Mitäs jos jonkun Lahdentien suunnan vuoroista kääntäisi Hakaniemen sijasta Kalasataman kautta Kulosaareen? Esimerkiksi h73.
Laajasalon raideyhteys
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
Mietin itsekin jonkin Kalasataman linjan jatkamista sillan yli Kulosaareen, mutta sellainen ei korvaa 16:n suoraa yhteyttä keskustaan.
Metron tunnelointi Kulosaaressa on aika mielenkiintoinen ajatus, sillä kurvit ja pystygeometria tuntuisivat aika tiukalta jos saaren keskelle pitäisi mennä. Varmaan Herttoniemikin menisi siinä samalla tunneliin.
Metron tunnelointi Kulosaaressa on aika mielenkiintoinen ajatus, sillä kurvit ja pystygeometria tuntuisivat aika tiukalta jos saaren keskelle pitäisi mennä. Varmaan Herttoniemikin menisi siinä samalla tunneliin.
- Liittynyt
- 26 Kesäkuu 2008
- Viestit
- 546
Koska 15 tulee ymmärtääkseni jäämään Jätkäsaaren raitiotien valmistumisen jälkeen henkiin Salmisaaren joukkoliikenneyhteytenä, yksi mahdollinen ratkaisu olisi yhdistää nykyisen 16:n itäpää ja tulevan 15:n länsipää uudeksi linjaksi reitillä Salmisaari-Hakaniemi-Herttoniemi. Näin säilyisi 16:n keskusta-yhteys Kulosaaresta ja 15 ei olisi tulevaisuudessa nykyisen kaltainen tynkälinja.
Ei tuo 16 ja 15 yhdistäminen hassumalta kuulosta. Ja jos se silta on bussiliikennekelpoinen ja sinne myös mahtuu jokunen bussi sekaan, eli vuoroväli ei ole kovin tiheä, niin voisihan se 16 ajaa Mustikkamaan kautta siltaa Krunikkaan ja siitä edelleen Pohjoisrannan kautta johonkin. Saisi tehtyä myös näppärän vaihdon ratikkaan.
Pitkän tähtäimen ratkaisu on kyllä minusta nostaa 58 kiskoille ja koukata vähän etelämpää Kulosaaressa (korvaisi myös ainakin 59:n Pasilaan saakka ja Raide-Jokerin kanssa 79:n käytännössä). Samoja kiskoja voi sitten joku linja jatkaa vaikka Etelä-Helsinkiin. Munkkivuoren haara, Reijolankatu, Pasilan järjestelyt ja Raide-Jokeri on muutenkin järkeviä rakentaa, tarvittaisiin noiden lisäksi noin 1,5km kiskoa Teollisuuskatu - Kalasatama (voi olla että sekin tehdään ilmankin) sekä noin 6km kiskoa Kalasatama - Kulosaari - Herttoniemi - Jokeri.
Pitkän tähtäimen ratkaisu on kyllä minusta nostaa 58 kiskoille ja koukata vähän etelämpää Kulosaaressa (korvaisi myös ainakin 59:n Pasilaan saakka ja Raide-Jokerin kanssa 79:n käytännössä). Samoja kiskoja voi sitten joku linja jatkaa vaikka Etelä-Helsinkiin. Munkkivuoren haara, Reijolankatu, Pasilan järjestelyt ja Raide-Jokeri on muutenkin järkeviä rakentaa, tarvittaisiin noiden lisäksi noin 1,5km kiskoa Teollisuuskatu - Kalasatama (voi olla että sekin tehdään ilmankin) sekä noin 6km kiskoa Kalasatama - Kulosaari - Herttoniemi - Jokeri.
- Liittynyt
- 11 Toukokuu 2006
- Viestit
- 365
Jos joku 70-sarjan bussin reitti muutettaisiin tuollaiseksi, sen pitäisi ehdottomasti olla 74, joka suunnitelmien mukaan muutetaan lähtemään Kalasatamasta joka tapauksessa (muutettuna seutulinjaksi 714). Kulosaaren linjan kannattaisi laittaa kylläkin lähtemään jo Herttoniemestä. Käytettäisiinköhän tuota linjaa matkoihin esimerkiksi Herttoniemen ja Kumpulan ja Herttoniemen ja Arabian välillä?
Ehkä parempi vaihtoehto voisi olla kuitenkin laittaa 59 kiertämään Kulosaaressa ja silloin kun 59 ei ole kulussa, niin 58. Arkisin voisi olla kulussa nykyiset 58 ja 58B ja viikonloppuisin sitten 58N. Tällöin täytyisi kylläkin viikonloppuna ajaa kaikki vuorot Munkkivuoreen saakka, siis myös sunnuntaisin, jotta 58:sta ei tulisi liian sekava. Arkisin on varmaan parempi olla hidastamatta 58:a sen enempää, joten siksi tuo 59 hoitaisi Kulosaaren tuolloin.
Kulosaaren ja keskustan väliä kulkijoille vaihto tulisi Kalasatamaan. 59:n ja 58N:n ongelmana ilmeisemmin oli ainakin tällä hetkellä keskustasta metrolla tullessa pääsy metroasemalta Itäväylän bussipysäkille (täytyy kierrellä).
- Liittynyt
- 4 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,069
Kulosaaresta tuli mieleen, mitä jos korvattaisiin linja 16 linjalla KB, lähtöpaikka kulosaaressa Irakin suurlähetystön edessä Kulosaarentietä kulosaaren sillalle, Kulosaaren sillan etelä puolella voisi olla levennyksesssä yksiraiteinen osuus. Kalasataman metroaseman luota Sörnäisten rantatietietä Hakaniemeen ja siitä joko vanhaa reittiä Kauppatorille tai Rautatieaseman kautta Keskustaan. Kulosaaaren ja Herttoniemen välisiä yhteyksi varten voisi perustaa palvelulinjan joka lähtisi Kulosaaren ostarilta-Stålbergintie-Kulosaarentie-Ristorytintie-... linja voisi mennä Herttoniemeen vaikka Hitsaajankadun kautta, kyseinen linja kulkisi Ma-Su nykyisen linja 16 vuorovälillä.
Tosin tuota ei varmaan hirveän vakavasti kannata ottaa, se kuuluu samaan sarjaa, jos joku ehdottaisi hevosraitiotien perustamista Mustikkamaan (Korkeasaaren portti) ja Kulosaaren välille.
:
Tosin tuota ei varmaan hirveän vakavasti kannata ottaa, se kuuluu samaan sarjaa, jos joku ehdottaisi hevosraitiotien perustamista Mustikkamaan (Korkeasaaren portti) ja Kulosaaren välille.
:- Liittynyt
- 11 Toukokuu 2006
- Viestit
- 365
Onko tuosta tarpeeksi hyötyä kustannuksiin nähden? Kerrostalorakentaminen painottuu kuitenkin enemmän saaren pohjoisosiin ja eteläosissa on enemmän pientaloja ja kartanoita. Uutta rakentamista ei varmaan tulisi yhtään lisää tuon seurauksena toisin kuin Itäväylän kattamisen myötä. Toki Itäväylän kattamissuunnitelmat taitavat tällä hetkellä olla jäissä, mutta olisiko siitä kuitenkin enemmän hyötyä kuin metroradan siirrosta? Kulosaaresta saisi yhtenäisemmän ja kannen päälle uutta rakentamista ja siten metrolle uusia käyttäjiä. Jos eteläosia aletaan esimerkiksi palvelemaan 59:llä arkisin ja 58:lla viikonloppuisin, ei tästä pitäisi kovin paljon ylimääräisiä kustannuksia tulla verrattuna siihen, että nämä vuorot kulkisivat Itäväylää pitkin Kulosaaren ohi.
***
Olen minäkin joskus miettinyt, että voisiko linjan 58 muuttaa ratikoilla liikennöitäväksi koko matkaltaan ja miettinyt, että kiskot voisivat kulkea Kulosaaressa hieman etelämpänä ja mahdollisesti myös Roihuvuoren kautta. (Tässä taas yksi vaihtoehto Roihuvuoren saattamiseksi raideliikenteen piiriin.) Ei taida olla kuitenkaan kovin realistista kuvitella, että tuollaista metron kanssa rinnakkaista ratikkareittiä haluttaisiin rakentaa ainakaan kovin pian.
***
Tänään Helsingin Sanomissa kerrottiin Kruunuvuoren sillasta tehdyn valituksen hylkäämisestä sillä perusteella, että valittaa ei voi, ennenkuin valtuusto on tehnyt asiasta sitovan päätöksen. Siis valittaa ei voi vielä siitä, että siltahanke on hyväksytty jatkovalmistelun pohjaksi.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Helsingin kaupungin tiedotuslehdessä 3/10 kerrotaan, että Korkeasaari arvioi kävijämäärän lisääntyvän noin 200 000 kävijällä vuodessa, kun raitiovaunuyhteys otetaan käyttöön.
H/K-lukujen laskijoiden tulisi ottaa tämäkin asia huomioon verratessaan vaihtoehtoja. Korkeasaaren 6 Me vuosimenot katetaan puoliksi lipputuloilla, puoliksi kaupunkilaisten verorahoista. Jos kävijämäärä kasvaa noinkin merkittävästi, pienenee verorahoista otettava osuus, kunhan eläintarhan menoja ei kasvateta. Siispä Laajasalon raitiotie, jolla on pysäkki Korkeasaaressa, säästää tältä(kin) osin kaupungin menoja verrattuna Laajasalon liityntä- tai metrovaihtoehtoihin.
En tunne Korkeasaaren kävijäprofiilia, mutta pääsylippujen hinnat vaihtelevat 0-7 euron välillä. Lastenlippu maksaa 4 euroa. Jos ajatellaan, että 200 000 kävijää tuo 800 000 euroa, on varmaan suuruusluokka suurin piirtein oikein. Kun tällä hetkellä kaupunki tukee eläintarhaa vuosittain noin 3 miljoonalla eurolla, niin verovaroja säästyy vuosittain 26% olettaen, ettei lisääntyneen kävijämäärän vuoksi tarvitse palkata lisää henkilökuntaa.
H/K-lukujen laskijoiden tulisi ottaa tämäkin asia huomioon verratessaan vaihtoehtoja. Korkeasaaren 6 Me vuosimenot katetaan puoliksi lipputuloilla, puoliksi kaupunkilaisten verorahoista. Jos kävijämäärä kasvaa noinkin merkittävästi, pienenee verorahoista otettava osuus, kunhan eläintarhan menoja ei kasvateta. Siispä Laajasalon raitiotie, jolla on pysäkki Korkeasaaressa, säästää tältä(kin) osin kaupungin menoja verrattuna Laajasalon liityntä- tai metrovaihtoehtoihin.
En tunne Korkeasaaren kävijäprofiilia, mutta pääsylippujen hinnat vaihtelevat 0-7 euron välillä. Lastenlippu maksaa 4 euroa. Jos ajatellaan, että 200 000 kävijää tuo 800 000 euroa, on varmaan suuruusluokka suurin piirtein oikein. Kun tällä hetkellä kaupunki tukee eläintarhaa vuosittain noin 3 miljoonalla eurolla, niin verovaroja säästyy vuosittain 26% olettaen, ettei lisääntyneen kävijämäärän vuoksi tarvitse palkata lisää henkilökuntaa.
Viimeksi muokattu:
Ja Rantaryhmä taas vauhdissa:
Odotan veronmaksajain keskusliiton kannanottoa, samoin kuin kaupunginosayhdistyksiä sillä ei ole mitään vaikeuksia esiintyä isojen ryhmien edustajan ilmaan minkäänlaista mahdaattia. Ero on tosin siinä että Veronmaksajain keskusliittolla on yleensä faktat suht kohdallaan.
Ja tottahan toki nuo laskelmat on saatavissa jostain ja kestävät kriittisen tarkastelun.hs.fi sanoi:
Odotan veronmaksajain keskusliiton kannanottoa, samoin kuin kaupunginosayhdistyksiä sillä ei ole mitään vaikeuksia esiintyä isojen ryhmien edustajan ilmaan minkäänlaista mahdaattia. Ero on tosin siinä että Veronmaksajain keskusliittolla on yleensä faktat suht kohdallaan.
- Liittynyt
- 24 Huhtikuu 2008
- Viestit
- 115
Tottahan toki...
Jos kyse on tästä Kulosaarelaiset ry:n sivuilla referoidusta suunnitelmasta, niin siinä ollaan selvästi tekemässä samaa virhettä kuin edellisenkin raitiovaunulautan kanssa. Myöhemmin hankittavat isommat raitiovaunut eivät mahdukaan lautalle, useampivaunuisista junista puhumattakaan.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Olen keskustellut jo pari vuotta sitten ryhmäläisten kanssa tästä aiheesta, ja heidän näkemyksensä muutamasta keskeisestä asiasta on eri kuin KSV:lla ja minulla.
Lähinnä on kyse siitä, ettei ryhmässä nähdä olevan mitään eroa sillä, pääseekö ratikalla vaihdotta keskustaan vartissa vai vähintään kahdella vaihdolla ja luultavasti muilla välineillä kuin bussilla sekä ainakin 2-kertaisella matka-ajalla. Myöskään sillä ei ole merkitystä, että lautta toimii dieselmoottoreilla ja matkan polttoainekulut ja päästöt ovat suuremmat kuin autoilulla.
En halua olla kellekään ilkeä, mutta asiaa voisi verrata siihen, että Lauttasaareen ei ole siltayhteyksiä vaan sinne kuljettaisiin lautalla kuten silloin, kun saari on nimensä saanut. Ja kuten Kivisuo jo viittasi, myös Kulosaari ja Itä-Helsinki olisivat edelleen lauttamatkan päässä – ellei kierretä Viikin kautta. Tällöinkin olisi annettu periksi Naurissaaren puolella ja sinne olisi sentään tehty silta.
Lautta-Helsingissä ei tietenkään olisi maisemahaittoja Lauttasaaren ja Kulosaaren silloista. Mutta kuinka moni kaupunkilainen haluaisi asua näitten lauttayhteyksien takana? Mielelläni näkisin tilaston siitä, millä tavoin lautan kannattajat itse liikkuvat ja missä asuvat. Ilkeasti rohkenen epäillä, että selitys olisi, että tietenkään ei ole kyse heistä itsestään. Totta kai he saavat käyttää siltoja, kun niillä on jo maisemat pilattu. Mutta muut ihmiset voivat hyvin tyytyä lauttamatkailuun jotta entisten siltojen käyttäjien maisemat säilyvät ennallaan. Näin ei voi kaupungissa ajatella, vaan kuntalaisilla on yhdenvertaiset oikeudet sekä maisemiin että liikkumiseen.
Antero
Lähinnä on kyse siitä, ettei ryhmässä nähdä olevan mitään eroa sillä, pääseekö ratikalla vaihdotta keskustaan vartissa vai vähintään kahdella vaihdolla ja luultavasti muilla välineillä kuin bussilla sekä ainakin 2-kertaisella matka-ajalla. Myöskään sillä ei ole merkitystä, että lautta toimii dieselmoottoreilla ja matkan polttoainekulut ja päästöt ovat suuremmat kuin autoilulla.
En halua olla kellekään ilkeä, mutta asiaa voisi verrata siihen, että Lauttasaareen ei ole siltayhteyksiä vaan sinne kuljettaisiin lautalla kuten silloin, kun saari on nimensä saanut. Ja kuten Kivisuo jo viittasi, myös Kulosaari ja Itä-Helsinki olisivat edelleen lauttamatkan päässä – ellei kierretä Viikin kautta. Tällöinkin olisi annettu periksi Naurissaaren puolella ja sinne olisi sentään tehty silta.
Lautta-Helsingissä ei tietenkään olisi maisemahaittoja Lauttasaaren ja Kulosaaren silloista. Mutta kuinka moni kaupunkilainen haluaisi asua näitten lauttayhteyksien takana? Mielelläni näkisin tilaston siitä, millä tavoin lautan kannattajat itse liikkuvat ja missä asuvat. Ilkeasti rohkenen epäillä, että selitys olisi, että tietenkään ei ole kyse heistä itsestään. Totta kai he saavat käyttää siltoja, kun niillä on jo maisemat pilattu. Mutta muut ihmiset voivat hyvin tyytyä lauttamatkailuun jotta entisten siltojen käyttäjien maisemat säilyvät ennallaan. Näin ei voi kaupungissa ajatella, vaan kuntalaisilla on yhdenvertaiset oikeudet sekä maisemiin että liikkumiseen.
Antero
Vaihteen vuoksi ihan asiapohjalta aiheesta. Aamun Hesarissa että sillan hinta on noussut vaatimustason kasvun myötä:
Pajunen on sitä mieltä että investointiin ei ole aikataululla valmista 2014-15 kaupungilla varaa.
Rantaryhmästä sen verran että he jotenkin onnistuneet suunnittelemaan 15 minuutin välein kulkevan lauttayhteyden jossa on etupäässä seisomapaikkoja ja päiväkapasiteetti vaivaiset 5000 matkustajaa. Ei kai nyt kapasiteetti ole vesiliikenteen ongelma, vai mitä soutuvenettä tässä oikein mietitään?
---------- Viesti lisätty kello 6:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 5:28 ----------
Taloudellisesti kuvio on muuten vähintään mielenkiintoinen.
Kruununvuoreen on tarkoitus kaavoittaa 550 000 kerrosneliötä. Oletetaan maanarvoksi ilman siltaa lienee n. 500 euroa neliö ja sillan kanssa n. 1000. Eli pyöreästi 300 ja 600 miljoonaa. Se silta kyllä maksaa itsensä kalliimmallakin hinnalla, mutta kun tarvitaan muitakin investointeja kuten se tunneli Herttoniemeen (100 miljoonaa ja todellisuus voi olla hyvinkin yläkanttiin), katuja, vesijohtoja, julkisia rakennuksia ja muuta vastaavaa. Epäilen että nuo eivät rakennu 300 miljoonalla, ja voi tehdä tiukkaa sen sillankin kanssa jolloin rahaa olisi yo. logiikalla 400.
Eli jos haluaa säästää niin voisi olla järkevää lykätä koko rakentamista. Mutta asiassa on myös sellainen puoli että rakentamatta jättäminenkin tavallaan maksaa, maaomaisuus ei tuota mitään jos sitä ei realisoida, yksi tapa hahmottaa asia on laskea korko 600 miljoonalla, 20 - 30 miljoonaa vuodessa. Toisaalta maanhinta saattaa tietenkin nousta, ja se nouseeko se taas riippuu siitä kuinka paljon rakennetaan, joka on taas omistajasta eli kaupungista kiinni... Ja jotta asia olisi vielä vaikeampi kaupunkia johtaa politiikot joidenka äänestäjien intressi keskimäärin ei ole että asuntojen hinnat nousevat.
Helsingin Sanomat 9.6.2010 sanoi:
Pajunen on sitä mieltä että investointiin ei ole aikataululla valmista 2014-15 kaupungilla varaa.
Rantaryhmästä sen verran että he jotenkin onnistuneet suunnittelemaan 15 minuutin välein kulkevan lauttayhteyden jossa on etupäässä seisomapaikkoja ja päiväkapasiteetti vaivaiset 5000 matkustajaa. Ei kai nyt kapasiteetti ole vesiliikenteen ongelma, vai mitä soutuvenettä tässä oikein mietitään?
---------- Viesti lisätty kello 6:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 5:28 ----------
Taloudellisesti kuvio on muuten vähintään mielenkiintoinen.
Kruununvuoreen on tarkoitus kaavoittaa 550 000 kerrosneliötä. Oletetaan maanarvoksi ilman siltaa lienee n. 500 euroa neliö ja sillan kanssa n. 1000. Eli pyöreästi 300 ja 600 miljoonaa. Se silta kyllä maksaa itsensä kalliimmallakin hinnalla, mutta kun tarvitaan muitakin investointeja kuten se tunneli Herttoniemeen (100 miljoonaa ja todellisuus voi olla hyvinkin yläkanttiin), katuja, vesijohtoja, julkisia rakennuksia ja muuta vastaavaa. Epäilen että nuo eivät rakennu 300 miljoonalla, ja voi tehdä tiukkaa sen sillankin kanssa jolloin rahaa olisi yo. logiikalla 400.
Eli jos haluaa säästää niin voisi olla järkevää lykätä koko rakentamista. Mutta asiassa on myös sellainen puoli että rakentamatta jättäminenkin tavallaan maksaa, maaomaisuus ei tuota mitään jos sitä ei realisoida, yksi tapa hahmottaa asia on laskea korko 600 miljoonalla, 20 - 30 miljoonaa vuodessa. Toisaalta maanhinta saattaa tietenkin nousta, ja se nouseeko se taas riippuu siitä kuinka paljon rakennetaan, joka on taas omistajasta eli kaupungista kiinni...
Ja jotta asia olisi vielä vaikeampi kaupunkia johtaa politiikot joidenka äänestäjien intressi keskimäärin ei ole että asuntojen hinnat nousevat.Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Minäkin kiinnitin HS:n jutussa huomiota siihen, että joukkoliikennesillan rakentamisesta pitäisi luopua, koska Herttoniemen autotunneli on niin kallis. En tiedä, onko tämä HS:n toimittajan vain Pajusen logiikkaa, mutta pieleen menee ja pahasti.
Paikalliset kadut, vesijohdot, julkiset rakennukset eli kunnallistekniikka on rakennettava aina, ja ne ovat rakentamisessa muuttuvia kuluja. Niitähän tehdään sitä mukaa kun talojakin, ja niiden kulut katetaan sekä käyttömaksuilla että kunnallisverolla, joita kertyy sen mukaan kuinka rakennetaan. Niitä siis ei kannata sotkea kysymykseen joukkoliikennesillasta tai Herttoniemen autotunnelista.
Sillasta ja tunnelista voi ja tuleekin pohtia, mitä ne vaikuttavat. Silta nostaa rakennusmaan arvoa, autotunneli ei. Oikeasti ne ovat toistensa vaihtoehto, mutta autopuolueen mielestä ei, vaan autotunneli on joka tapauksessa ja aina pakko tehdä. Mutta kun ne ovat vaihtoehdot, ei liene vaikea pohtia, kumpi kannattaa tehdä ja kumpi ei. Mutta arvata voi kyllä, mitä tässä kaupungissa päätetään, jos jotain päätetään tai jätetään päättämättä. Kummassakin tapauksessa se autotunneli syntyy ilman keskustelua siitä, onko siihen varaa tai ei.
Hinnan nousu ei tietenkään ole kivaa, mutta arvon nousu on. Tässä tapauksessa arvo tarkoittaa sitä, kuinka lähellä keskustaa Kruunuvuorenranta on. Jos se on Vuosaaren etäisyydellä, alueelle haluavien ihmisten määrä hupenee huomattavasti. Ne, joille kelpaa Vuosaari, eivät ole halukkaita maksamaan paremmasta, mutta ne jotka Vuosaarta mieluummin haluavat lähemmäksi keskustaa, ovat myös valmiit maksamaan siitä. Eli en ollenkaan usko, että poliitikkojen äänestäjien intressi on tehdä Helsingistä mahdollisimman halpa eli arvoton, vaan mahdollisimman hyvä. Poliitikot vaan eivät tätä taida ymmärtää, jos haluavat tarjota äänestäjilleen mahdollisimman huonoa.
Niinpä. Se, että ei tee mitään tai ei päätä mitään on valitettavasti myöskin päätös, joka johtaa tiettyihin seuraamuksiin eikä suinkaan pysäytä aikaa ja kehitystä. Verrattakoon vaikka siihen, että joku on käsi ojossa ojentamassa 600 miljoonan shekkiä. Voi päättää ottaa shekin, olla ottamatta shekkiä tai sulkea silmät ja olla päättämättä mitään. Se käsi ei luultavasti vaan ole enää ojossa kun silmänsä avaa. Eli kuis kävi, vaikkei päättänytkään mitään.
Antero
PS: Helppo ratkaisu säästää 200 miljoonaa ja voittaa silti Kruunuvuorenrannan arvonnousu: Ei tehdä Herttoniemen autotunnelia eikä poisteta kuljettajia metrosta. Vaikutukset ovat ei mitään, mutta 200 miljoonaa säästyy.
Tarkoitat toisinpäin? Päättäjät ja "äänestysaktiivisimmat" ihmiset ovat keski-ikäisiä, jotka asuvat omistusasunnossa, joka on maksettu tai jonka lyhennykset ovat loppusuoralla. Myöhäiskeski-ikäisillä kokoomuslaisilla on ostettuna ja kenties maksettuna myös lapselle aikoinaan opiskelijakämpäksi hommattu keskustayksiö. Älkää tarttuko karrikointiin
Joka tapauksessa - kyllä omistusasujalla on syytä olla intresseissä, että asuntojen hinnat nousevat.
Antero, tarkoitin sitä että asumiskustannukset riippuu kysynnästä ja tarjonnasta, eli jos ei rakenneta uusia asuntoja niin vanhojen hinnat nousevat. Tämä nostaa esimerkiksi vuokria, ei ole olemassa mitään erillisiä uusien omistusasuntojen markkinoita, asuntomarkkinat on kokonaisuus. Ja tämä taas hidastaa talouskasvua ïhan niin kuin inflaatio tekee. J-lu:n mainitsemat hyötyjät ovat aika vähässä, ja mielestäni myös äänestäjäkunnassa vähemmistö.
Tilanne on aika kimurantti. Uusien asuinalueiden vaatimat investoinnit ovat kasvaneet niin suuriksi että maanarvolla niiden rahoittaminen on vaikeaa, toisaalta jos ei investoida niin orastasva talouskasvu vaarantuu. Tämä ei missään mielessä koske vain Laajasaloa, Östersundomin investoinnit uhkaavat paisua, Koivusaaren asema ja maantäytöt saattavat hyvinkin makssa enemmän kuin mitä maasta saa rahaa, Kalasatamassa on odottamassa kalliita maanpuhdistuksia, maanalaisi hiilisiiloja ja autotunneleita, Jätkäsaaressa taas samoin maanpuhdistuksia (kahdessa jälkimmäisessä ratikka on kokonaisinvestointien mittakaavassa pikkurahaa) ja niin edelleen.
Ilmeinen ratkaisu on karsia investointeja, esimerkiksi se Anteron mainitsema tunneli Herttoniemessä ei ole välttämätön. Toinen on hakea investoinneille parempaa tuottoa, Laajasalossa se voisi tarkoittaa täydentysrakentamista,. Samoin Länsimetro olisi vähän järkevämpi jos Lauttasaaressa täydennysrakennettaisiin, luonteva paikka olisi Länsiväylän varsi.
Tilanne on aika kimurantti. Uusien asuinalueiden vaatimat investoinnit ovat kasvaneet niin suuriksi että maanarvolla niiden rahoittaminen on vaikeaa, toisaalta jos ei investoida niin orastasva talouskasvu vaarantuu. Tämä ei missään mielessä koske vain Laajasaloa, Östersundomin investoinnit uhkaavat paisua, Koivusaaren asema ja maantäytöt saattavat hyvinkin makssa enemmän kuin mitä maasta saa rahaa, Kalasatamassa on odottamassa kalliita maanpuhdistuksia, maanalaisi hiilisiiloja ja autotunneleita, Jätkäsaaressa taas samoin maanpuhdistuksia (kahdessa jälkimmäisessä ratikka on kokonaisinvestointien mittakaavassa pikkurahaa) ja niin edelleen.
Ilmeinen ratkaisu on karsia investointeja, esimerkiksi se Anteron mainitsema tunneli Herttoniemessä ei ole välttämätön. Toinen on hakea investoinneille parempaa tuottoa, Laajasalossa se voisi tarkoittaa täydentysrakentamista,. Samoin Länsimetro olisi vähän järkevämpi jos Lauttasaaressa täydennysrakennettaisiin, luonteva paikka olisi Länsiväylän varsi.