Lepsuilua matkalipuntarkastuksissa

kemkim sanoi:
Huvittavana esimerkkinä muuten esimerkiksi matka Upinniemestä Rauman lähiöön. Matka.fi kertoo kyllä reitin, mutta entäs ne hinnat. Ensin hinta Wikströmin bussille Upinniemestä Kirkkonummen asemalle. Sitten VR:ltä hinta Kirkkonummelta Turkuun. Pohjolan Liikenteeltä Turusta Raumalle. Rauman paikallisliikennöitsijältä hinta lähiöön. On se kumma, kun ei voida laittaa myös niitä hintoja tuohon palveluun.
Menee hieman ohi aiheen, mutta vastaan kumminkin.

Matka.fi on LVM:n palvelu, jonka ylläpito perustuu liikennöitsijöiltä saatavaan tietoon. Palvelu on siis yhtä luotettava ja toimiva, kuin on liikennöitsijöiden toimittama tieto.

Tiedon kerääminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, koska palvelussa mukana olevia bussifirmoja on paljon. Jos palveluun halutaan mukaan myös hinnat, kerättävän tiedon määrä kasvaa roimasti ja samalla luotettavuus heikkenee roimasti.

Toinen puoli asiaa on, että matka.fi perustuu samaa ohjelmakoodiin kuin YTV:n Reittiopas. Kumpaankaan ei ole rakennettu mukaan hintalaskuria. Itse asiassa matka.fi on hieman yksinkertaistettu Reittioppaaseen nähden, sillä matka.fi ei näytä matkan pituutta kilometreissä.

VR Oy:n reittiopas sisältää hinnat, mutta koko ohjelmisto on toinen, ja se on yhden liikennöitsijän täydessä hallinnassa. Kun palvelun päätarkoitus on lisäksi myydä lippuja, on aika luontevaa, että se myös tietää ja näyttää hinnat.

Olen Kemkim samaa mieltä kanssasi, että hinnat pitäisi olla palvelussa, mutta ymmärrän siihen liittyvät ongelmat. Ja erityisesti sen, että niiden ratkaisu ei ole yksin palvelun ylläpitäjän hallinnassa. Mutta ehkä ja toivottavasti tulevaisuudessa.

Antero
 
Tuli mieleen pari tapausta liittyen tarkastukseen kaukojunassa.

Joku kertoi kaverilleen junassa itselleen käyneen näin (mahdollista teoriassa):
Helsingistä Hämeenlinnaan mennessä hän oli joutunut menemään vessaan jossain aika kaukana Hesasta. Konnari meni sinä aikana ohitse ja kohta tuli tarkastus. Lippu leimaamatta - seuraus tarkastusmaksu.

Jostain olen lukenut (Hämeen Sanomat, yleisönosasto?):
Työmatkalta tullessaan rouva ei pysynyt hereillä riittävän pitkään vaan nukkui lippu kourassa. Tarkastaja herätti - tarkastusmaksu.

Pari kertaa viime aikoina Tikkurilasta pohjoiseen mennessä konnari on tullut vasta Riksun jälkeen. Hesasta tulijilla alkaa olla jo lähes tunti junaan noususta. Matkustajain oikeuksien takia pitäisi asetuksella määrätä, että junassa lipunmyyjän/-leimaajan on tultava esim. 15-20 min. aseman jälkeen tai tarkastusmaksua ei voida kirjoittaa. Aina ei pysty ihminen tuntia odottamaan konnaria.

Toinen ongelma on lipunmyynti lähijunissa. Elektroniikka on ihmeellistä. Onneksi asemilla lukee perinteisesti kyltissä, mihin kohtaan lipunmyyntivaunu pysähtyy. Jos siinä kyltin kohdalla seison ja menen lähimmästä ovesta sisään, pitää rahastajan mielestäni tulla siihen osastoon, jotta tarkastusmaksun voisi langettaa. Ei matkustajaa voi pistää arvioimaan, mikä kyltti tai tarra laiturilla tai junassa pitää paikkansa, jos informaatio on ristiriitaista.

Muutenkin vähän ihmettelen rahastajia junissa, kun jossain K-junassa käydään kiertämässä joka neljännen pysäkin välillä. Välillä olen mennyt Hiekkaharjusta Keravallekin maksamatta, kun ei ole rahastajaa näkynyt. Usein ainakin olen onnistunut ostamaan lipun vasta Korsosta Keravalle vaikka siinäkin on jo kolme pysäkinväliä.
 
Late sanoi:
Helsingistä Hämeenlinnaan mennessä hän oli joutunut menemään vessaan jossain aika kaukana Hesasta. Konnari meni sinä aikana ohitse ja kohta tuli tarkastus. Lippu leimaamatta - seuraus tarkastusmaksu.

Mahdollista, jos konduktööri on unohtanut noudattaa jopa Paula Koivuniemen kappaleesta tuttua kohtaa: "Vessaan kotona hän kurkistaa, ensin sitten vasta rauhan saa..." Yleensä tällaiset kaverin kaverilta kuullut jutut ovat kuitenkin vain urbaania legendaa. Toki tarpeillaan saa käydä, mutta suosittelen käymään joko heti lähdön jälkeen tai jopa ennen sitä, koska nykyisissä InterCity- ja Pendolino-junissa voi vessaa käyttää junan seistessäkin. Lippujentarkastus toiminta hidastuu huomattavasti, jos konduktööri joutuu odottamaan jokaisen vessan kohdalla useita minuutteja lähtötarkastuksen yhteydessä...

Late sanoi:
Pari kertaa viime aikoina Tikkurilasta pohjoiseen mennessä konnari on tullut vasta Riksun jälkeen. Hesasta tulijilla alkaa olla jo lähes tunti junaan noususta. Matkustajain oikeuksien takia pitäisi asetuksella määrätä, että junassa lipunmyyjän/-leimaajan on tultava esim. 15-20 min. aseman jälkeen tai tarkastusmaksua ei voida kirjoittaa. Aina ei pysty ihminen tuntia odottamaan konnaria.

Etenkin pisimmissä kaukojunissa ja ruuhkaisimmissa InterCity2-junissakin on useampia konduktöörejä. Lähtötarkastus on kuitenkin aikaa vievä toimi, joka saattaa hyvinkin kestää. Kaikkiin kysymyksiin vastaaminen, e-lippujen tulostaminen , vessoissa olijoiden odottaminen yms. viivyttää toimintaa lähes joka reissulla. Aikaraja olisi toki hieno idea, mutta valitettavasti täysin toteuttamattomissa oleva ellei junahenkilökuntaa huomattavasti lisätä. Parhaansa varmasti tekee jokainen. Nykyisillä matka-ajoilla lippujentarkastaminen Helsingistä lähdön jälkeen onkin syytä aloittaa heti lähdön jälkeen, koska Tampere ja Lahti tulevat vastaan erittäin nopeasti.

Late sanoi:
Muutenkin vähän ihmettelen rahastajia junissa, kun jossain K-junassa käydään kiertämässä joka neljännen pysäkin välillä. Välillä olen mennyt Hiekkaharjusta Keravallekin maksamatta, kun ei ole rahastajaa näkynyt. Usein ainakin olen onnistunut ostamaan lipun vasta Korsosta Keravalle vaikka siinäkin on jo kolme pysäkinväliä.

Muiden kollegoiden toiminnasta en pysty kertomaan, mutta itselläni on tapana pyrkiä kävelemään lipunmyyntiosastossa jokaisella väliasemilla pysähtyvissä junissa vähintään joka toisen tai kolmannen aseman jälkeen. Joskus muu toiminta, kuten vikailmoitusten tekeminen, järjestyshäiriön selvittäminen, muu asiakaspalvelu yms. vie kuitenkin aikaa ja asemia saattaa mennä useampiakin. Ei lipunmyyntiosastossa pyrin käymään lyhyimmillä reissuilla vähintään kerran matkan aikana. Yleensä jopa kahdesti - heti lähdön jälkeen ja Pasila-Helsinki välillä. Näin olen junayksikön peräpäässä ennen Helsinkiin saapumista ja määräasematarkastus on tehty nopeiten. Perä kun tyhjenee nopeammin kuin keula, jossa yleensä on eniten väkeä - ja kaikki valittajat junien täyttösuhteesta. Sellaista se on, kun perässä tulee kymmeniä tyhjiä penkkejä ja edessä seistään... Pidemmän matkan ja asemavälien junissa, kuten R ja H, pyrin kävelemään joka aseman jälkeen junayksikön päästä toiseen ja seuraavalta asemalta taas takaisin. Tämä siis aseman välien ollessa yli 5 minuuttia.

Lopuksi vielä maininta, jonka aiemminkin olen täällä sanonut. Tarkastajilla on velvollisuus ilmoittautua junahenkilökunnalle ja kysyä heiltä, onko kaikilla ollut mahdollisuus ostaa lippuja. Lähijunissa siis lipunmyyntiosastossa. Kaukojunissa taas, että juna on tarkastettu konduktöörien toimesta ennenkuin tarkastustoimintaan aletaan.

Eräs tarkastajista kertoi minulle, että enemmän tehdään valituksia kirjoittamattomista tarkastusmaksuista kuin kirjoitetuista. Näin ollen on parempi kirjoittaa tarkastusmaksu ja käsitellä asia asiaankuuluvasti myöhemmin kuin jättää maksu kirjoittamatta. Näin kaikki asiat tulevat varmasti selvitettyä ja oikeat liputtomat jäävät kiinni.

Valitettavasti itseltäni ei heru lainkaan myötätuntoa henkilöitä kohtaan, jotka käyttävät palveluitamme maksamatta niistä. Jos oikeasti on pulassa, niin asiasta kannattaa tulla keskustelemaan ennen lähtemistä asemalta. Matkalla se voi olla jo myöhäistä. Kaikenlaisia tarinoita on kuultu - eikä loppua näy.

Lopuksi muistutus opiskelijoille. Lukukausi 2005-2006 ja kevät 2006 tarrat eivät enää kelpaa junissa, joten kipin kapin hankkimaan uutta ennen matkaa. ...ja kaikille - Visa Electron ei vielä kelpaa junissa maksuvälineenä.
 
Kiva kuulla konnarin näkökulma asiaan. Itse olen muutaman kerran matkustanut illan viimeisellä IC2:lla Helsingistä Tampereelle, konnari on yleensä tullut jossain vasta Hyvinkää-Riihimäki-välillä tarkastamaan lippuni. Kerran kävi niin, että konnarin piti Riihimäellä mennä "viheltämään pilliin", ennen kuin hän ehti myymään eräälle Tikkurilasta tulleelle matkustajalle lipun. Mies oli junan ainoa konduktööri. Onko tämä arkipäivää sinullekin?

Lari Nylund sanoi:
Lähtötarkastus on kuitenkin aikaa vievä toimi, joka saattaa hyvinkin kestää. Kaikkiin kysymyksiin vastaaminen, e-lippujen tulostaminen , vessoissa olijoiden odottaminen yms. viivyttää toimintaa lähes joka reissulla.
Joudutko paljonkin odottelemaan vessassa kykkiviä, ja onko keskimääräistä useampi heistä jäniksiä? E-liput ovat minusta hyvä idea huonolla toteutuksella, itse olen kerran-pari käyttänyt sitä. JunaMaatti 50 c alennuksineen ja ihan oikea asiakaspalvelija tiskin takana ovat paljon mukavempia tapoja lipun ostoon (off-topic: VR saisi palauttaa lipunmyynnin hyvin monelle asemalle, eikä vain lopettaa niitä kuten nyt - konnarien työtaakka kasvaa kohtuuttomasti kylmäasemien vuoksi. Joko VR tai asiamies, sama se kunhan toimintaa on asemalla ja odotustilaa pidetään lämpimänä), eikä konduktöörin tarvitse säätää lipunmyyntilaitteellaan, kun leimaus riittää.

Lari Nylund sanoi:
Nykyisillä matka-ajoilla lippujentarkastaminen Helsingistä lähdön jälkeen onkin syytä aloittaa heti lähdön jälkeen, koska Tampere ja Lahti tulevat vastaan erittäin nopeasti.
Vrt. viestini alku. Mitenkä muuten pääkaupunkiseutu - tarkistetaanko kaukojunissa minkä verran Helsinki-Tikkurila ja Helsinki-Espoo väleillä kaukojunissa lippuja? Itse en muista koskaan nähneeni kaukojunassa konduktööriä näillä väleillä, ja myönnän kerran matkustaneeni Hki-Psl InterCityssä ajatellen "mikäli konduktööri tulee, maksan tältä väliltä käyvän hinnan lipunmyynnin aukiololisineen". Ei vissiin mitään tuomittavaa?


Lari Nylund sanoi:
Muiden kollegoiden toiminnasta en pysty kertomaan, mutta itselläni on tapana pyrkiä kävelemään lipunmyyntiosastossa jokaisella väliasemilla pysähtyvissä junissa vähintään joka toisen tai kolmannen aseman jälkeen. Joskus muu toiminta, kuten vikailmoitusten tekeminen, järjestyshäiriön selvittäminen, muu asiakaspalvelu yms. vie kuitenkin aikaa ja asemia saattaa mennä useampiakin. Ei lipunmyyntiosastossa pyrin käymään lyhyimmillä reissuilla vähintään kerran matkan aikana. Yleensä jopa kahdesti - heti lähdön jälkeen ja Pasila-Helsinki välillä.
Psl-Hki välillä "viiden minuutin pummeja" varten? Minulle kävi muuten viimeksi mielestäni omituinen sattumus I-junassa: nousin Malmilta kyytiin, ja menin Sm2:n "vessavälikköön" istumaan konduktööriä odottelemaan (eikös se kuulu vielä konduktööriosastoon?). Tarkoitus oli odottaa konduktööriä, joka myisi minulle Ml-Tpe lipun, vaihto tapahtui Tikkurilassa. Konduktööri tuli Tapanilan tienoilla, mutta oli jo ei-konduktööriosastossa tajutessani konduktöörin tulleen. Odotin konnaria saapuvaksi, mutta hän ei ikinä tullut. Mitenköhän olisi RHK:n (UJA oli jo tullut, eli sittenkin Rautatieviraston?) tarkastaja suhtautunut tarinaani? Ei kai matkustajan velvollisuus ole rynnätä "Ei lipunmyyntiä"-osastoon junailijan perään ostamaan lippua?

Lari Nylund sanoi:
Lopuksi vielä maininta, jonka aiemminkin olen täällä sanonut. Tarkastajilla on velvollisuus ilmoittautua junahenkilökunnalle ja kysyä heiltä, onko kaikilla ollut mahdollisuus ostaa lippuja. Lähijunissa siis lipunmyyntiosastossa. Kaukojunissa taas, että juna on tarkastettu konduktöörien toimesta ennenkuin tarkastustoimintaan aletaan.
Onko junissa matkustajilla velvollisuus aktiivisesti ostaa lippu, konduktööri joka ei kuuluta vaunuun saapuessaan "JA Ramokylästä tulleet" ei herätä torkahtaneita, ellei käy erikseen herättämässä torkkuvaa matkustajaa. Mikä on siis matkustajan oikeusturva, ja miksi katsotaan mahdollisuutta ostaa lippuja? Minusta osaston läpi kiiruhtava VR-logollisella liivillä varustettu emäntä ei vastaa tätä. ;)

Lari Nylund sanoi:
Eräs tarkastajista kertoi minulle, että enemmän tehdään valituksia kirjoittamattomista tarkastusmaksuista kuin kirjoitetuista. Näin ollen on parempi kirjoittaa tarkastusmaksu ja käsitellä asia asiaankuuluvasti myöhemmin kuin jättää maksu kirjoittamatta. Näin kaikki asiat tulevat varmasti selvitettyä ja oikeat liputtomat jäävät kiinni.
Siis kuka on tämä valittava taho: VR Oy, konnarit vai kanssamatkustajat?

Lari Nylund sanoi:
Valitettavasti itseltäni ei heru lainkaan myötätuntoa henkilöitä kohtaan, jotka käyttävät palveluitamme maksamatta niistä. Jos oikeasti on pulassa, niin asiasta kannattaa tulla keskustelemaan ennen lähtemistä asemalta. Matkalla se voi olla jo myöhäistä. Kaikenlaisia tarinoita on kuultu - eikä loppua näy.
Liian usein konduktööri on ollut näkymätön ilmiö. Esimerkiksi Toijalasta Tampereelle IC2:ssa matkustaessani lippuni on kerran jäänyt leimaamatta ja toisella kerralla lippu oli LomaPassi - konnaria en silti nähnyt. Hiljaisissa junavuoroissa konnari on toki ollut joka aseman jälkeen katsastamassa tilanteen, paitsi pikkuasemilla joista ei käyttämääni vaunuun tullut ketään.

Lari Nylund sanoi:
Lopuksi muistutus opiskelijoille. Lukukausi 2005-2006 ja kevät 2006 tarrat eivät enää kelpaa junissa, joten kipin kapin hankkimaan uutta ennen matkaa. ...ja kaikille - Visa Electron ei vielä kelpaa junissa maksuvälineenä.
Mikä on tarkka päivämäärä, jolloin vanhat tarrat lakkaavat kelpaamasta? 30.9?
 
ultrix sanoi:
Onko tämä arkipäivää sinullekin?

Lähtökohta on, että kaikkien edelliseltä asemalta tulleiden liput tulisi tarkistaa ennen seuraavaa asemaa. Matka-aikojen nopeutuessa ja matkustajamäärien noustessa onkin henkilökunnan oltava erityisen tarkkana, että raportoimme eteenpäin jos hommat jäävät tekemättä toistuvasti ajan yksinkertaisesti loppuessa kesken. Työnantaja onkin jo pikaisesti regoinut esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä kulkevista Pendolinoista annettuun palautteeseen, kun asiakkailta on jäänyt lippuja tarkastamatta ja näihin ruuhkaisempiin juniin on lisätty miehitystä. Näin yhteistyön pitäisi toimia. Onhan se kaikkien etu, että matkustajilla on myös lunastettu oikeus matkaansa.

ultrix sanoi:
Joudutko paljonkin odottelemaan vessassa kykkiviä, ja onko keskimääräistä useampi heistä jäniksiä?

Melko harvoin vessasta enää löytyy epärehellisillä keinoilla matkustavia, koska se nyt on ensimmäisiä paikkoja jotka ainakin henkilökohtaisesti tarkastan. Kyllähän kaikenlaista epärehelliset yrittävät aina keksiä, mutta olemme kyllä hyvin tietoisia uusimmistakin yrityksistä. Sattuneesta syystä, en kuitenkaan anna tässä ensimmäistäkään esimerkkiä viimeisimmistä uutuuksista. Visa Electronilla ei edes kannata yrittää. Se on junahenkilökunnan korvissa jo kirosanaan verrattava sana. Tekniikka kehittyy kuitenkin ja seuraavassa myyntilaitteessa kortin käyttäminen toivottavasti on jo mahdollista. Siihen asti Visa Electronin käyttäjillä on mahdollisuus ostaa lippunsa esim. asemien lipunmyynneistä, VR:n nettilipun myynnistä www.vr.fi tai ennen junaan nousemista automaatista nostamallaan käteisellä. Visa Electron ei ole pankki- tai luottokortti, jotka hyväksytään maksuvälineinä paikoissa, joissa ei ole mahdollista varmistaa kortin saldoa reaaliajassa.

ultrix sanoi:
VR saisi palauttaa lipunmyynnin hyvin monelle asemalle, eikä vain lopettaa niitä kuten nyt - konnarien työtaakka kasvaa kohtuuttomasti kylmäasemien vuoksi.

Lipunmyynti pienillä asemilla olisi toki hyvää palvelua, mutta valitettavasti tähän suuntaan ollaan menossa. VR on kuitenkin lisännyt huomattavasti mahdollisia lipunlunastuspaikkoja tekemällä yhteistyösopimuksen R-kioskien kanssa. Oletteko muuten kuulleet, että mitä VR edellä sitä Matkahuolto perässä. Heidänkin lippuja saa tulevaisuudessa R-kioskeilta.

Mitä konduktöörien työtaakkaa tulee, niin siitä olen mielestäsi samaa mieltä. Työn määrä on huomattavasti lisääntynyt minunkin uran aikana, mutta palkkauksessa sitä ei normaalien yleiskorostuksien lisäksi ole mitenkään huomannut. Tässä onkin tehtävää, että saamme edunvalvojamme, Rautatieläisten liiton, vihdoin toimimaan. Tähän mennessä konduktöörit ovat vielä joustaneet ja suostuneet melkeinpä kaikkeen lisätyöhön mitä meille on keksitty. Mielestäni onkin meidän kaikkien etu, että myös palkkauksessa alkaisi näkymään työnmäärän kasvaminen. Muuten niitä lisätöitä tulee pian taas lisää. Tämä taas johtaa työssä uupumiseen, joka taas sairaslomiin ja loppupeleissä kustannusten nousemiseen. Olisi vähintään kohtuullista huomioida lisääntyvä työn määrä palkkauksessa.

ultrix sanoi:
Mitenkä muuten pääkaupunkiseutu - tarkistetaanko kaukojunissa minkä verran Helsinki-Tikkurila ja Helsinki-Espoo väleillä kaukojunissa lippuja?

Lippujen tarkistaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian lähdön jälkeen. Tarkastuksen aloittaminen on täysin junan johtavan konduktöörin päätettävissä eli mitään tarkkaa aikaa ei ole. Henkilökohtaisesti aloitan usein jo välittömästi Helsingistä lähdettyä. Aikainen aloitus tarkoittaa myös enemmän aikaa toiminnalle. Jokaisella on kuitenkin omat työtapansa, joihin en täällä sen enempää puutu. Lipuntarkastuskäytäntöön vaikuttaa myös junatyyppi, vaunuston eroavaisuudet ja miehityksen määrä.

ultrix sanoi:
mikäli konduktööri tulee, maksan tältä väliltä käyvän hinnan lipunmyynnin aukiololisineen

Kaukoliikenteen junat eivät ole tarkoitettu YTV-alueella matkustamiseen, mutta mikäli junaan tulee niin näin toimitaan kuten kirjoitat. Kaukoliikenteen lipun ostaminen junasta (huom! myös lähijunasta) maksaa 3 euroa enemmän, mikäli aseman lipunmyynti on ollut auki lähtöhetkellä. Pendolinossa tämä lisämaksu on 6 euroa. Helsinki-Pasila välistä saa siis halutessaan maksaa jopa 21,80€ matkustamalla Pendolinon Business-luokassa aseman lipunmyynnin ollessa lähtöhetkellä auki. Jos haluaa nauttia vielä välipalan kyseisellä yhteysvälillä Pendolino Business Plus-luokassa, niin hinta on 29,60€.

ultrix sanoi:
Ei kai matkustajan velvollisuus ole rynnätä "Ei lipunmyyntiä"-osastoon junailijan perään ostamaan lippua?

Mikäli asiakas huomaa konduktöörin kulkevan ohitse, niin suosittelen pyytämään hänet takaisin - seuraavana saattaa tulla tarkastaja. Toki meidänkin täytyy aktiivisesti yrittää myydä lippuja, mutta aina lähijunan osastoon saapuessa "lippuja!" huuto tms. aiheuttaisi varmasti pidemmän päällä palautevyöryn matkustusrauhan häiritsemisestä. Tiedä sitten?

ultrix sanoi:
Siis kuka on tämä valittava taho: VR Oy, konnarit vai kanssamatkustajat?

Kanssamatkustajat.

ultrix sanoi:
Toijalasta Tampereelle IC2:ssa matkustaessani lippuni on kerran jäänyt leimaamatta ja toisella kerralla lippu oli LomaPassi - konnaria en silti nähnyt.

En kommentoi enempää tapausta, kun en tiedä taustoja. Junassa on saattanut olla teknistä ongelmaa, pidempikestoinen asiakaspalvelutilanne tai järjestyshäiriö, joka on varannut konduktöörin. Pääsääntöisesti jokaisen aseman jälkeen kaikissa osastoissa on kierrettävä, vaikkei ketään tulisikaan. Tämä jo matkustusturvallisuuden vuoksi.

ultrix sanoi:
Mikä on tarkka päivämäärä, jolloin vanhat tarrat lakkaavat kelpaamasta? 30.9?

Kaikki tarvittava tieto opiskelijakorteista ja niillä matkustamisesta löytyy http://www.vr.fi/heo/palvelut/fopiskelijat.htm osoitteesta. Huomioikaa, että opiskelijakortin ostotodistus ei riitä alennuksen myöntämiseen junassa vain ainoastaan sitä vastaan hankittu VR/MH-opiskelijakortti. Kortti on siis oltava asiakkaalla ennen junaan nousemista. Junassa korttia ei voida tehdä, eikä myöskään alennusta sääntöjen mukaan myöntää. Opiskelijoissa on valitettavan paljon asiakkaita, jotka pyrkivät menemään sieltä mistä aita on matalin. Mielestäni on kohtuullista vaatia alennuslipulla matkustajalta sen verran vaivaa, että edes perusasiat ovat kunnossa - tässä tapauksessa alennuskortti. Näitä marraskuussa tai jopa lukuvuoden jälkeisenä kesänä junaan nousevia "onnenonkijoita" on liiankin kanssa, jotka sitten vaativat itselleen alennusta vaikkei kortit ole kunnossa "kun oli niin kiireinen opiskeluvuosi". Varmasti oli, mutta säännöt ovat sääntöjä. Kun kaikki noudattaisivat niitä, niin monelta ikävältä tilanteelta vältyttäisiin. Suurin osa opiskelijoista hoitavat kuitenkin asiapaperit vaadittavaan kuntoon asiallisesti, josta heille kiitos ja hyvää matkaa;)

Ensimmäisen uuden lukuvuositarran tapasin tänä syksynä elokuun 1. päivänä InterCity2-junassa 137 kello 15:10. Jos hän ehti laittamaan asian kuntoon jo silloin, niin miksei muutkin ehtisi? Nämä ensimmäiset tarrat jäävät aina hyvin mieleen, koska käytän heitä seuraavan lukuvuoden ajan esimerkkeinä muille.

Joillekin kuitenkin käy, kuten Hausmylly aikanaan lauloi "taas syksy tää mut yllättää ei kesän muistot mieleen jää... sullakin on ikävä lokakuu". Näihin kuviin ja tunnelmiin, konduktööri vaikenee.
 
Ratikassa taitaa ainakin tarkastajia riittää, matkustin raitiovaunulla eilen sellaisen 5-vuoden tauon jälkeen (turistina ja fiksuna, jätin auton duunipaikan pihaan, jotten tuki turhaan keskustaa :), ostin kuitenkin lipun, totta kai. Toisella pysäkillä tulivat tarkastajat. Ja kuka sanoo, että kuskit ovat yrmeitä, molemmat olivat mukavia ja toinen juttutuulellakin.

Kaveri sanoi, että olisi ostanut Tampereen ja Jyväskylän välillä lipun vain Orivedelle, että kuulemma ei olisi enää tarkastanut uudestaan Oriveden ja Jyväskylän välillä. Tosin tuosta on aikaa lähes kymmenen vuotta.
 
Tuossa kaksi viikkoa sitten ei ollut I-junassa konnaria ollenkaan.Minulle se ei ollut ongelma koska minulla on matkakortti,mutta ne joilla ei ollut eivät pystyneet ostamaan lippua.Tarkastajat eivät kuitenkaan tulleet kyytiin (ainakaan menomatkalla).
 
Oletko varma, ettei konnari vain laiskotellut jommassa kummassa ohjaamossa? Käsittääkseni kaikissa junissa tulee olla konduktööri.

Junaturvallisuusohjesäännön mukaisesti jokaisessa henkilöliikenteen junassa tulee olla konduktööri. Ilman konduktööriä ei kuljettaja saa lähteä liikenteeseen asiakaspalveluun tarkoitetulla junavuorolla.

Oton tapauksessa tarkastaisin seuraavat asiat:
1) olitko lipunmyyntiosastossa?
2) kuinka monta yksikköä junassa oli?
3) olivatko lipunmyyntinäytöt oikein asetettu?
4) oliko konduktöörin myyntilaite esimerkiksi vikaantunut?
5) järjestyshäiriö?

Jos...
1) Et ollut, niin tämä selittää asian. Kiireisillä, lyhyen asemavälien matkoilla, konduktööri ei välttämättä ehdi tulemaan ei lipunmyyntiosaston puolelle.
2) Jos junassa oli kaksi yksikköä ja olit Helsingin puoleisessa, niin siinä ei ole lipunmyyntiä eikä konduktööriä. Tarvittaessa junahenkilökuntaan saa yhteyden etelä- ja pohjoispään osastoissa olevalla hätäpuhelimella.
3) Kahden yksikön junan kääntyessä Tikkurilassa Helsinkiin palaavaksi on saattanut konduktööriltä unohtaa kääntää lipunmyyntinäytöt oikeisiin vaunuihin, vaikka itse on vaihtanut takimmaiseen yksikköön. Inhimillistä. Tällaisissa tapauksissa matkalippujen tarkastajat eivät voi kirjoittaa liputtomalle asiakkaalle sakkoja lipunmyyntiosastoksi merkityssä osastossa, koska kyseessä on henkilökunnan tekemä virhe.
4) Jos konduktöörin junamyyntilaite on vikaantunut, niin lipunmyyntiä ei voi suorittaa kuin varajärjestelmällä. Mikäli varajärjestelmän varsin rajallinen lippuvarasto on loppunut, ei lipunmyyntiä voi tehdä. Tällaisessa tapauksessa olisi toki paras keino tiedottaa kuitenkin asiasta matkustajille lipunmyyntiosastossa, kun he haluaisivat ostaa lippua. Toki on mahdollista, että myyntilaite vaatii vain uudelleen käynnistämisen. Tämä vie aikaa, joten on mahdollista ettei lyhyen matkan aikana konduktööriä ehdi näkemään.
5) Konduktööri on saattanut olla varattuna esimerkiksi järjestyshäiriötä aiheuttaneen asiakkaan toimittamiseen poliisille/järjestyksenvalvojille. Tällöin lipunmyyntitehtävät joudutaan keskeyttämään.

En oikein uskoisi, että konduktöörit laiskottelisivat töissään - ainakaan säännöllisesti. Joskus tilanne saattaa olla sellainen, että tehtävistä tietämätön asiakas tekee heti johtopäätöksen laiskottelusta, vaikka tosiasiassa konduktööri on kädet täynnä töitä. Yhden konduktöörin junat ovat nykyisin päiväsaikaan erittäin yleisiä, joten yksi henkilö ei mitenkään ehdi joka paikkaan - vaikka välillä tarvitsisikin.

Otto kuitenkin matkakorttia käyttävänä asiakkaana on päässyt turvallisesti perille, joten asia ei liene sen kummallisemman spekuloinnin arvoinen?
 
Menin matkan Malmi-Helsinki.Joko konduktööri oli kuljettajan kanssa etu-ohjaamossa koko-matkan tai sitten oli unohtunut jollekkin asemalle :)
 
Äitini nousi Riksusta sähköjunaan. Hän meni junan etummaiseen vaunuun, koska ikkunassa luki "lipunmyynti". Juna kumminkin oli kai tulossa Tampereelta, koska lähdön jälkeen lukikin "ei lipunmyyntiä". Ei kun lipunmyyntivaunua Hyvinkäällä etsimään kun ei rahastajaa näkynyt. Usein joukkoliikennettä tuntevana olen tutuille ja sukulaisille neuvonut, kuinka pitää liikennevälineissä toimia. Ennen neuvoin menemään Helsingin päähän lippua ostamaan. Nyt ei se toiminut. Jos nyt neuvon nousemaan keltaisen kyltin kohdalta junaan, voikin ilmeisesti välillä juna pysähtyä väärään paikkaan. Välillä voikin kai olla joku veturin vetämä juna, jossa tungoksessa joutuu menemään junan läpi lipun perässä, kun ei se lipunmyynti olekaan keltaisen kyltin kohdalla.

Junamatkustaminen on oikeasti tottumattomalle vaikeata. Jos ei lippuja saa kyltin kohdalta sen enempää kuin lipunmyyntivaunussakaan, en enää tiedä, miten neuvoa.

Joku voisi kansantajuisesti kertoa, mistä lippuja saa (ei siis että: ruuhka-aikaan kolmen yksikön junan ollessa kulussa kulkusuuntaan nähden toisen yksikön moottorivaunusta paitsi pyhäisin).

Jos tuossa äitini olisi istunut vaunussa ja Hyvinkäältä olisi tullut tarkastaja, mikä olisi mahtanut olla reaktio liputtomuuteen, jos hän ei olisi lähtenyt etsimään uutta lipunmyyntivaunua?
 
Äitini nousi Riksusta sähköjunaan. Hän meni junan etummaiseen vaunuun, koska ikkunassa luki "lipunmyynti". Juna kumminkin oli kai tulossa Tampereelta, koska lähdön jälkeen lukikin "ei lipunmyyntiä".
Ilmeisesti äitisi on noussut junaan ja sen jälkeen siihen on kytketty toinen yksikkö joka siis on tullut Tampereelta/Lahden suunnasta ja myöskin kyseisen junan konduktööri on tullut kiinni ajetulla junayksiköllä ja kiinniajon jälkeen poistanut lipunmyynnin Helsingin puoleisesta yksiköstä. Itse olisin kyseisessä tilanteessa konduktöörinä kuuluttanut, että junan kokoonpano on muuttunut ja junassa on kaksi yksikköä, lipunmyynti sijaitsee niistä takimmaisessa. Sitä miksi näin ei tapahtunut en osaa sanoa. Tämä vain oma esimerkkini. Kyseinen hankala tilanne olisi toki vältettävissä jos asemalla olisi hyvissä ajoin henkilökuntaa laittamassa merkinnän oikein ja ohjaamassa matkustajia, mutta näin ei ikävä kyllä enää ole. Tilanne on konduktöörillekin hankala jos itse on vasta tulossa jossakin esimerkiksi Hikiän kohdilla ja matkustajia on jo luonnollisesti astumassa junaan sisälle.

Joku voisi kansantajuisesti kertoa, mistä lippuja saa (ei siis että: ruuhka-aikaan kolmen yksikön junan ollessa kulussa kulkusuuntaan nähden toisen yksikön moottorivaunusta paitsi pyhäisin)
Tähän löytyy selkeä selvitys täältä: http://www.vr.fi/heo/lahi/flipunmyynti.htm. Kyseiseen kaavion merkityistä osastoista lippuja saa aina. Kyseinen kaavio on ikään kuin "lupaus" asiakkaille. Näiden kaaviossa merkittyjen yksiköiden lisäksi on tavoitteena, että arkisin kello 19 jälkeen ja viikonloppuisin koko päivän olisi myös noissa muissakin yksiköissä konduktööri, lähinnä johtuen turvallisuussyistä. Tähän ei kuitenkaan aina ole resursseja. Jos konduktööri siellä kuitenkin on niin myös siinä rungossa toki on näytöissä "lipunmyynti", mutta matkustajan ei kannata pitää sitä itsestäänselvyytenä vaan suhtautua siihen enemmänkin "lisäpalveluna". Nuo VR:n sivuilla olevassa kaavassa merkityt osastot ovat kyllä varmoja lipunmyyntipaikkoja joihin voi huoletta istua.

Tuleepa tässä mieleen eräs hauska tarina kun olin tulossa U/S-junalla Kirkkonummelta Helsinkiin. Myin Leppävaarasta tulleille matkustajille liput lipunmyyntiosastossa ja koska tuo Leppävaara-Huopalahti väli nyt on hieman pidempi niin oli aikaa kävellä myös "ei lipunmyyntiä"-vaunuun, kuten usein rantaradalla tapahtuu E/S/U/Y-junissa juuri tässä kohdin matkaa. Siellä istuikin eräs nuorimies rahat kädessä ostaakseen seutulipun. Myin lipuin ja kerroin, että ensi kerralla olisi syytä istua lipunmyyntivaunussa. Sanoi siihen, että tietää kyllä ihan hyvin, mutta kun te kuitenkin aina myös tässäkin vaunussa käytte niin ei jaksa sinne asti kävellä. Toivon, että ensimmäinen paikalle sattuja ei ole Rautatieviraston matkalipuntarkastaja.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olen matkustanut Helsingistä Keravalle R-Junalla siten että konduktööri on tullut vasta savion kohdalla kyseiseen osastoon(Oli lipunmyynti osasto/Tarkistin)
 
Junaturvallisuusohjesäännön mukaisesti jokaisessa henkilöliikenteen junassa tulee olla konduktööri. Ilman konduktööriä ei kuljettaja saa lähteä liikenteeseen asiakaspalveluun tarkoitetulla junavuorolla.
Muutama vuosi sitten menimme Savonlinnaan oopperajuhlille ns. Oopperajunalla.
Silloin kyllä Helsingistä tullut kippari jäi pois junasta jossain Lahden jälkeen ja uusi tuli junaan vasta seuraavalla asemalla. Ilmeisesti hän hoiti junan matkaan asiallisesti, mutta jäi itse pois.

Sinänsä tosi mukavia matkantekoja makuuvaunuissa on tullut tehtyä noilla erikoisjunilla "Ooppera" ja "Jatz", harmi että loppuivat. Junissa oli makuuvaunujen lisäksi ainoastaan ravintolavaunu. Savonlinnassa oli aina ongelmana junan seisoessa keskustassa sillan päällä sähkön puute, pimeitä olivat vaunut ja ikävänä puolena se, että vessat toimivat suoraan laiturin kohdalla. Porissa saatiin roikkasähköä ja paikkakin oli sivummalla.
 
10.11 lähdin Lappeenrantaan IC9:llä.Junassa oli normaaili perjantaimäärä 18 vaunua.Minä istuin vaunussa 17 (toisiksi lähin veturia).Tikkurilassa myöhästyimme 5 minuuttia,koska jotkut lähtivät jo tupakkatauolle ja molemmat junan konnarit saivat hätistellä heitä sisälle junaan.Hieman Haarajoen jälkeen tuli kuulutus(ei koneellinen):Hyvät matkustajat!Tulemme pian tarkastamaan matkaliput,joten olkaa hyvää ja ottakaa ne valmiiksi esille!.Lahdessa jäi pois useita ihmisiä joilla ei ollut lippua,koska konnari ei ollut tullut myymään niitä.Vasta "Seuraavaksi Kouvola" kuulutuksen jälkeen tultiin matkaliput tarkastamaan.Ennen kouvolaa ei tuokaan konnari ehtinyt ensimmäisessä (lue:18) vaunussa istuvilta tarkistamaan lippua.Voiko siis junasta puuttua konnareita vai olivatko ne vain jossain ravaintolavaunussa kahvilla?Ja muuten Rk on baarivaunu."Hyvät matkustajat tämä on Intercity-juna Joensuuhun,junassa on vaunuja myös Iisalmeen.Junassa on ravintola ja baari vaunu myyntinumeroissa 6 ja 13.Hyvää matkaa!
 
Takaisin
Ylös