailla mitään siteitä todellisuuteen ja saadaan siitä keskustelu aikaan. Ei olisi pitänyt edes lähteä.
 
Ei tässä nyt ole mistään arvioinneista kyse, vaan huoltotunneli on vajaakäytöllä, se on fakta. Kaupunki on jopa selvittänyt asiaa, haastatellut kiinteistönomistajia ja muita asianosaisia jne. Selvitys oli ainakin joku aika sitten verkossakin luettavana. Kapasiteettia olisi paljon enempään, mutta kaikki huoltotunnelin varrella olevat kiinteistöt eivät halua liittyä ja nekin, jotka ovat liittyneet, eivät täysimääräisesti käytä, vaan tavarantoimituksia hoidetaan edelleen myös pinnalla.

Tästä huoltotunnelin käyttöhaluttomuudesta olen samaa mieltä.

Samaan aikaan täällä maalaillaan uhkakuvia, että elinkeinotoiminta näivettyy, kun jakeluautot seisovat ruuhkissa. Eivät ole tästä maailmasta ne väitteet, kun kaikkein ruuhkaisimmassa osassa kaupunkia ei varta vasten kaivettu tunneli kelpaa.

Tämä on ihan absurdia. Jakeluliikenne pelaa huomattavasti Helsinkiä isommissa ja ruuhkaisemmissa kaupungeissa. A) Aika pieni osa jakelusta tarvitsee ylipäänsä suorittaa päiväsaikaan. B) Liksat tai muut kulut eivät ole logistiikassa niin kovia, että ruuhkassa seisomisilla ylipäänsä olisi mitään väliä.

Tämä oli mun osalta tässä. Tämä on niin internettiä, että heitetään joku tuulesta temmattu väite vailla mitään siteitä todellisuuteen ja saadaan siitä keskustelu aikaan. Ei olisi pitänyt edes lähteä.

Jakeluliikenne on vain osa elinkeinoelämän tarvitsemista liikennepalveluista.

A) Joihinkin kohteisin on toimitettava tavaraa monta kertaa päivässä, sitä tavaraa ei välttämättä edes ole ollut vielä yöllä.

B) Tottakai ruuhkassa seisomisella on väliä. Kalustolla ehditään suorittaa vähemmän työtehtäviä ja kuskin liksa juoksee. Lisääntyneet kustannukset siirtyvät kuljetushintojen kautta kuluttajien maksettavaksi.
 
Missähän määrin Rautava mahtaa puhua omiaan ja missä määrin totta, kun sanoo, että Laajasalon ratikka vie Kaisaniemenkadulta kaksi autokaistaa? HS: http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005049361.html

Sinänsä olisi kyllä ehdottomasti tarpeellista saada Kaisaniemenkadulle kunnolliset ratikkakaistat, mutta siitä tilasta kilpailee aika moni muukin.
 
https://yle.fi/uutiset/3-9906863 sanoi:
Vihreät ja Vasemmistoliitto näyttävät ainakin saaneen omansa neuvoteltua, sillä nyt päättyneissä neuvotteluissa päätettiin myös muun muassa, että itäisessä Helsingissä sijaitsevan Vartiosaaren rakentamissuunnitelmat keskeytetään. Helsingin viime vuonna päätetyssä yleiskaavassa Vartiosaareen on kaavoitettu asuntoja jopa 7 000 asukkaalle. Nyt rakennussuunnitelmat keskeytetään.

– Vartiosaaren rakentaminen ei ole mielestämme järkevää. Jo rakennettujen alueiden tiivistäminen on tällä hetkellä tärkeämpää. Vartiosaaresta tulisi bussinperälähiö. Mielestämme Vartiosaari toimii paremmin puistona, ja sinne pääsyä pitäisi erityisesti kehittää, sanoo Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Eipä tule sitten toistaiseksi Vartiosaareen asutusta eikä ratikkaa. Mutta onkohan Otsoa siteerattu tässä oikein? Bussinperälähiö antaisi ymmärtää, että jossain on jo sovittu, ettei ratikkaa siinäkään tapauksessa tulisi, että asuinalue olisi rakennettu. Se on tietysti mahdollista, mutta ennemmin luulisin, että Otso on puhunut pussinperästä.
 
Mutta onkohan Otsoa siteerattu tässä oikein? Bussinperälähiö antaisi ymmärtää, että jossain on jo sovittu, ettei ratikkaa siinäkään tapauksessa tulisi, että asuinalue olisi rakennettu. Se on tietysti mahdollista, mutta ennemmin luulisin, että Otso on puhunut pussinperästä.
Melko varmasti juuri näin, en ainakaan ole koskaan kuullut puhuttavan bussinperistä tämmöisessä yhteydessä. Toimittaja on vain tulkinnut asian "joukkoliikennelähtöisesti".
 
Käväisin torstaina Raidejokerin vaunun esittelytilaisuudessa Kaapelitehtaalla. Siellä oli Kruunusilta-raitioprojektista vastaavia henkilöitä esittelemässä omaa hankettaan. Kyseiseltä porukalta kuulin semmosta uutta tietoa, että viime vuoden loppupuolella on päätetty, että Haakoninlahden linja aijotaan ajaa 35-metrisellä kaksisuuntakalustolla kuten Yliskylän linjakin ja päätepysäkiksi tulee Rautatieasema. Haaralle ei kuitenkaan tule valmiutta ajaa 45-metrisillä vaunuilla kuten Yliskylän haaralle ja kääntösilmukka tehdään silti.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös