Turvallisuusnäkökohta on tärkeä myös raideliikennettä suunniteltaessa. Tasoristeykset raideliikenteen kanssa ovat vaarallisia, joten jo turvallisuuden kannalta raideliikenne pitää eristää muusta liikenteestä eritasoratkaisuilla.
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Onkohan asia aivan näin? Kyllä liikenteen vaarapaikat löytyvät kokonaan muualta kuin raideliikenteestä. Suurin riski ovat autoilijat, mutta kun heitä ei voi eristää muusta liikenteestä.kuukanko sanoi:Turvallisuusnäkökohta on tärkeä myös raideliikennettä suunniteltaessa. Tasoristeykset raideliikenteen kanssa ovat vaarallisia, joten jo turvallisuuden kannalta raideliikenne pitää eristää muusta liikenteestä eritasoratkaisuilla.
Antero Alku sanoi:Kyllä liikenteen vaarapaikat löytyvät kokonaan muualta kuin raideliikenteestä. Suurin riski ovat autoilijat, mutta kun heitä ei voi eristää muusta liikenteestä.
Tasoristeykset raitiotien kanssa pysäkkien yhteydessä eivät ole millään lailla vaarallisia. Vaunuhan on pysähtymässä joka tapauksessa. Pysäkeille luonteva sijoitus katuverkossa on usein risteysten läheisyydessä, jolloin samalla hidastelulla hoituu risteyskin.
Kuitenkin pitkälle menevissä pikaratikoissa (esim. Kivenlahti) on jo puhuttu pysäkkien ohittelemisesta. Silloin ratikka ei ole aina pysähtymässä ja jokaiselle ohitettavalle pysäkille tarvitaan neljä raidetta ja eritaso.Antero Alku sanoi:Tasoristeykset raitiotien kanssa pysäkkien yhteydessä eivät ole millään lailla vaarallisia. Vaunuhan on pysähtymässä joka tapauksessa.
Jos Kivenlahteen asti menisi pikaratikka ilman pysäkkien ohittelua erillistä pikarataa, senkin reitillä olisi väistämättä poikittaisia katuja ja teitä ja kevyttä liikennettä vaunujen liikkuessa 60-80 km/h. Aika pieni osa nykyisistä teistä on mahdollista poistaa. Samalla kevyen liikenteen liikkuvuus rajoittuisi voimakkaasti.Antero Alku sanoi:Asemien välillä on useita poikittaisia katuja ja teitä, joiden kohdalla raskaat ja pitkät junat ajavat 60-80 km/h. Silloin toki on pakko rakentaa eritasoon.
Eritasoisuus on ainoa keino poistaa risteysonnettomuudet kokonaan. Se on kallista, mutta niin ovat onnettomuudetkin. Siksi myös kaupunkiympäristöihin tehdään jatkuvasti uusia eritasoratkaisuja. Samalla toki myös nopeuksia voidaan nostaa, kun alhaista nopeutta vaatineet tasoristeykset poistuvat.Mikko Laaksonen sanoi:On täysin perusteetonta olettaa että eritasoisuus on "ihmelääke" liikenneturvallisuuteen. Se on kallis ja usein tehoton keino. Eritasoisuudesta onkin juuri siksi useimmiten luovuttu kaupunkiympäristössä ja se on liikenneturvallisuuskeinona korvattu kustannustehokkaammilla ja parempaa kokonaisturvallisuutta tuottavilla maantasoisilla keinoilla.
Eritasoisuus EI poista risteysonnettomuuksia kokonaan. Esimerkiksi Kehä I / Tuusulantien risteysonnettomuuksien määrä on suuri.kuukanko sanoi:Eritasoisuus on ainoa keino poistaa risteysonnettomuudet kokonaan.
Ehkä Suomessa, mutta ei täälläkään yleensä keskustoihin.kuukanko sanoi:Siksi myös kaupunkiympäristöihin tehdään jatkuvasti uusia eritasoratkaisuja.
Kyllä 50 - 60 km/h tasoristeyskin on kohtuullisen turvallinen silloin kun näkemät ovat hyvät ja risteys on kunnolla valo-ohjattu.kuukanko sanoi:Tasoristeyksien saaminen turvalliseksi edellyttää alhaista nopeutta (~30 km/h).
Kyseessä onkin liittymä eikä vain risteys. Liittymässä onnettomuudet tapahtuvat samassa tasossa risteävien liikennevirtojen kesken, ei niin että autot tippuisivat Kehä I:ltä TuusulanväylälleMikko Laaksonen sanoi:Eritasoisuus EI poista risteysonnettomuuksia kokonaan. Esimerkiksi Kehä I / Tuusulantien risteysonnettomuuksien määrä on suuri.
Se että joissakin paikoissa eritasojärjestelyjä on purettu ei kai tee paikkaansapitämättömäksi sitä, että samaan aikaan muualle rakennetaan uusia eritasojärjestelyjä?Mikko Laaksonen sanoi:Olen itse nähnyt sen verran paljon suljettuja, purettuja tai muuhunu käyttöön otettuja eritasojärjestelyjä (esimerkiksi Raision keskusta, Hervannan keskusta, Rooma, Strasbourg), että voin väittää väitettäsi paikkansapitämättömäksi.
Olisi mielenkiintoista tietää, missä päin Eurooppaa tehdään kaupunkimaisiin ympäristöihin (keskustat tai tiiviit esikaupungit) uusia eritasoratkaisuja kevyelle liikenteelle, jos kyseessä eivät ole moottoriväylän, nopean pikaradan tai metron risteykset.kuukanko sanoi:Se että joissakin paikoissa eritasojärjestelyjä on purettu ei kai tee paikkaansapitämättömäksi sitä, että samaan aikaan muualle rakennetaan uusia eritasojärjestelyjä?
No ei tarvi tulla kuin Tampereelle (Eurooppaa sekin?). Tänne on saatu muutaman vuoden aikana jopa kolme alikulkua ydinkeskustaan. Tuorein valmistu muutamia viikkoja sitten.Mikko Laaksonen sanoi:Olisi mielenkiintoista tietää, missä päin Eurooppaa tehdään kaupunkimaisiin ympäristöihin (keskustat tai tiiviit esikaupungit) uusia eritasoratkaisuja kevyelle liikenteelle, jos kyseessä eivät ole moottoriväylän, nopean pikaradan tai metron risteykset.