Laajasalon raideyhteys

Tähän heti vahvistus: Jokerivalot maksavat noin kolmasosan normaaleista liikennevaloista.

Johtuukohan se siitä, että asennus on yksinkertaisempi? Valothan eivät tarvitse yhteyttä liikenteenjohtokeskukseen, koska ne toimivat langattomalla yhteydellä, ja jotka itse bussin lähetin laukaisee. Virtakaapelointi riittää. Vai?
 
Johtuukohan se siitä, että asennus on yksinkertaisempi? Valothan eivät tarvitse yhteyttä liikenteenjohtokeskukseen, koska ne toimivat langattomalla yhteydellä, ja jotka itse bussin lähetin laukaisee. Virtakaapelointi riittää. Vai?

Eiköhän suurin säästö synny siitä, että jokerivalot eivät tarvitse induktiosilmukoita. Suomessa käytössä olevat liikennevalot perustuvat asfaltin alle kaivettuihin induktiosilmukoihin, joita sijoitetaan tyypillisesti useita kappaleita joka tulosuunnalle.

Jokerivaloissa tällaisille ei ole tarvetta, koska autoliikenteestä ei olla kiinnostuneita ja bussit kertovat saapumisestaan lähettämällä radiosignaalin ohjauskojeelle (tämä perustuu käytännössä GPS-paikannukseen yhdistettynä pyöränkulun mittaamiseen).

Veikkaisin, että yhteys liikenteenohjauskeskukseen kuitenkin järjestetään myös jokerivaloille, mutta tästä en ole varma.
 
Eiköhän suurin säästö synny siitä, että jokerivalot eivät tarvitse induktiosilmukoita. Suomessa käytössä olevat liikennevalot perustuvat asfaltin alle kaivettuihin induktiosilmukoihin, joita sijoitetaan tyypillisesti useita kappaleita joka tulosuunnalle.

Jokerivaloissa tällaisille ei ole tarvetta, koska autoliikenteestä ei olla kiinnostuneita ja bussit kertovat saapumisestaan lähettämällä radiosignaalin ohjauskojeelle (tämä perustuu käytännössä GPS-paikannukseen yhdistettynä pyöränkulun mittaamiseen).

Tällä hetkellä jokerivalot kyllä perustuvat juuri näihin induktiosilmukoihin, miten lie sitten joskus...
 
Siinäpä kelpo tapa saada HELMI toimimaan justiinsa eikä sinne päin: Jokeri-valot suoraan kiinni HELMIin ja vaikutusvaltaiset autoilijat kyllä valittavat painavasti kun homma ei toimi. Toisin kuin matkustajat.
 
Pidän erittäin huonona vaihtoehtona yhdistettyä ratikka- ja bussikaistaa koirasaarentiellä.

Radan sijoittaminen kadun keskelle oli kuitekin Jokerissa TTK:n ensisijainen suositus. Yhdistettyjä kaistoja ei pääsääntöisesti suositeltu Koirasaarentien liikennetiheyksille. Pakko ei ole yhdistettyä kaistaa tehdäkään koko matkalle, koska bussiliikennettä on Yliskylästä lukien korkeintaan Gunillantien risteykseen asti. Linja 88 ei käyttäne keskikaistoja lyhyellä yhteisellä osuudella Kruunuvuorenrannassa.

Avoradan tekeminen on periaatteessa mahdollista rannasta Gunillantielle asti. Käytännössä se ei ole aivan helppoa, koska koko nykyinen radanrakentaminen ja radanhuolto on orientoitu kumipyörille. HKL:n omakaan ratatuotanto ei siis aivan helpolla taivu muihin ratkaisuihin. Pölkkyrata ei myöskään välttämättä toteuta kadulle asettuja ulkonäkötoiveita.

Bulevardiasiassa on kyse pitkälti siitä, ettei Kruunuvuorenrantaa haluta nähdä kaupunkirakenteellisesti lähiönä, vaan korkeamman statuksen alueena. En ole itsekään vakuuttunut, että rautatieulkoasua kannattaisi lähteä kokeilemaan juuri täällä.
 
Pölkkyrataa ei ole pakko tehdä avoratana, vaan se voidaan kattaa ruoholla esim. käyttäen kiskon juureen asennettavia elementtejä.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä hetkellä jokerivalot kyllä perustuvat juuri näihin induktiosilmukoihin, miten lie sitten joskus...
Onko tosiaan näin?
Suunnitelmissa oli, että bussi lähestyessään valoja lähettää lähettää etuuspyynnön niin tavallisiin kuin jokerivaloihin. Ja päästyään riittävän pitkälle lähettää etuuskuittauksen. Ja jos bussi on etuajassa, etuudet eivät toimi.

---------- Viesti lisätty kello 21:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:34 ----------

Pölkkyrataa ei ole pakko tehdä avoratana, vaan se voidaan kattaa ruoholla esim. käyttäen kiskon juureen asennettavia elementtejä.
Onhan Hesassa ollut pölkkyrataa viime aikoihin asti. Mahtoiko osuus Munkkiniemen puistotiellä olla viimeinen. Tänä vuonna se kuitenkin hoideltiin pois.
Mutta eihän siellä pölkkyjä näkynyt. Niiden yläosat olivat maan tasalla ja jopa näkymättömissä. No vignolit tai jopa phoenixit (kiskoja) toki nousivat korkeutensa verran maanpinnan yläpuolelle. Mutta ei sellainen mitenkään haittaa kumipyörillä tapahtuvaa radanhoitoa.
 
Onhan Hesassa ollut pölkkyrataa viime aikoihin asti. Mahtoiko osuus Munkkiniemen puistotiellä olla viimeinen. Tänä vuonna se kuitenkin hoideltiin pois.

Ne kiskot, jotka Puistotiellä nyt vaihdettiin, oli perustettu suoraan soraan (ilman betonikakkua). Mun mielestä purkuvaiheessa ei näkynyt ratapölkkyjä. Kiskot oli myös kiinnitetty toisiinsa elementeiksi, mikä kai tekee pölkyistä tarpeettomia.

1992-1993 Puistotieltä purettiin aitoa pölkkyrataa, vignol-kiskotettua, ja sen jälkeen sitä ei ole täällä päin ollut.

Mun muistaakseni koko Puistotien kiskotus uusittiin tuolloin 1992-1993, ja olen ihmetellyt, miksi suoralla osuudella vaihdetaan kiskot näin tiheästi. Nurmiradan rakentaminen on kiva juttu, mutta edellyttikö se tosiaan kiskojen uusimista (edellinen koepätkä, Helsingin ensimmäinen, tehtiin vaan ottamalla soraa pois ja laittamalla multaa ja kivet tilalle)? Vai onko nurmikiveyksen tekeminen niin kallista, että kannatti ottaa kiskot pois ettei tarvitse 15 vuoden kuluttua purkaa nurmikiveä kiskon uusimisen yhteydessä? Vai oliko kiskot menneet näin nopeasti huonoon kuntoon?
 
Ne kiskot, jotka Puistotiellä nyt vaihdettiin, oli perustettu suoraan soraan (ilman betonikakkua). Mun mielestä purkuvaiheessa ei näkynyt ratapölkkyjä. Kiskot oli myös kiinnitetty toisiinsa elementeiksi, mikä kai tekee pölkyistä tarpeettomia.
No niin! Minulta on yksi vaihe tuolla sitten jäänyt kokonaan noteeraamatta.:oops:
Sellaisen jostain luin, että termi nurmirata on muutettu termiksi viherrata.
 
Tosiaan niiden jokerivalojen toimivuus ei ole minua vakuuttanut. Esim. Simonkadun pysäkin valot eivät toimi, kun TLL:n Säffleissä ei ole helmiä. Tai linjan 55 autoissa. Tms. Raitiovaunulla ne puolestaan toimivat jo ennenkuin vaunu on edes pysähtynyt pysäkille. Valot ovat punasella ja hetken kuluttua hermoheikot autoilijat kurvaavat lähtevän vaunun eteen. (Jos ovat edes ymmärtäneet, että valot ovat yksiselitteisesti ehdoton pysähdyskäsky. Sitä harva tuntuu tietävän. Sen vuoksi jokerilla olevat valotkin muutettiin vilkkuvista kiinteiksi, että edes jotkut ymmärtäisivät pysähtyä). Jos puolestaan helmin askellus on pielessä, valot vilkkuvat väärään aikaan.

Viikintien, Pihlajamäentien ja Maaherrantien rautatiellä halkaistu kiertoliittymä / varoitusvaloilla varustettu joukkoliikenneväylän risteys. (Monelle autoilijalle täysin mahdoton kokonaisuus hahmotettavaksi). On hyvä paikka seurata jokerivalojen toimintaa. Läheltäpititilanteita sattuu vähän väliä, kun harva ymmärtää mitä valot merkitsevät, tai kenellä on etuajo-oikeus. Valothan toimivat silmukalla, joka toimii myös henkilöautolla (joka on ohittanut ajoneuvolla ajo kielletty -merkin ja ei koske linja-autoja -lisäkilven). Tosin vika ei ole pelkästään autoilijoissa. Itse valot toimivat silloin suunnitellusti, kun yksi linja-auto kulkee kerrallaan, tai ne kohtaavat valoissa. Muuten valot toimivat väärin. Valot kun näyttävät vilkkukeltaisia ja kiinteitä punaisia juuri yhdelle autolle suunnitellun ajan.

Paras tilanne syntyy, kun kaksi 550:aa kulkee peräkkäin noin 100-150m välein. Tällöin valot näyttävät ensimmäiselle autolle oikein, mutta kun seuraava auto tulee "liian aikaisin" silmukan kohdalle, valot eivät venytä punaisia, vaan ymmärtävät, että sama valokierto on toteutettava uudestaan. Silloin siis ensimmäinen 550 menee läpi punaisten loistaessa, mutta seuraava ehtii juuri silloin kun valot ovat pari sekuntia pimeinä. Jälkimmäisen auton mentyä tulee sen tilaama toinen valokierto, eli keltaiset ja punaiset loistavat, kun mitään ei kulje.

Näidenkin syiden vuoksi olen vakuuttunut, että varoitusvilkut eivät ole hintansa väärti, kun ne usein toimivat väärin tai eivät ollenkaan. Siksi olen puomien ja toimivien tasoristeysvalojen kannalla. Tähänmennessä parhaimman jalankulkijoiden varoituslaitteiden toteutuksen olen nähnyt Norrköpingissä. Siellä varoitusvalot toimivat ja kello soi vain silloin kun raitiovaunu tai (Huom!) bussi ohitti. Ei siis kuten täkäläiset varova-valot, jotka käyvät miten sattuu.
 
Tällä hetkellä jokerivalot kyllä perustuvat juuri näihin induktiosilmukoihin, miten lie sitten joskus...

Tämähän mielenkiintoista. Kun niissä busseissa kuitenkin on paikannus ja radiolähetin (käytetään ainakin normaaleissa liikennevaloissa etuisuuksien toteuttamiseen), niin ihmetyttää, miksei sitä käytettäisi myös jokerivaloissa. Asiahan on tietysti helppo tarkastaa, senkin hommaa bussin ja menee kokeilemaan, saako sillä etuuden. Induktiosilmukkahan ei eri busseja erottele :)
 
Kun niissä busseissa kuitenkin on paikannus ja radiolähetin (käytetään ainakin normaaleissa liikennevaloissa etuisuuksien toteuttamiseen), niin ihmetyttää, miksei sitä käytettäisi myös jokerivaloissa.

Jokerivaloja käytetään myös linjoilla, joilla ei ole paikannusta.
 
Valot ovat punasella ja hetken kuluttua hermoheikot autoilijat kurvaavat lähtevän vaunun eteen. (Jos ovat edes ymmärtäneet, että valot ovat yksiselitteisesti ehdoton pysähdyskäsky. Sitä harva tuntuu tietävän. Sen vuoksi jokerilla olevat valotkin muutettiin vilkkuvista kiinteiksi, että edes jotkut ymmärtäisivät pysähtyä).

Itse asiassa jokerivalothan eivät ole ehdoton pysähtymiskäsky. Esimerkiksi mainitussa Viikin tiedepuiston liikenneympyrässä linja-autojen ajoreitti on merkitty väistämisvelvolliseksi varoituskolmioin Pihlajamäentien liikenteeseen nähden, ja kun edelleen otetaan huomioon vuoden 2000 sittemmin tarkistettu poikkeuslupa ns. jokerivaloista (http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jokerivalot/poikkeuslupa.asp), huomataan, ettei kyseinen liikennevalojärjestely ole täysin yhdenmukainen sen säädännön suhteen, mitä liikennevaloista on annettu.

Väistämisvelvollisuus siis edelleen säilyy muun liikennettä ohjaavan esimerkiksi liikennemerkistön mukaisena.

Tämän vuoksi linja-autonkuljettajia onkin aikanaan ohjeistettu oikeaan toimimiseen jokerivaloissa; esim. http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jokerivalot/kuljettajaohje.asp .

Ymmärtääkseni onnettomuuksilta jokerivaloissa on pääosin vältytty (?).
 
Jokeri-valot toimivat jokeri-bussin 550 reitillä sekä kelailmaisimia tulevan ajoneuvoilmaisun että Helmi-laitteelta saatavan etuuspyynnön mukaan. Kelailmaisimia käytetään Viikin jokerivaloissa, koska joukkoliikennekatua käyttävät myös sellaiset linjat, joilla ei ole Helmiä käytössä. Lisäksi liittymän liikenneympäristö on sen verran monimutkainen, että liikennevalo-ohjaus on tarpeellista myös helmittömien bussien saapuessa liittymään.

Helmi-laitteelta tulevalla etuuspyynnöllä ohjataan Oulunkyläntien ja Maaherrantien risteyksessä sekä Viikintien ja Viilarintien risteyksessä olevia jokeri-valoja.

Mielestäni jokeri-valojen tehokkuus on riittävän hyvä edellä mainituissa kohteissa ja ne takaavat bussille esteettömän kulun. Jokeri-bussia ajaneenakin koen, että valot toimivat luotettavasti. Havaintojeni mukaan jokeri-valot toimivat hyvin myös kahden linja-auton saapuessa risteykseen peräkkäin, toisin kuin nimimerkki GT8N kirjoitti.

Jokeri-valoja tulisi rakentaa lisää kohteisiin, joissa linja-auto saapuu väistämisvelvollisena risteykseen. Yksi tällainen kohde olisi Otaniemessä Otaniementien ja Vuorimiehentien risteys.
 
Raitiovaunulla ne puolestaan toimivat jo ennenkuin vaunu on edes pysähtynyt pysäkille. Valot ovat punasella ja hetken kuluttua hermoheikot autoilijat kurvaavat lähtevän vaunun eteen.

Enpä ole huomannut tuota itse. Kyllä ovat aina olleet pimeinä kun olen pysäkille saapunut - ellei ole toisen suunnan vaunu tulossa samaan aikaan. Keltainen alkaa vilkkua melko pian ovien avaamisen jälkeen, mikä on ok, punainen saattaa tulla liian aikaisin siinä tapauksessa että pysähdys venähtää, mutta nopealla pysähdyksellä punaista tulee tolppaan juuri muutama sekunti ennen liikkellelähtöä.

Näidenkin syiden vuoksi olen vakuuttunut, että varoitusvilkut eivät ole hintansa väärti, kun ne usein toimivat väärin tai eivät ollenkaan. Siksi olen puomien ja toimivien tasoristeysvalojen kannalla.

Minusta Jokeri-valot ovat täysin oikea ratkaisu, ainoat ongelma liittyvät siihen, miten niille saadaan hyvä tieto vaunun saapumisesta. Sama ongelma koskee kaikkia valoetuuksia, kun helmi/liva ei saa tarkkaa, jatkuvaa tietoa vaunun kulusta, vaan seuranta perustuu pisteiden seuraamiseen. Erittäin pystyvä tietojärjestelmä on siis tehty tahallaan matkimaan iduktiotunnistimien heikkoutta. Pysäkiltä lähtemisen ennustamisessa taas on jätetty ottamatta käyttöön kuljettajan arviointikyky, eli nappi jolla kuljettaja antaa systeemille tiedon lähtövalmiudesta. Myös vanhat epätarkat GPS-paikantimet ovat kiusanneet systeemin toimintaa. Epätarkan GPS:n takia on jouduttu turvautumaan vielä epätarkempaan odometriin, joka aiheuttaa usein virheitä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös