Tosiaan niiden jokerivalojen toimivuus ei ole minua vakuuttanut. Esim. Simonkadun pysäkin valot eivät toimi, kun TLL:n Säffleissä ei ole helmiä. Tai linjan 55 autoissa. Tms. Raitiovaunulla ne puolestaan toimivat jo ennenkuin vaunu on edes pysähtynyt pysäkille. Valot ovat punasella ja hetken kuluttua hermoheikot autoilijat kurvaavat lähtevän vaunun eteen. (Jos ovat edes ymmärtäneet, että valot ovat yksiselitteisesti ehdoton pysähdyskäsky. Sitä harva tuntuu tietävän. Sen vuoksi jokerilla olevat valotkin muutettiin vilkkuvista kiinteiksi, että edes jotkut ymmärtäisivät pysähtyä). Jos puolestaan helmin askellus on pielessä, valot vilkkuvat väärään aikaan.
Viikintien, Pihlajamäentien ja Maaherrantien rautatiellä halkaistu kiertoliittymä / varoitusvaloilla varustettu joukkoliikenneväylän risteys. (Monelle autoilijalle täysin mahdoton kokonaisuus hahmotettavaksi). On hyvä paikka seurata jokerivalojen toimintaa. Läheltäpititilanteita sattuu vähän väliä, kun harva ymmärtää mitä valot merkitsevät, tai kenellä on etuajo-oikeus. Valothan toimivat silmukalla, joka toimii myös henkilöautolla (joka on ohittanut ajoneuvolla ajo kielletty -merkin ja ei koske linja-autoja -lisäkilven). Tosin vika ei ole pelkästään autoilijoissa. Itse valot toimivat silloin suunnitellusti, kun yksi linja-auto kulkee kerrallaan, tai ne kohtaavat valoissa. Muuten valot toimivat väärin. Valot kun näyttävät vilkkukeltaisia ja kiinteitä punaisia juuri yhdelle autolle suunnitellun ajan.
Paras tilanne syntyy, kun kaksi 550:aa kulkee peräkkäin noin 100-150m välein. Tällöin valot näyttävät ensimmäiselle autolle oikein, mutta kun seuraava auto tulee "liian aikaisin" silmukan kohdalle, valot eivät venytä punaisia, vaan ymmärtävät, että sama valokierto on toteutettava uudestaan. Silloin siis ensimmäinen 550 menee läpi punaisten loistaessa, mutta seuraava ehtii juuri silloin kun valot ovat pari sekuntia pimeinä. Jälkimmäisen auton mentyä tulee sen tilaama toinen valokierto, eli keltaiset ja punaiset loistavat, kun mitään ei kulje.
Näidenkin syiden vuoksi olen vakuuttunut, että varoitusvilkut eivät ole hintansa väärti, kun ne usein toimivat väärin tai eivät ollenkaan. Siksi olen puomien ja toimivien tasoristeysvalojen kannalla. Tähänmennessä parhaimman jalankulkijoiden varoituslaitteiden toteutuksen olen nähnyt Norrköpingissä. Siellä varoitusvalot toimivat ja kello soi vain silloin kun raitiovaunu tai (Huom!) bussi ohitti. Ei siis kuten täkäläiset varova-valot, jotka käyvät miten sattuu.