Laajasalon raideyhteys

Viime syksynä kokeiltiin käytännössä metron korvaamista samaa reittiä kulkevalla bussimetrolla. Matka-aika bussilla reitillä Rautatientori - Mellunmäki/Vuosaari oli noina lauantai-illan ja sunnuntaiaamun varsin hiljaisina tunteina noin 5 min hitaampi kuin metrolla. Bussi pysähtyi vain metroasemilla. Nykyistä yölinjastoa muistuttavat suorat bussilinjat olisivatkin sitten jo huomattavan hitaita. Yölinjoilla ajoaika reitin päästä päähän on tällä hetkellä noin 30 - 45 min riippuen linjasta. Alkuviikon hiljaisina öinä matka voi taittua hieman nopeammin, mutta viikonloppuna, kun väkeä liikkuu enemmän, menee aikaakin enemmän. Jos esimerkiksi linja 94 jatkettaisiin Itäkeskuksesta suoraan Itäväylää Rautatientorille, olisi matka-aika Kontulankaaren perukoilta keskustaan ruuhka-aikaan noin 35 - 40 min. Nykysysteemissä matka-aika on Rautatientorin metroasemalta ylös kapuaminen huomioiden aika tasan 30 min.

---------- Viesti lisätty kello 18:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:31 ----------

Nykyhetken matka-aikojen helpottaja?

Metron istumapaikat ovat nykyäänkin jo täynnä ruuhkassa aina Herttoniemi-R-tori-välillä. Miksei Laajasalosta voisi tehdä ruuhkapikalinjaa keskustaan? Sen lisäksi, että asukkaat ovat jo pussinperässä, miksi heidän täytyy vielä vaihtaa Herttoniemessä?

Tämä lyhentäisi R-tori-Gunillantie-matkaa keskimääräisestä 38 minuutista 16-20 minuuttiin. Linjan peruste olisi työmatka-aikojen kohtuullistaminen. Kaksin verroin nopeampi reitti lisäisi myös matkaajien määrää (pois autoilijoista). Linjakilpi olisi Herttoniemi-Hakaniemi-osuudella: "85X EI PYSÄHDY VÄLIPYSÄKEILLÄ"

Tuon linjan ajoaika Gunillantieltä Rautatientorille olisi kyllä jotain ihan muuta kuin 16 - 20 min. Vähintään tuo 10 min kuluisi jo Herttoniemen liikenneympyrään, josta menee ruuhka-aikaan vähintään vartti keskustaan, ehkä enemmänkin. Erityisesti Hakaniemi - Rautatientori -osuus on ruuhka-aikaan tukkoinen muun muassa valtavan bussimäärän takia. Jollaksesta Rautatientorille matka-aika olisi vähintään 35 min. Väittäisin muuten, että RT - Gunillantie kestää nyky-yhteyksillä ruuhka-aikaan noin 30 min ja RT - Jollas noin 35 min.
 
Tuon linjan ajoaika Gunillantieltä Rautatientorille olisi kyllä jotain ihan muuta kuin 16 - 20 min. Vähintään tuo 10 min kuluisi jo Herttoniemen liikenneympyrään,
Toiseen suuntaan se ohitettaisiin ehdottamaani väylää, keskustan suuntaan HELMI:n avulla onnistuisi. Nykyään autolla liikenneympyrään menee muuten korkeintaan 2 minuuttia.
josta menee ruuhka-aikaan vähintään vartti keskustaan, ehkä enemmänkin. Erityisesti Hakaniemi - Rautatientori -osuus on ruuhka-aikaan tukkoinen muun muassa valtavan bussimäärän takia.
Olisi kuitenkin järjetöntä ajaa vain Hakaniemeen. Sörnäisten rantatien bussikaistojen ja liikenneympyrän HELMIttämisen jälkeen voitaisiin jo puhua alle 20 minuutista Gunillantielle.
Jollaksesta Rautatientorille matka-aika olisi vähintään 35 min.
Tarkistin asian:
  • Rautatientori-Kalasatama ilman bussikaistoja 11 min (testattu ruuhka-aikaan matkustamalla linjoilla 68 ja Hakaniemessä vaihto 16:n ja vaihtoaika poistettu)
  • Kalasatama-Kipparlahti nykyisin bussikaistoin 2,5 min
  • Hitsaajankatua Linnanrakentajantielle 1,5 min (700 m) Saman verran menisi Helmi-etuuksin liikenneympyrän kautta.
  • Laivalahdenportti-Itäniitynpolku nykyään h85:llä 3 min
  • Suoraan Kuvernöörintielle yhdellä välipysäkillä 1,5 min
  • Isosaarentie-Rudolfintie nykyään h84:llä 2 min
  • Loppumatka, perustuen h85:n keskinopeuteen ja matkan pituuteen 8 min
Yhteensä 29,5 min, Gunillantielle 22,5 min
Väittäisin muuten, että RT - Gunillantie kestää nyky-yhteyksillä ruuhka-aikaan noin 30 min ja RT - Jollas noin 35 min.

  • Tarkistin asian:
  • Kävely kompassitasolle 2,5 min
  • Liukuportaat 2,5 min
  • Metro ruuhka-aikaan tasan 11 min
  • Liukuportaat ja bussipysäkille 1 min
  • Bussin lähtöön ~ 5 min
  • 85 kokonaismatka-aika ruuhka-aikaan 18 min
Yhteensä 40 min

40 min menee mm. Majvikista tai Kirkkonummelta Kamppiin ruuhka-aikana.
 
Armeija harvemmin antaa virka-apua poliisille jollaista kaupungeissa tarvitaan, mieleen ei tule yhtään esimerkkitapausta. Rajavartiolaitos sen sijaan on antanut mellakkapoliisille virka-apua. Tyypillinen virka-apu armeijalta on maastoetsinnät, jota varten varuskuntaa ei tarvita kaupungin ytimessä. Terrorismin torjuntaan (?) armeijaa ei myöskään tarvita kaupungin ytimessä.

Kruunuvuoren luolastoon varuskunnan voisi tietenkin siirtää. Hallituksen tavoitteena tosin on vähentää varuskuntien määrää, jopa puolella-kolmanneksella.
 
Armeija harvemmin antaa virka-apua poliisille jollaista kaupungeissa tarvitaan, mieleen ei tule yhtään esimerkkitapausta.

Ole nyt Herran tähden onnellinen siitä, että elämme yhteiskunnassa, jossa armeijaa ei tarvitse harva se päivä marssittaa kaduille poliisien tueksi! Nykytilanteesta ei kuitenkaan automaattisesti seuraa se, että Santahaminan tai koko armeijan voisi lakkauttaa.

Itse sotilaspoliisina KaartJR:ssä palvelleena olen harvinaisen tietoinen niistä puolustusvoimien tehtävistä, joista Albert meitä kaikkia muistutti. Varsinaisen perinteisen sodan uhka on Suomessa olematon, niin nyt kuin ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa. Muita uhkia sen sijaan riittää, ja väittäisin, että nykyisessä maailman tilanteessa tarvitsemme puolustusvoimiamme ehkä enemmän kuin koskaan sitten kylmän sodan.

Terrorismin torjuntaan (?) armeijaa ei myöskään tarvita kaupungin ytimessä.

Juurikin tarvitaan.

Oden henkilökohtaiset ajatukset kannattaa asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Helsingillä ei ole mikään kiire rakentaa Santikseen mitään. Jos puolustusvoimat alueesta luopuisikin, on aika lailla epävarmaa, minkä verran sinne sen jälkeenkään ylipäätään voidaan rakentaa. Vihreät tulevat aikanaan muistuttamaan meitä — todennäköisesti hyvällä menestyksellä — alueen luontoarvoista, ja luonnon kannalta arvottomat alueet ovat todennäköisesti maaperältään aika lailla pilaantuneita. Rakennetaan nyt satamat ja Kaukoitä ensn, kyllä siinä on hommaa lähivuosikymmeniksi.

Jos joskus 2050-luvulla ruvettaisiinkin Santahaminaa rakentamaan, ei se kuitenkaan olisi mikään peruste lykätä tai hylätä Laajasalon raitiotiehanke vuonna 2011. Kruunusillat raitioteineen eivät vaikuta Santahaminaan tuon taivaallista.

Metrohaaveilijoille joudun vielä sen verran kaatamaan suolaa haavoihin, että KSV on kyllä ottanut huomioon senkin skenaarion, jossa Santahaminaan tosiaan asutettaisiin kymmeniätuhansia asukkaita. Olikohan 60 000 jos en nyt väärin muista. Tässä skenaariossa heitä palvelee ns. pikaratikka, jonka valtuusto on jo hyväksynyt Laajasalon joukkoliikenteen rungoksi.
 
Kruunuvuoren luolastoon varuskunnan voisi tietenkin siirtää. .

Menee kauas ohi aiheen, mutta käsittääkseni luolat on todettu vähäkään suurempien ihmisjoukkojen toimintaan sopimattomiksi öljyjäämien ja täysin puutteellisen tuuletuksen takia. Tähän kaatui ampumaradan sijoittaminen luoliin. Tietty varmaan luolat voi rakentaa uusiksikin jos ei hintaa katsota.
 
HS uutisoi tänään köysiradasta Laajasaloon. Jutusta saa käsityksen, että KSV olisi tutkinut asiaa. Jutun aiheena on KS-lautakunnan lehdistötiedote, jossa köysirata-asia oli toisena tiistain kokouksen asialistan tiedotusaiheena.

Lautakunnan listateksti kertoo hieman toista kuin HS:n uutinen – tai oikeastaan niin, että kun lukee listan, ymmärtää KSV:n tiedotteeseen perustuvan uutisenkin oikein. Kyse on jo keväällä 19.4.2011 julkaistusta HSL:n köysirataraportista, jota muistaakseni puitiin täällä JLF:llkin perusteellisesti (en vain löytänyt ketjua).

Päätösehdotus on, että raportti merkitään tiedoksi, ei muuta. KSV siis ei aio tutkia mitään, vaan raportti merkitään vasta nyt lautakunnan tiedoksi. Päätöksen perusteluksi todetaan, että jos tutkittaisiin, köysirata pitäisi selvittää vertailukelpoisesti muihin yhteysvaihtoehtoihin verrattuna. Sitä siis raportti ei KSV:nkään mielestä tee, muttei myöskään anna aihetta jatkaa tutkimista.

Siis ei mitään uutta tällä rintamalla.

Antero
 
Eikös siinä raportissa painotettu kovasti, että maailmalla ei ole juurikaan tapahtunut köysirataonnettomuuksia.
Tuosta voipi lukea. Sieltä sitten List of accidents.
 
Päätöksen perusteluksi todetaan, että jos tutkittaisiin, köysirata pitäisi selvittää vertailukelpoisesti muihin yhteysvaihtoehtoihin verrattuna. Sitä siis raportti ei KSV:nkään mielestä tee, muttei myöskään anna aihetta jatkaa tutkimista.

Mä nimenomaan olin pettynyt siihen, että siellä ei sanota noin.

Esityslistassa todetaan, että "Helsingin kaupunki", mitä instanssia se sitten tarkoittaakaan, arvioi, onko köysiratavaihtoehtoa tarkoituksenmukaista sisällyttää yhdeksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneratkaisun ympäristövaikutusten selvitykseen ja tarvittaessa tekee asiasta esityksen Uudenmaan ELY:lle. Mutta listateksti ei ota kantaa onko tarkoituksenmukaista vai eikö. Kslk:lle tiedotetaan, mutta päätöksen esityksen tekemisestä tekee joku harmaa eminenssi nimeltä "Helsingin kaupunki". Ja siitä, mikä se päätös on, ei anneta vinkkejä ollenkaan.

Minusta lautakunnan pitäisi ottaa tähän tiukemmin kantaa ja tehdä vastaehdotus, jossa päätös kuuluu yksiselitteisesti "Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee selvityksen tiedoksi ja päättää lopettaa köysiradan selvittämisen. Lautakunta päättää myös, ettei ELY-keskukselle tehdä ehdotusta köysiradan mukaanottamisesta YVA-selvitykseen".
 
Mä nimenomaan olin pettynyt siihen, että siellä ei sanota noin.
Mielenkiintoinen juttu, jonka aiheuttaa se, että sana ”arvioi” on sekä tulevaisuutta, nykytilaa tai mennyttä tekemistä kuvaava sana. Ja minä tulkitsin, että se arviointi oli jo tehty, ja nyt ei tarvita muuta kuin merkitä paperi tiedoksi ja asia on loppuun käsitelty. Mutta totta, teksti voi tarkoittaa myös sitä, että joku jossain jää harkitsemaan esitystä ELY-keskukselle.

Minusta jatkoselvitykset ovat turhia, se käy ilmi jo tähänastisesta. Tietenkin voidaan jatkoselvittää ja todeta tähän astista selvemmin, että ei köysiradasta ole siltayhteyden vaihtoehdoksi. Mutta tulee mieleen, miten kalliiksi täytyy kaikkien asioiden ”selvittäminen” tehdä. Rahalle on paljon parempaakin käyttöä.

Antero
 
Minusta jatkoselvitykset ovat turhia, se käy ilmi jo tähänastisesta.

Tuollaisenaan kyllä. Mikäli listateksti on tulkittavissa niin että selvitykset jatkuvat, niin lisättäköön siihen nyt ainakin yksi tolpanväli keskustaan saakka ja mahdollisesti vielä jatkopätkä syvemmälle Laajasaloon. Tuollainen Kruunuvuori-Hakaniemi -pätkä on auttamatta liian torso, vaikka edullinen olisikin.
 
Tuollainen Kruunuvuori-Hakaniemi -pätkä on auttamatta liian torso, vaikka edullinen olisikin.

Äläs nyt! Siinä on neuvostohenkisesti ratkaistu ongelma, kuinka ylittää Kruunuvuorenselkä. Se että ihmisillä on liikkumistarpeita muutenkin kuin Kruunuvuorenselän yli, on tämän kirkonkylän joukkoliikenteen suunnitteluperinteiden mukaisesti yhdentekevää.

Vakavammin ottaen joukkoliikennesuunnittelu kyllä kaipaisi enemmän abstrahointia. Ei ihan joka asiaa tarvitse selvittää ja tutkia, vaan alansa asioista hyvin perillä olevat ihmiset osaavat kyllä perustellusti todeta jotkut vaihtoehdot huonoiksi ihan parin minuutin pikakelauksen jälkeen.

Toisaalta on mysteeri, miten Östersundomiin ei ymmärretä selvittää vaihtoehtona lähijunaa, mutta kaikille ratikkahankkeille selvitetään vaihtoehdot helikopterista sukellusveneeseen...
 
Vetreä kuusikymppinen Soininvaara blogaa:
Helsingin kaupungilla on vaikeuksia löytää rahat Kruunuvuoren rannan ratikkasiltaan, jolloin koko alue uhkaa jäädä vuosiksi jää kesannolle, vaikka maapohjan arvo kaavoitettuna on paljon siltaa arvokkaampi. Jos sama yhtiö omistaisi maan ja olisi vastuussa sillan rahoituksesta, se ei jahkailisi hetkeäkään.

Yhtiö, joka saisi hyödyt ja vastaisi investoinneista, tuottaisi parempaa asuinympäristöä kuin nykyinen kankea budjettiperusteinen järjestelmä.

Helsingissä luottamusmiehet päätyivät budjettineuvotteluissa Kruunuvuoren rannan osalta juuri tällaisen ”yhtiön” perustamiseen. Se menisi suunnilleen niin, että kaupunki siirtäisi apportio-omaisuutena maapohjan tuolle yhtiölle. Yhtiö ottaisi lainan sillan ja katuverkon rakentamiseen, vuokraisi tai myisi tontit ja tuloilla hoitaisi pikkuhiljaa lainat pois. Kun yhtiö olisi velaton, se purettaisiin ja kaupunki saisi valmiin alueen ”ilmaiseksi”. Päätös ei ollut yksimielinen. Yksi Helsingin kolmesta suuresta puolueesta suhtautui siihen epäillen, koska valta karkaa.
Ihan uusi asia tämä ei tosin ole. http://www.soininvaara.fi/2011/09/02/kunnan-omistama-aluekehitysyhtio-ja-verotus/
 
Onkohan tämä viimeinen epätoivoinen yritys saada ratikkahanke kaadettua ja nostettua metrokissa uudelleen pöydälle?

Näin olen tulkinnut. Yksi pääallekirjoittajista, Osmo Soininvaara, nimittäin on julkaissut aloitteen blogissaan ja mukana on virke "Mitä myöhemmin tämä [Santahaminan asuttaminen] tapahtuu, sitä enemmän virheellisiä investointeja ehditään tehdä."

Pyynnöistä huolimatta Soininvaara ei ole täsmentänyt, mitä virheelliset investoinnit tarkoittavat. Minulle ei tule mieleen muuta sellaista Laajasaloon liittyvää investointia, johon Santahaminan asuttaminen voisi vaikuttaa, kuin ratikkasilta, jota ei kannata tehdä, kun metro tulee kuitenkin parinkymmenen vuoden päästä. Kuulostaako tutulta virreltä? No, sitä on viimeiset 50 vuotta tällä seudulla veisattu. Olkoonkin että tässä nimenomaisessa tapauksessa metro on tutkittu lähes mahdottomaksi toteuttaa ja jo kertaalleen poistettu kaavoistakin.
 
Takaisin
Ylös